Alla olevissa ketjuissa on väitelty siitä, kuinka autovero voisi korvautua autojen kysynnän kasvulla. Kaikkiin viesteihin näkyy vastatun, että väärin meni. Niin kuin on kyllä mennytkin. Väännänpä rautalangasta, ihan ilman exceliä, noin vain päässälaskuna.
No, jos ensiksi ajatellaan, että kun autovero poistuu, niin ihmiset ostavat sen verran lisää (kai sen verran kalliimpia) autoja kuin säästynyt autovero antaa myöten. Siis karkeasti ottaen neljänneksen enemmän, mutta ilman autoveroa. Paljonko kertyy LISÄÄ verotuottoa? Ajattelen tässä asiaa vain alvin kannalta, jotta vaikeasti arvioitavat työllisyys- yms. kuviot eivät sotkisi selvää ajatusta.
Tässähän kuluttajien kukkarosta lähtisi sama rahamäärä kuin lähtötilanteessa (nykyverotuksella). Autoveron osuus menisi suoraan lisäkysyntään (kpl tai arvo). Tälle kannetaan tietysti alvi. Mutta siitä ei kertyisi valtiolle yhtään sen enempää alvia kuin jos sama summa olisi käytetty autoveroon, joka myös on alvin (tai elvin) alaista. Ei siis yhtään enempää valtiolle kuin lähtötilanteessakaan. Sen sijaan valtio kyllä menettäisi autoveron, n. 1.3 miljardia. Tämä tarkoittaisi suunnilleen sitä vaihtoehtoa, jossa autojen kysyntä nousisi 200.000 kpl:n heippeille.
No niin, pannaanpa sitten lisää pökköä pesään ja katsotaan saako valtio jotain enemmän kuin nyt. Jätetään yksinkertaisuuden vuoksi sivuun kysymykset tehdashinnoista ja välirahoista, joiden muutokset kenties ovat omiaan syömään osan edusta (tässä riittää vain etumerkki). Oletetaan siis, että kuluttajat rientävät ostamaan vaikkapa 300.000 uutta autoa autoveron poistumisen innoittamana. Moni varmaan luulee, että nyt olisi valtioplla syytä hurrata, koska alvin tuotto kasvaa. Mutta kasvaako se? Kuluttajilta kyllä menee lisää rahaa autoihin. Olennainen kysymys kuuluu, mistä se raha tulee. Oletetaan ensiksi, että kulutukseen on käytettävissä koko ajan tietty (vakio)rahamäärä. Eli säästämisaste (=myös velkaantuminen) ei muutu. Tällä oletuksella lisääntynyt auton osto on poissa jostain muusta kulutuksesta. Ja se muu kulutus on arvonlisäveron alaista, pääosin ehkä 22 %:n verokannalla, eli samalla kuin autojen alv.
Johtopäätös on, että JOS lisääntynyt autokysyntä ja vähentynyt muu kysyntä menevät päittäin, valtio ei edelleenkään saa senttiäkään lisää verotuloja. Ollaan siis reippaasti edelleenkin 1.3 miljardia vailingilla. Asiaan ei vaikuta mitään, myytiinpä autoja kuinka paljon hyvänsä.
Tässä kohden voidaan tietysti saivarrella alv-järjestelmän joillakin yksityiskohdilla, tähän tapaan: Joku pieni osa tulisi ehkä alempien verokantojen tuotteista (ruoka, joukkoliikenne, kirjat) ja rippunen varmaan suomen kannalta 0-verokannan tuotteista, eli ulkomailla tapahtuneen kulutuksen "paluusta" Suomeen. Toisaalta voi olla, että käytettyjen autojen tuonti taas söisi avl-tuottoja. Nämä ovat kuitenkin jokseenkin pientä kokonaisuuden rinnalla.
Mitä opimme tästä? Jotta valtio saisi oikeasti lisää alv-tuloja, niin kulutukseen pitää tulla lisää rahaa. Ei riitä, että autoihin käytetään enemmän, jos samalla leikkautuu kysyntää muualta, ikään kuin hölmöläisten peitosta. Niin yksinkertaista se on. Mistä se lisäraha tulee? Tyhjästäkö?
Tässä keskustelussa on kovasti samaa sävyä kuin ikiliikkujan keksimisessä. Siinäkin pelle pelottomat kuvittelevat, ettei järjestelmään tarvitse tuoda ulkopuolelta energiaa. Ovat kyllä väärässä, hekin.
Se LISÄRAHAN tarve, josta kertyisi "uutta" alvia 1300 milj. euroa valtion kukkaroon, on muuten hiukan alle 6 miljardia euroa. Eihän se toki ole kuin vaivaiset 4 %:n luokkaa BKTsta tai vähän alle 10 % yksityisestä kulutuksesta...
No, jos ensiksi ajatellaan, että kun autovero poistuu, niin ihmiset ostavat sen verran lisää (kai sen verran kalliimpia) autoja kuin säästynyt autovero antaa myöten. Siis karkeasti ottaen neljänneksen enemmän, mutta ilman autoveroa. Paljonko kertyy LISÄÄ verotuottoa? Ajattelen tässä asiaa vain alvin kannalta, jotta vaikeasti arvioitavat työllisyys- yms. kuviot eivät sotkisi selvää ajatusta.
Tässähän kuluttajien kukkarosta lähtisi sama rahamäärä kuin lähtötilanteessa (nykyverotuksella). Autoveron osuus menisi suoraan lisäkysyntään (kpl tai arvo). Tälle kannetaan tietysti alvi. Mutta siitä ei kertyisi valtiolle yhtään sen enempää alvia kuin jos sama summa olisi käytetty autoveroon, joka myös on alvin (tai elvin) alaista. Ei siis yhtään enempää valtiolle kuin lähtötilanteessakaan. Sen sijaan valtio kyllä menettäisi autoveron, n. 1.3 miljardia. Tämä tarkoittaisi suunnilleen sitä vaihtoehtoa, jossa autojen kysyntä nousisi 200.000 kpl:n heippeille.
No niin, pannaanpa sitten lisää pökköä pesään ja katsotaan saako valtio jotain enemmän kuin nyt. Jätetään yksinkertaisuuden vuoksi sivuun kysymykset tehdashinnoista ja välirahoista, joiden muutokset kenties ovat omiaan syömään osan edusta (tässä riittää vain etumerkki). Oletetaan siis, että kuluttajat rientävät ostamaan vaikkapa 300.000 uutta autoa autoveron poistumisen innoittamana. Moni varmaan luulee, että nyt olisi valtioplla syytä hurrata, koska alvin tuotto kasvaa. Mutta kasvaako se? Kuluttajilta kyllä menee lisää rahaa autoihin. Olennainen kysymys kuuluu, mistä se raha tulee. Oletetaan ensiksi, että kulutukseen on käytettävissä koko ajan tietty (vakio)rahamäärä. Eli säästämisaste (=myös velkaantuminen) ei muutu. Tällä oletuksella lisääntynyt auton osto on poissa jostain muusta kulutuksesta. Ja se muu kulutus on arvonlisäveron alaista, pääosin ehkä 22 %:n verokannalla, eli samalla kuin autojen alv.
Johtopäätös on, että JOS lisääntynyt autokysyntä ja vähentynyt muu kysyntä menevät päittäin, valtio ei edelleenkään saa senttiäkään lisää verotuloja. Ollaan siis reippaasti edelleenkin 1.3 miljardia vailingilla. Asiaan ei vaikuta mitään, myytiinpä autoja kuinka paljon hyvänsä.
Tässä kohden voidaan tietysti saivarrella alv-järjestelmän joillakin yksityiskohdilla, tähän tapaan: Joku pieni osa tulisi ehkä alempien verokantojen tuotteista (ruoka, joukkoliikenne, kirjat) ja rippunen varmaan suomen kannalta 0-verokannan tuotteista, eli ulkomailla tapahtuneen kulutuksen "paluusta" Suomeen. Toisaalta voi olla, että käytettyjen autojen tuonti taas söisi avl-tuottoja. Nämä ovat kuitenkin jokseenkin pientä kokonaisuuden rinnalla.
Mitä opimme tästä? Jotta valtio saisi oikeasti lisää alv-tuloja, niin kulutukseen pitää tulla lisää rahaa. Ei riitä, että autoihin käytetään enemmän, jos samalla leikkautuu kysyntää muualta, ikään kuin hölmöläisten peitosta. Niin yksinkertaista se on. Mistä se lisäraha tulee? Tyhjästäkö?
Tässä keskustelussa on kovasti samaa sävyä kuin ikiliikkujan keksimisessä. Siinäkin pelle pelottomat kuvittelevat, ettei järjestelmään tarvitse tuoda ulkopuolelta energiaa. Ovat kyllä väärässä, hekin.
Se LISÄRAHAN tarve, josta kertyisi "uutta" alvia 1300 milj. euroa valtion kukkaroon, on muuten hiukan alle 6 miljardia euroa. Eihän se toki ole kuin vaivaiset 4 %:n luokkaa BKTsta tai vähän alle 10 % yksityisestä kulutuksesta...
Vastaukset 19
Vanhimmat
Kiitos. Toit hyvin esiin uuden näkökulman asiaan, jota olen yrittänyt selvittää (näille pölhöille).
Eihän sen pois jäävän hankintaveron kattamiseen tarvittava lisäraha ALV:sta tule. Se tulee hiilidioksidipäästöihin sidotuista korotetuista käyttömaksuista ja korotetuista polttoaineveroista. Siis ihan tulevan EU-käytännön mukaan ympäristönäkökohtien ohjaamana. Mikä tässä nyt oli niin vaikeata insinöörille?
Näinhän se käytännössä varmaankin tulee menemään. Tällä palstalla vaan riittää kommentaattoreita, jotka ovat sitä mieltä, että autoverotuottoa ei tarvitse korvata millään toisella maksulla, vaan sama raha tipahtaa jostain. He eivät tietenkään osaa perustella, mistä se raha tipahtaa.
Ja nykyinen autokauppa pystyisi hanskaamaan tuplamyynnin ilman lisäväkeä? Jos pystyisi niin olisi kirveelle töitä ja tehostamista organisaatiossa.
Kysehän on siitä, kuka sen lisäväen maksaa. Esnsisjassa tietenkin autokauppa, mutta mistä autokauppa rahansa saa. Oman maan tuotteista tai jalostuksesta? Vienituloina?
Tietenkin jokainen sentti tulee niiltä samoilta auton ostajilta, jotka maksavat alvit ja autoverotkin. Insinööri selvitti aivan oikein, että valtion verotulojen säilyminen edellyttää meiltä auton ostajilta ja käyttäjiltä miljardien lisäpanostusta kulutukseen. Ne miljardit eivät tule tyhjästä.
Eiköhän rakenneta ihan kunnon tullimuuri muullekin tuontitavaralle. Kodinelektroniikalle 20%, viihde-elektroniikalle 30%, ulkomaiselle ruoalle 10% lisää tullia. Musiikille ja elokuville 50%
Kun kerran asia on niin yksinkertaista, että veroja keräämällä saadaan ikäänkuin tyhjästä luotua hyvinvointia on veroja syytä nostaa. Ai ei kannata vai? Onko siis nykyinen verotaso optimi? Ai on vai? No miksi valtio taisteli vuosia vastaan ennen kun tälle tasolle päästiin.
Jokainen argumentti tuottaa aina vasta-argumentin jokan pitäisi laittaa ajatuksen kulkemaan. Jos nykyinen systeemi on kansantaloudelle tasan optimi niin miksi tyhmät tanskalaiset verottaa tuplasti? Jommassa kummassa maassa on verotus pahasti pielessä. Ei meidän kansantaloudet ole niin kauhean erilaisia, että molemmissa olisi tasan optimi verotaso jolla taataan eniten poliiseja ja opettajia saksalaisten kustannuksella. Siis kummassa maassa on väärä veroprosentti?
Ferris:
"Kun kerran asia on niin yksinkertaista, että veroja keräämällä saadaan ikäänkuin tyhjästä luotua hyvinvointia on veroja syytä nostaa."
Tästähän ei ole kysymys alkuperäisessä viestissä. Siinä vain ja ainoastaan väänettiin rautakangesta se, kertyykö valtiolle autoveron korvaavat verotulot automaattisesti lisääntyneen kysynnän aiheuttaman alvin kautta vai ei. Eipä tosiaankaan näytä kertyvän. Henkilöstöasioiden kanssa askartelevana voisin arvioida karkeasti, että autokaupan pitäisi pestata suunnilleen 40.000 uutta työntekijää nykyisten 25.000 lisäksi, että julkinen sektori kokonaisuudessaan saisi kokoon tuon puuttuvan 1,3 miljardia suoraan uudelle väelle maksettavista palkoista. Tämä kaikki ei kylläkään kertyisi valtiolle vaan jakautuisi jossakin suhteessa muillekin veronsaajille.
Todella hyvä idea.
Perustelut tässä:
Mikään ei estä autotehtaita laskemasta tehdashintoja. Vai estääkö? Voitko perustella?
Käytettyjen hinnat nousevat. Eivätkö muka nouse? Voitko perustella?
Välirahat pienevät. Eivätkö muka pienene? Voitko perustella?
JIPPII JIPPII minähän keksin ikiliikkujan!
... autonostajilta 40.000 työntekijää ?
Mikäli työntantajan kulut olisivat 30 000 euroa/työntekijä, vaatisi se autoilijoilta 1,2 mrd:n lisäpanostuksen (pelkkinä palkkakuluina)ja kauppiaskin vaatii vielä katteensa kunkin työntekijän panoksesta. Tuottaisiko tuo valtiolle verotuloja 500 milj. eli 1 mrd. pitäisi tulla muualta korvaamaan autoveron poiston.
Tuplamyynnistä on aivan turha haaveilla, se on täydellistä utopiaa. Jo 200 000 kappaleen myynti olisi todella hyvä saavutus.
Kunnon käyttömaksut kaikille. Varsinkin pienituloisten kohdalla käyttömaksu on perusteltu, koska he vastaavasti käyttävät runsain mitoin yhteiskunnan palveluja ja aiheuttavat kuluja.
Pienille autoille pienet maksut ja isoille isot maksut. Eli kullekin ryhmälle maksukyvyn mukaan. Köyhäthän ne pieniä autoa ostelee vaikkei hankintaveroa olisikaan, ja rikkaat isoja autoja.
>>Kunnon käyttömaksut kaikille.
"Eli tämänhetkisten lukujen valossa voimme varautua keskimäärin 600 - 800 euron käyttömaksuihin asteittain korotettuna samalla kun autovero ajetaan alas. Päiväunet jostain muusta ovat vain unelmia."
Idolisi Esko Linnakangas pitää kestämättömänä, että tulevaisuudessa liikenteestä kerättäisiin niin paljon veroja kuin tällä hetkellä.
Kuinka sattuikaan. Kylmäkalle oli sopivasti palstalla vastaamassa 17.28 kun Insinööri Arska lähetti tuon vuodatuksensa 17.21.
Jotta edes pieni uskottavuus säilyisi, niin taukoa, Kylmis, kannattaa pitää ainakin puoli tuntia lähetystesi välillä.
Tuosta selviää myös se, että kasvanut rahankäyttö autoihin vähentää muuta kysyntää ja sitä kautta työpaikkoja. Autokauppaan mahdollisesti syntyvä uusi työpaikka on siten pois jostain muualta.
Näin käy varsinkin, kun ottaa huomioon tahdashintojen nousun autoveron poiston seurauksena. Jos jokaisen auton tehdashinta nousisi 1000 eurolla, maksaisivat suomalaiset samoista autoista vuodessa 150 miljoonaa enemmän kuin nyt. Tämä näkyisi muussa kysynnässä.
Tuosta selviää myös se, että kasvanut rahankäyttö autoihin vähentää muuta kysyntää ja sitä kautta työpaikkoja. Autokauppaan mahdollisesti syntyvä uusi työpaikka on siten pois jostain muualta.
Näin käy varsinkin, kun ottaa huomioon tahdashintojen nousun autoveron poiston seurauksena. Jos jokaisen auton tehdashinta nousisi 1000 eurolla, maksaisivat suomalaiset samoista autoista vuodessa 150 miljoonaa enemmän kuin nyt. Tämä näkyisi muussa kysynnässä.
Ihmeellisiä olettamuksia ja kehäpäätelmiä !
Kansantaloudessa keskeistä on toiminnan tehostuminen. Siinä auttaa autokartellien purkautuminen ja todellinen yleiseurooppalainen & globaali kilpailu.