jotenkin askarruttaa, vaikka pidän häntä kiinnostavana sekä hän minua, ollaan siis juteltu noin kk mesen kautta ja hän on minua 1v 6kk nuorempi (itse olen siis melkein 21v). Välimatkamme on naurettavan pieni (alle 10km). Edellinen suhteeni tapahtui samalla lailla kuten tässä. Hän on hyvännäköinen, treenaa salilla jne :) Silti jotenkin taas tuntuu siltä ettei jaksais vaivautua treffeille tai etten uskalla pyytää vaikka haluisin.
Kai pitäs vaan rohkaista itsensä ja painua treffeille, on kyllä sen verran herkku ja ei mulla pitäs olla mitään menetettävää kun nähny munkin kuvan aikoja sit. Neuvoja, että rohkaistun..
Kai pitäs vaan rohkaista itsensä ja painua treffeille, on kyllä sen verran herkku ja ei mulla pitäs olla mitään menetettävää kun nähny munkin kuvan aikoja sit. Neuvoja, että rohkaistun..
Vastaukset 7
Vanhimmat
ei se mitään ota jos annakaan.ota ittees niskasta kiinni ja pyydä naista treffeille.
Anna mennä hyvä mies, jos kerta mahdollisuuksia on! Tuo pelkkä messenger-jahkailu ei varmaankaan loppupeleissä riitä mihinkään... :)
vaan sovi treffejä? Muutenhan se voi jäädä vaivaamaan sua ett minkälainen tää tyyppi olis ollut. Ethän sä voi vetää johtopäätöksiä entisten suhteiden perusteella. Sitä paitsi ei varmaan kukaan viitti pelkästään mesessä loppuikää rupatella. Tapaamallahan sä tiedät millasesta tyypistä on kysymys. Pidä kuitenkin silmäs auki äläkä ole liian sinisilmäinen ja tapaa ihmisten ilmoilla!! Äläkä odota liian paljon, niin et myöskään pety - mutta voit ehkä lopulta iloisesti yllättyä, jos kyseessä onkin aito ihmissuhde! Ja muista että ei pelkkä hyvä ulkonäkö ole tärkein asia ihmissuhteessa, mutta kyllähän ulkonäölläkin on merkitystä. Jos ei se lainkaan miellytä, on varmaan vaikee ihastuakaan.
Jos tyyppi osoittautuu pettymykseksi niin sitten vaan eteenpäin ja uutta etsimään. Kyllä se joskus löytyy. Mutta ei yrittämättä! Sen verran sivuhuomautuksena sanon, että muista jos sulla päässä jokin varoittaa jostakin piirteestä, niin kuuntele vaistojas, ne yleensä huomaa kun jokin on vikana. Tsemppiä! ;)
Mä oon tapaillu aina netistä joskus 15v asti..Joten osaan nämä netin "metkut" ulkoa ja mua ei kukaan kuseta.
Mun mielestä oon ruma, mutta se kehuu mua hyvännäköiseksi niinkuin aika moni muukin. MM. Ex sano ennen kun meille kehitty suhde, että mulla on varmasti tyttöjä joka sormelle ;P Pitäs kyllä varmaan tavata, kun se tuntuu musta pitävän kaikin puolin ja päin vastoin. Ja on kyllä hyvännäköinen ei siinä kieltämistä. Se jotain sano et ollaan ainakin kavereita, jollei alkais synkkaa silleen...Mitäs toi meinas, oisko et olis valmis suhteeseen?
Tosin en käsitä miten niin kaunis voi olla sinkku :D
musta siltä ett se haluis solmia ainakin uuden ihmissuhteen ja mikäli mahdollista, siis ett teillä synkkais muutenkin, niin rakentaa myös ehkä rakkaussuhteen. Jos ei oo ihan "pelle ja näyttelijä", niin tuntuis todelliselta ihmiseltä. Mutta senhän näkee vasta kun tapaa muutaman kerran. Mutt luulis ett "petturit" ei ehdottais kaveruutta ainakaan... -"jollei alkais synkkaa" - sehän haluis kai tavata sitt sut noiden sanojen perusteella. Ja hei ei sinkkuus ole ulkonäöstä kiinni, ei kaikki kauniit oo varattuja eikä kaikille kauniille kelpaa kuka tahansa. On niitäkin jotka etsii kunnon ihmissuhdetta. Onnea sulle jos tapaat sen... :)
Kyl se on tavattava, kunhan nyt "uskallan" =) Välimatkakin pieni. Eilen kysy et onko mulla sitä vastaan jos aletaan seukkaa niin jos se käy harvoin baarissa:) Kyl tää aika hyvältä vaikuttaa kieltämättä...
Mut se on katolilainen ja mä kristitty mut tuskin sil on väliä?
Kyllä kauniita naisiakin on välillä sinkkuina!