Haluaisin tuoda julki muutaman seikan mikä on jäänyt häiritsemään näissä kakkos keskusteluissa.Ensinnäkin täällä usein kirjoitetaan kuinka mies rakastaa vaimoaan vaikka pitää kakkosta koska ei tätä jätä.Miehellä voi olla monta syytä siihen miksi ei voi/uskalla lähteä,ensinnäkin mies voi "pelätä" miten vaimo pärjää lasten kanssa eron jälkeen ja muutenkin heidän hyvinvoinnistaan varsinkin jos mies on ollut perheen elättäjä. On myös niitä miehiä jotka rakastavat lapsiaan niin paljon että ero tuntuu mahdottomalta varsinkin jos vaimo on vihjaillut jossain vaiheessa kiristys mielessä elatusmaksuista ja tapaamisista varsinkin niitten olemattomasta olemisesta. Sitten on näitäkin jotka tietävät siitä kakkosesta mutta eivät päästä menemään vaan roikkuvat avioliitossa kynsin ja hampain ja ajattelevat että mies saa ainakin elättää kun tömmöinen paska on,olen lukenut tälläisistä tapauksista tältäkin palstalta. On myös niitä vaimoja jotka uhkailevat itsemurhalla ja huudattavat lapsia yöllä miehelle puhelimessa. Jotkut sukulaiset varsinkin vaimon puolella osaavat myös tämän painostamisen ja haukkumisen siihen malliin ettei toiselle paljon mahdollisuutta anneta kuin palata häntä koipien välissä takaisin. Tiedän että saisin tämän listan jatkumaan vaikka kuinka pitkälle...mutta tämän kirjoitti, ei kakkonen vaan onnellisesti naimisissa oleva mutta kai liian paljon nähneenä oleva naishenkilö.
miksi mies
ei jätä
172035
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Ykkönen roikkuu. Tai sitten kakkonen roikkuu. Tai mies roikkuu monessa naisessa. Ja riippuu siitä mistä roikkuu.
Kaikki roikkuu. :)
toisaalta voi joillakin miehillä olla huvikseenkin kakkonen, koska kevyttä on joidenkin elämä
nainen on tällaisia tänne eksynyt pohtimaan ja kakkosia puolustamaan. Kun onnellisesti asiasi ovat..
En puolustellut vaan toin julki muutaman asian joka voi vaikuttaa siihen miksi mies ei lähde. Miksi olen eksynyt pohdiskelemaaan niin ystäpiirissäni on ollut pienen ajan sisällä muutama sellainen tapaus jossa mies olisi halunnut erota ja olla "kakkosen" kanssa, mutta toinen osapuoli on keksinyt kaiken maan ja taivaan välillä,semmoistakin mitä en voi hyväksyä ja olen näissäkin tapauksissa pitänyt sitä naispuoleista henkilöä ystävänä kunnes olen huomannut mihin hän pystyy.....Ja toinen osapuoli yrittää juoda suurinpiirtein itsensä hengiltä koska ikävöi toista naista niin paljon. Ei meillä ole oikeutta mennä riistämään keneltäkään rakkautta taikka onnea vaikka joutuisimmekin itse siinä prosessissa loukatuksi.
Osaapa taas olla aikuisten puhetta. Voi mies ja nais raukkoja kun eivät saa kaikilta siunausta rakastaa ja rakastaa, ja ihanaa seksiä siinä sivussa. Millään muulla ei ole merkitystä, elämä menee pilalle kun ei saa rakastaa, kaikki muut joutaa roskapönttöön lapset mukaan lukien, ei mitään myötätuntoa lasenkaan taraumoille, koska aikuisten rakkaus on tärkeinä, ja ihastuminen tietysti on maailman ihanin asia. Säälittä miespoloinen ja toinen tuskissaan pyörivä naisraukka.
Onko sinun mielestäsi oikein että lapset joutuvat kasvamaan ympäristössä jossa vanhemmat eivät rakasta toisiaan,tuo lapsiin vetoaminen on ikivanha tekosyy...kun vanhemmat ovat onnellisia niin ovat lapsetkin ja sillä tavalla vanhemmat pystyvät antamaan myös lapsilleen enemmän kuin että röhnöttävät kulahtaneessa parisuhteessa josta kumpikaan ei saa mitään....lasten takia.Taisit olla yksi näistä tapauksista mitä kirjoitin aikaisemmin kun noin pahasti kolahti.
Onko sinun mielestäsi oikein että lapset joutuvat kasvamaan ympäristössä jossa vanhemmat eivät rakasta toisiaan,tuo lapsiin vetoaminen on ikivanha tekosyy...kun vanhemmat ovat onnellisia niin ovat lapsetkin ja sillä tavalla vanhemmat pystyvät antamaan myös lapsilleen enemmän kuin että röhnöttävät kulahtaneessa parisuhteessa josta kumpikaan ei saa mitään....lasten takia.Taisit olla yksi näistä tapauksista mitä kirjoitin aikaisemmin kun noin pahasti kolahti.
eikä ongelman ydin olekaan siinä, että lasten pitäisi elää vanhempien rakkaudettomuudessa toisiaan kohtaan, vaan siinä, että miksi helvetissä pitää sekottaa kakkonen jo valmiiseen sotkuun.
Todellinen Mies käsittelee asiat oikeassa järjestyksessä, eikä pakene vastuuta hankalissakaan tilanteissa tai ratkaisuissa kakkosen, kolmosen, nelosen tai Jussin kainaloon.
Kaikkein kamalin tapaus, josta olen kuullut oli se kuinka rakastava äiti, joka lapsiin vetosi erossa lopulta alkoi uhkailemaan että tappaa lapset ja itsensä jos mies lähtee. Ja sitten heitellään noita repliikkejä, jossa se aikuisten välinen rakkaus ei tärkeintä. Kai se lasten hengellä leikittely kai on sitä lastensa rakastamista... :( Kyllä tuli kylmät väreet. Toivottavasti jokainen äiti osaa suhteuttaa mikä lopussa tärkeintä ja mikä ei.
Olen ihan samaa mieltä kanssasi, että äidille lapset ovat yleensä maailman tärkein asia ja lapsia ei pitäisi käyttää aseena missään tilanteessa.
Ihmettelen kuitenkin sitä, että täällä petetyt naiset katsotaan usein syyllisiksi omaan kohtaloonsa eli he ovat aiheuttaneet omalla käytöksellään miehen pettämisen. Eikö samaa logiikkaa voida käyttää myös kertomaasi tapaukseen. Koska mies loukkasi naista pettämällä, nainen ei ole täysin vastuussa teoistaan. Petetyn naisen traumahan on pettäjän syytä, vai mitä?
Pettäjien kannattaisi joskus pysähtyä miettimään tekonsa mahdollisia seurauksia. Petetyksi tuleminen on asiantuntijoiden mukaan traumaattinen kokemus ja shokkivaihe kestää muutaman viikon. Ei ole varmasti oikein, että äiti uhkailee tappaa itsensä ja lapsensa, mutta pettämisen kokeneena voin kuitenkin ymmärtää sen tuskan, mikä on tuollaisten uhkailujen takana. Tuollaisen kriisin kokenutta ei kannattaisi puukottaa selkään ja kertoilla "naurettavasta käytöksestä" täällä. Mieluummin pitäisi tukea kyseistä henkilöä ja yrittää tätä avaamaan elämänsä solmut. Se olisi myös pettäjän tehtävä, mutta uuden onnen sokaisema ja ehkä vielä kakkosen pauloisssa oleva mies harvoin pystyy moiseen miehen tekoon. Mutta ainakin ystävien, sukulaisten ja tuttavien tehtävä olisi tukea petettyä pääsemään vihan tunteestaan tai ainakin kohdistamaan se oikeisiin kohteisiin.
..sellainen nainen joka on aina miesten puolella. Tarkkaileppa itseäsi montako kertaa olet tuntenut myötätuntoa muita naisia kohtaan? Veikkaan ettet löydä yhtään tapausta. Se on muuten tunnevamma, olen tuntenut kerran sinunlaisen naisen ja tunsin monta kertaa raivoa hänen käytöksestään minua ja muita kanssasisaria kohtaan.
Sinäkin luultavasti tunnet juuri nyt levottomuutta siitä, ettet voi olla tapahtumien keskipiste ja se autuas lohdunenkeli näille kärsiville miehille. Pieneen sievään päähäsi ei varmaan mahdu, että pettämisero on äärettömän tuskallista ja hulluuteen ajavaa jo sinällään ihan molempien aviopuolisoiden kohdalla. Niin miehet kuin naiset voivat tehdä uskomattoman kauheita tekoja joista olemme lukeneet.
Myötätunnon osoitus sekä ystäväsi rauhoittelu olisi sinulta paljon toivottavampaa ja tarpeellisempaaa kuin miehen säälittely.
voi. Vaimo eli suhteessa jossa luuli heidän olevan perusonnellisia. Yht'äkkiä selvisi että se olikin unta ja petosta ja nyt pitäisi kiireesti ja siististi erota että lapsetkin vois olla taas "uudestaan onnellisia". Jeeh, ihan yksinkertaista jonkun ääliöpään mukaan, ap.mukaan luettuna.
ehkä, niin arvuuttelet kun et tunnista tunnevammaasi. Kukahan onneton se on sinunkin ystäväsi, ja ketä ystävääsi näin ala-arvoisesti arvioit. Et ole ystävä, ystävä on ihan erillainen, lojaali on sana jota käyttäisin. Ystävää autetaan ja tuetaan silloin kun sen nuppi on ihan sekaisin ja elämässä vaikeinta. V***AA TOLLASET YSTÄVÄT, SUKSI V****N!
keskustelussa pitäisi erottaa selkeästi 2 asiaa.
Ensimmäinen asia: Ykkösen ja kakkosen välillä seilaava mies on tuuliviiri vailla selkärankaa ja vastuuta.
Toinen asia: MIEHELLÄ ei ole kakkosia.
Kolmas toteamus: Ei vika ole ykkösessä tai kakkosessa, että on syntynyt kolmiodraama, vaan "miehessä", joka ei tunnusta/näe selkärangattomuuttaan ja luulee selvittävänsä omat ongelmansa sekoittamalla monen ihmisen elämää.
oli hyvä pointti. ei oo paljoo lisättävää paitsi että tuuliviirin sukupuolella ei oo merkitystä.
En ole tiennytkään, että naisella on tosiaan kaikki langat käsissään miesten suhteen parisuhteessa enkä ole kyllä asiaa käytännön tasolla omassa elämässä huomannut. Olisiko suurin osa miehistä niin raukkoja, että eivät pysty omaa elämäänsä hallitsemaan ja päätöksiä tekemään?
Tämän palstan mukaan on naisen vika, jos mies pettää. Nainen joko nalkuttaa, on lihava, ei pidä itsestään huolta tai sitten kaikkea ja siksi mies pettää. Jos mies uskalla erota, sekin on naisen vika. Voisiko nyt edes joku mies ilmoittautua ja kertoa, oletteko ihan oikeasti tuollaisia nyhveröitä?
Oman mieheni pettämisen jälkeen kävimme kuukausien keskustelun aiheesta, miksi mieheni ei jätä minua. Olisi nimittäin ollut siinä kaaoksessa minulle helpompaa, jos mieheni olisi edes siinä suhteessa osoittanut jonkinlaista jämäkkyyttä eikä jättänyt päätöksen tekoa minulle. Mies totesi, että hän ei koskaan kakkosensa kanssa ollut siinä mielessä, että heistä tulisi pari. Kuulemma olin edelleenkin hänen suuri rakkautensa. Mutta jos olisi halunnut jättää minut, olisi omien sanojensa mukaan tehnyt sen. Uskon, että on olemassa ihmisiä, jotka eivät pysty minkäänlaiseen muutokseen elämässään, mutta eiköhän se ole enemmän oman saamattomuuden kuin muiden syytä. Lienee enemmän sääntö kuin poikkeus, että mitä vanhemmaksi tulee, sitä vaikeampaa muutos on. Mukavuuden halu vie voiton. On helppoa mutta myös erittäin raukkamaista mennä vaimon selän taa piiloon, kun ensin pettää ja sitten ei uskalla jättää.
Luulisin, että suurimmalle petetyistä pettäminen tulee yllätyksenä ja elämä on kuitenkin jokaisella perheellisellä rakennettu ihan käytännön tasollakin parisuhteen ja perheen ympärille. Harvalla meistä on olemassa mitään suunnitelmaa, miten toimisimme, jos mies sitten haluaa lähteä nuoremman ja nätimmän mukaan. Eikä kai siinä mitään järkeä olisikaan elää koko ajan takaovi auki.
Jos mies ei saa lähdettyä "onnettomasta" avioliitostaan, vaan hakee potkua pettämällä, pitäisikö petetyn naisen vielä tukea tuota onnetonta tohvelisankaria jättämisessä? "Kulta, tiedän, että rakastat enemmän kakkosta. Lähde nyt, lähde. Minä lupaan tukea sinua kaikessa, jotta saat elää suuren rakkautesi kanssa." Jos joku on niin surkea tapaus, että pettää, niin kantakoon myös seurauksensa itse.
Minusta ystävien tehtävä ei ole ainoastaan myötäillä toisiaan. Jos näet, että joku ei saa erottua ja koko ajan valittaa onnetonta elämäänsä, eikö ystävän tehtävä olisi tukea päätöksen teossa. Jos elämä vaimon kanssa on vaikeaa, miehellä on edelleen kaksi vaihtoehtoa. Hän jatkaa elämäänsä vaimon kanssa ja panostaa suhteen korjaamiseen (voi olla erittäin vaikeaa pettämisen jälkeen). Tai sitten eroaa ja seisoo päätöksensä takana ja yrittää jotenkin luovia entisen vaimonsa ja uuden elämän välillä. Helppoja avioeroja ei olekaan ja ero on aina erityisen hankala, jos toinen ei edes haluaisi erota. Mielestäni on erittäin lapsellista odottaa tukea avioeropäätöksen tekemiseen petetyltä puolisolta. Jokainen tekee kuitenkin lopulta itse omaa elämäänsä koskevat päätökset. Aina niihin päätöksiin ei saa lähimpien tukea, mutta silti jokaisella mahdollisuus päättää. Turha vedota vaimon itsemurhauhkauksiin tai kiristämiseen lasten tapaamisilla. En tiedä yhtään itsensä toisen naisen takia tappanutta. Yksinhuoltajat tarvitsevat yleensä myös etävanhemman apua hoidossa, joten sekään uhkaus ei yleensä toimi käytännössä.