Olen päättänyt, että 100 päivää aion vielä suht aktiivisesti etsiä naisseuraa. Kenties netistä, seuranhakupalstoilta, harrastuksista, ravintoloista(tyylikkäästi pukeutuneena jailman 3 promillen humalaa)
Mikäli menestys on yhtä laiha kuin tähänkin asti on ollut niin sitten saa minun puolestani jäädä koko homma ja vietän yksinäisen loppuelämän. Itseluottamusta pitää olla mutta tähänastiset kokemukset eivät hyvää lupaa. Niin, mitä ihmeellistä siinä 100:ssa päivässä on? No, 100:n päivän päästä, 30.6. tulee 35v mittariin.
Mikäli menestys on yhtä laiha kuin tähänkin asti on ollut niin sitten saa minun puolestani jäädä koko homma ja vietän yksinäisen loppuelämän. Itseluottamusta pitää olla mutta tähänastiset kokemukset eivät hyvää lupaa. Niin, mitä ihmeellistä siinä 100:ssa päivässä on? No, 100:n päivän päästä, 30.6. tulee 35v mittariin.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Etsin itsekin "kunnon" miestä n. vuoden verran suhteeseen. Kun oli oikein haku päällä niin ei sitä tosiaankaan ketään löytänyt! Mutta sitten eräänä päivänä, vähiten kun odotin, tapasin avomieheni. Älä etsi kuin mikäkin raivohullu, kyllä se sieltä vastaan tulee kun on tullakseen!:) Mukavaa kevättä!
Siis, tuo on niin hemmetin typerä klisee, että kun et etsi niin sitten löydät. Höpöhöpö. En minä raivotautisesti etsikään. Itse suhtaudun asiaan tyyliin "että yritetään nyt vielä kerran ja sen jälkeen annetaan asian ikuisesti olla"
Sitten kun et etsi,löydät.
että löydät etsimäsi n.117 päivän päästä, jolloin olet jo lakannut etsimästä ja olet tyytyväinen vallitsevaan tilanteeseesi.
Minä olen jo monta vuotta sitten päättänyt, että siinä vaiheessa kun 35v tulee täyteen, jos edelleen olen ilman kumppania, niin sen jälkeen en haluakaan enää suhdetta.
Sitä paitsi, minulle tämä päätös on ainoastaan sellainen periaate, että yritettävä on että silloin kun on lopettanut etsimisen, niin voi sanoa, että on yritetty ja koska ei ole tärpännyt niin asian voi vain hyväksyä.
Minua ärsyttää suunnattomasti tuo aikuistensatu, että "kun ei aktiivisesti etsi, niin sitten löytää". Yhtä typerä ajatus kuin työttömälle sanoisi, että kun et töitä etsi niin sitten niitä töitä tupsahtaa ihan itsestään.
Harmi etten tunne sinua. Ottaisin mielelläni vetosi vastaan. Minulla on aina käyttöä ylimääräiselle rahalle.
....sitte kun täytät sen 35v ja satutkin saamaan sellaista huomiota naiselta, niin eikö se enää kelpaa, vai? Vähän outoa...
Nythän sulla vasta alkaa olla sen verran ikää, että jotain kestävää vois oikeasti rakentua!
Älä ihan oikeasti nyt vielä luovuta.
Kivoja ihmisiä on maailma täynnä ja niitä "oikeita" on jokaiselle enemmän kuin yksi!
Ehkä etsit vääristä paikoista, tai ehkä etsit liikaa. Etsimättäkin voi löytää!
Tsemppiä sulle ja iso hali!
Ps. Ekaa päivää eronnut (en aviosta kylläkään), ja vaikka vähän hirvittää niin silti myös aika kutkuttava tunne!!! Koskaan ei tiedä mitä vuorovesi tuo yöllä rantaan!
Hyvä asenne sinulla. Oma kokemukseni on että kun lakkaa etsimästä sitä elämänkumppania niin se löytyy. Itselleni on kaksi kertaa on käynyt näin.
Ekalla kertaa olin 4 vuotta avoliitossa kunnes suhde kariutui. Tämä mies vain ajautui vierelleni. Olin juuri tullut siihen tulokseen että ei kaikkien ole pakko elää parisuhteessa niinkuin kaikkien oletetaan tekevän, voi elää elämää omillaankin kun ei tunnu kolahtavan mikään mies.
Sitten oli n. 4 vuotta sinkkuilua ja bongailua. Tuloksetta,kunnes heitin rukkaset naulaan että anti olla kaikki kaks lahkeiset ja elämä tuntui olevan mielenkiintoista yksinäänkin.
Sitten lähdin vuodeksi paikkaan keskelle ei mitään. Ajattelin siinä samalla keskittyä vain ja ainoastaan töihini kun ajattelin että kohteessani ei taatusti edes voi törmätä kehenkään. Kuinka ollakkaan, nykyinen avopuolisoni istui siellä eräässä kahvilassa kun sinne ekaa kertaa poikkesin. Pari vuotta tässä on mennyt kimpassa.
Aina kun on ollut "hakupäällä", ei ole löytynyt mitään mielenkiintoista vierelle.
Onko lisää hyviä päätöksiä?...Sulla onkin selvästi liikaa luppoaikaa!
Tuohan oli 15-vuotiaan tekstiä.
No, jos olen ikäistäni henkisesti 20v nuoremmalla tasolla niin sitä suuremmalla syyllä kannattaa pysytellä poikamiehenä, eikös?
Itse asiassa, olen jo lähes päättänyt, että antaa olla koko jutun. Minulla ei ikinä tule perhettä eikä naista olemaan. Tästä lähtien elän aivan muille asioille. Säästyypähän iso pino rahaa mitä melkein olin heikkona hetkenäni valmis panostamaan ravintoloihin ym juttuihin.
Tämä asia on osaltani loppuunkäsitelty.