Ollaan seurusteltu kaksi vuotta, mieheni nyt armeijassa, ja joka päivä on kamala ikävä niin minulla kuin miehellänikin, ja nyt se olisi valmis lopettamaan armeijan kesken kun ei pysty olla erossa musta näin kauan (olisi siellä vuoden päivät)...
Mietin että onko se fiksua, ja pitäisikö minun tukea miehen päätöstä(varmaan tyhmästi sanottu,kun tottakai tuen ylä sekä ala mäessä, päätti ikinä mitä tahansa)
Mies miettii sitä että mitä ihmiset siitä sitten ajattelevat, että onko hän pelkuri, ettei pystynyt olla erossa edes armeijan ajan..ja niinhän sitä sanotaan,tai ainakin olen kuullut että se olisi jonkunlainen miehyyden mitta????
Toisaalta minäkin haluaisin että se tulis kotiin, mutta sehän on vain vuosi pois meidän elämästä..
onko kellään kokemuksia, että miten pitäisi ajatella tästä...0=)
Mietin että onko se fiksua, ja pitäisikö minun tukea miehen päätöstä(varmaan tyhmästi sanottu,kun tottakai tuen ylä sekä ala mäessä, päätti ikinä mitä tahansa)
Mies miettii sitä että mitä ihmiset siitä sitten ajattelevat, että onko hän pelkuri, ettei pystynyt olla erossa edes armeijan ajan..ja niinhän sitä sanotaan,tai ainakin olen kuullut että se olisi jonkunlainen miehyyden mitta????
Toisaalta minäkin haluaisin että se tulis kotiin, mutta sehän on vain vuosi pois meidän elämästä..
onko kellään kokemuksia, että miten pitäisi ajatella tästä...0=)
Vastaukset 10
Vanhimmat
Ny järki käteen. Armeija kannattaa ilman muuta käydä.
Lomille pääsee varmaan joka viikko.
Jos tota aikaa ei erossa kestä niin sitten ei oo suhteellakaan mahdollisuuksia!
olen sitä mieltä että se on loppupeleissä hirveän lyhyt aika ja armeija on tärkeä juttu..=)...
ja lomille pääsee kyllä, melkein joka viikko, ja musta tuntuu että tämä armeija aika on vahvistanut meidän suhdetta..
pitääkö paikkansa että jos sudhe kestää armeijan ,se kestää melkein mitä vain!!??
ei erossa oloon kuole. lämpimän napakasti suosittelen nyt toimimaan järkevästi, tukemaan miestä pysymään armeijassa. kyllä väitän että vinoja hymyjä kanssaihmisiltä irtoaa jos intin kesken ikävän takia heittää. koettakaas nyt ajatella järjellä.
teenkin..yritän keksiä kaiken näköisiä hyviä syitä miksi käydä se loppuun..ei siihen kuole(erossa olemiseen) ja niinkuin äsken mainitsin...se vaan parantaa ja syventää, ja myös vahvistaa!!!!
piruja seinille, mutta voihan käydä niinkin, että teille jostain syystä tulee ero jossain vaiheessa, ja silloin poikaystäväsi varmasti syyttää sinua armeijan keskeytyksestä. Kun ero tulee niin kaikki hyväntahtoisuus loppuu.
seinälle..
kiva kommentti=)...
ehkä sinun elämässäsi kävisi näin mutta minä en maalaile piruja seinälle..
niinkuin sanoin , yritän että hän kävisi sen loppuun...=)..armeija ajan voi sitten korveta sen jälkeen eikö niin=).. olen itse ainakin sitä mieltä..=)
meidän suhde on terveellä pohjalla, luottamus toimii ja rakkautta on..=)
pitäisi sitten maata puolustaa?!! Voi apua...lopettamassa inttiä tytön vuoksi..joo kannattaa tukea ettei lopeta, kaikki nauraa sille kun kuulee!
Kyllähän varmasti ikävä on kova teillä molemminpuolin, mutta kannattaa miettiä että asevelvollisuus suomessa on pakko suorittaa ja mitä nopeammin sen suorittaa sen helpompi on sitten suunitella elämää eteenpäin.... ja helpompi se on nuorempana käydä.Inhottavaa käydä sitten kun on itse muita vanhempi ja lykkäystä voi intistä saada vuoden tai kaksi. ( Ja kyllä se ikävä sittenki tulee)
Hei!
Toivotan tukea teille armejan ajaksi. Ikävää tietty on, mutta ei siihen kuole ja nykyisin pääsee lähes joka viikonlopun kotia. Moni joutuu ammatinsa takia olemaan arkipäivät erossa rakkaastaan :(
Mutta sitä roskaa ei kannata uskoa että armeja kasvattaisi pojasta miehen tai mitään muuta sellaista miehyyden kokeesta. Jos näin olisi, niin silloin esimerkiksi USA:ssa, Isossa-Britanniassa, Saksassa ja hyvin hyvin monessa muussa sivistysmaassa ei olisi juuri ollenkaan miehiä, koska harva siellä käy armejaa johtuen että siellä se on joko vapaaehtoista tai sitten kuten Saksassa, puolet suorittaa siviilipalvelusta. Eli tietty yksi vaihtoehto on että keskeyttää armejan ja siirtyy siviilipalvelukseen, mutta sitä en suosittele ainoastaan siitä syystä että siinä välissä tulee hukka-aikaa, ellei ole jo työelämässä. Muuten siviilipalvelus on ihan kelpo vaihtoehto suorittaa velvollisuutta isänmaalle.
Tsemppiä teille molemmille! :)
Kannusta ihmeessä kultaas käymään intti kunnialla läpi ja kerralla, edessä se on kuitenkin jossain vaiheessa jos ei oo "kunnollista" syytä lopettamiseen.
Omalta kohdaltani voin kertoa, että kun poikakaveri meni armeijaan noin reilun puolen vuoden seurustelun jälkeen oli se inttivuosi aika melkosta ikävää.. Mutta jälkikäteen ku sitä ajattelee ja muistelee ni oli toisaalta aika ihanaakin aikaa, kun kaikki aika mitä saatiin olla yhessä oli ihan speciaalia ja sotkussa kun kävi kultaa moikkaamassa ni oli ihana "varastaa suukkoja" jossai sivupöydässä tai ulkona kulman takana tms. Jälkikäteen ajateltuna ihanaa aika, mutta sillon totuus oli kyl toista.. Kestäkää se ni voitte tekin hyvillä mielin muistella myöhemmin :)
Niin joo, ja ei se seurustelusuhde armeijaan loppunu, nyt ollaan oltu reilu neljä vuotta onnellisesti yhessä.. yks vuos välissä oli armeijan takia vähän erilaista, mutta ainutlaatusta aikaa sekin :)
Tsemppiä!