Yritän tehdä eroa miehestä, joka on naimisissa toisen naisen kanssa. Olemme tapailleet jo usean vuoden ajan ja vaikka olen päättänyt nyt erota niin tuntuu tosi vaikealta.
Miten olette selvinneet ja onnistuneet? Vai oletteko odottaneet että mies jättää?
Miten olette selvinneet ja onnistuneet? Vai oletteko odottaneet että mies jättää?
Vastaukset 12
Vanhimmat
Oot varmaan ylpeä itsestäsi, kun olet ollut suhteessa varattuu pitkän aikaa. En voi kuin halveksia tuollaisia ihmisiä. Katso peiliin ja sano jee olen avioliiton rikkoja ja jatka vielä: Jospa niillä on vielä lapsiakin, niin olen ylennyt peräti perheen rikkojaksi. Kylläpä voinkin olla ylpeä itsestäni. Sinunlaisiasi ihmisiä tämä maa tarvitseekin. Ei kun perheet hajalle ja hyvä tulee.
olisi hyvä osata, ennen kuin alkaa mesoamaan, vai mitä "timmi"?!
Ymmärsin tuon aloittajan postin kyllä niin, että hän on vihdoin katkaisemassa suhdettaan tähän varattuun, eikä siis näin ollen juuri halua olla (tai ainakaan ole) tuo avioliiton/perheenrikkoja.
Ja aloittajalle: omakohtaisia kokemuksia ei ole, mutta osaan kuvitella, että kipeää tekee, tunteet ovat varmasti monen vuoden kuluessa tulleet mukaan. Tarvii vain luottaa siihen, että ero on paras ratkaisu ja aika parantaa haavat. Ja jos et tee sitä nyt, niin vuoden päästä ero olisi yhä hankalempi... Koita pärjätä! :)
Ei se ole sen kakkosen vika, että sinäkin olet tullut petetyksi, tai jos tosiaan olet hankkinut niin aivottoman miehen, että voi naiset käyttää hyväkseen miten tahtoo, niin syytä itseäsi!
Nyt sinulla on viimeinkin järki kasvanut päähän! Onneksi olkoon!! Ukkomiehestä eron jälkeen tulet huomaamaan ettei ukkomiestä huonompaa kaveria voi olla. Älä ihmeessä vähättele itseäsi ja tyydy puolikkaaseen mieheen.
Itse jätin ukkomiehen monen vuoden suhteen jälkeen. Kipeää teki, mutta kyllä on ollut ihanaa elämää sen vaikean vaiheen mentyä ohitse. Olen voinut olla ylpeä itsestäni! Ja nyt kun tuo ko. ukkomies muistelee lämmöllä yhteisiä aikojamme, voin täydellä syyllä todeta ettei minulla ole koskaan ollut kurjempaa kuin silloin. En vaan itse sitä silloin nuorempana ja tyhmempänä tajunnut.
En oikein ymmärrä tätä tekopyhää kirjoittelua niille, jotka ovat rakastuneet varattuun mieheen.
Tänä päivänä yli 15 vuoden liitto on jo pitkä.
Joskus ihmisellä voi olla monta kohtaloa, tai tunteeton avioliitto. Miksi ei saisi elää jonkun toisen kanssa, joka ei välttämättä ole se oikea lasten äiti tai isä. Uusioperheet ovat tämän ajan ilmiö ja ydinperhe sellaisenaan ei enää toimi.
kuin tulla jätetyksi. Voi tulla niinkin typerä tilanne että mies jää kiinni ja jättää sinut tosi tylysti.
Parempi tehdä itse ratkaisu ja todella jättää se mies. "Vieroitusoireita" tulee mutta elämänlaatusi paranee takuulla.
molemmilla kerroilla hän tunkeutui takaisin lupaamalla maat ja mannut ja minä hölmö uskoin. Olisin selvinnyt erosta helpommin jos olisin koko asian siihen jättänyt mutta sitten taas kerran oltiin jo pitkällä yhteenmuutossa niin hän tekikin sen itse ja jätti minut kuin nallin kalliolle. Se tuntui tosi vaikealta. Olen ajatellut että hän teki sen tahallaan koska oli jo tajunnut että jättäjä selviää helpommin suhteen lopetuksesta. Eli hän aloitti sen viimeisen yrityksen tarkoituksenaan koko ajan jättää minut. Hän ei ilmeisesti voinut kestää ajatusta jätetyksi tulemisesta joten valloitti minut takasin kunnes kerkesi itse tehdä suhteesta lopun. Joten tässä sinulle esimakua. Nyt olen tavannut vihdoin ihanan vapaan...
Käyn samaa läpi. Olen päättänyt, että nyt lopetan tämän vihdoinkin ja jos itse olen jättäjä, minulle jää edes tunne, että pystyin itse vaikuttamaan. Mies on niin pelkuri, ettei vain uskalla jättää minuakaan, näin luulen. Ei uskalla jättää vaimoa eikä salarakasta vaan heiluu siinä välillä ja eksyy kohta omiin valheisiinsa. Olen huomannut, että hän keksii peitetarinoita myös minulle, vaikkakin vaimolle keksityt ovat pahempia.
Vaikeinta oli saada päätös tehtyä. Nyt se tarvitsee vain laittaa täytäntöön. Mietin sitä kauan. Käytyäni pari kertaa treffeillä erään vapaan miehen kanssa, ymmärsin lopulta, että olen ansainnut toisenlaista elämää. Uskon, että mies jatkaa elämäänsä niin kuin ennenkin, ei selvitä asioita vaimonsa kanssa, vaikka ehdottomasti olisi syytä. Minun ei tarvitse olla osallisena siihen, että ihmiset sotkevat elämänsä. Tehkööt he sen kaksinaan.
Mies ei rakasta sinua. Jos rakastaisi, hän olisi sinun kanssasi avoimesti ja kokonaan. Mies ei pidä sinua edes rakkauden arvoisena. Jos pitäisi, hän ei pitäisi sinua suhteessa, jossa et saa ansaitsemaasi rakkautta.
Ainoa mitä tarvitset on riittävä itseluottamus. Mies ja hänen mielipiteensä sinusta on kuitenkin toisarvoista. Vain sillä on merkitystä, kuinka suuren arvon itse annat itsellesi.
Rakastatko sinä itseäsi? Pidätkö itseäsi arvokkaana, oletko mielestäsi rakkauden arvoinen? Ansaitsetko sinä omasta mielestäsi olla kakkosen tai ykkösen asemassa? Vai oletko niin hyvä ihminen, että tiedät ansaitsevasi olla se ainoa?
Jos vastaat näihin kysymyksiin kyllä, mieti seuraavaksi, miten sinun arvosi ihmisenä ja naisena toteutuu tämän miehen kanssa. Olemalla suhteessa mieheen, joka ei arvosta sinua kuten ansaitsisit tulla arvostetuksi, teet itsesi onnettomaksi pidemmällä tähtäimellä. Et kai sinä halua olla onneton?
Sinun täytyy uskoa itseesi ja siihen, että ansaitset helkkarin paljon parempaa kuin tämä mies sinulle on halukas tarjoamaan. Ja tarvitset tahdon voimaa, sillä jossain yksinäisyyden hetkellä esiin ryömii se pikkutyttö, joka epäilee omaa arvoaan. Näytä sille pikkutytölle närhen munat ja kertaa ääneen itsellesi kaikki se hyvä, minkä arvoinen olet.
Onnea matkaan!
kirjoituksista sai voimaa!Kerrankin ei tullut paha olo. Pähkäillyt pitkään samojen asioiden parissa ja lievästä lihomisestä päätellen voinut jonkun aikaa henkisesti todella huonosti. Nyt riittää ja uskon jaksavani tehdä mitä pitää!
laitan minäkin. Olen ollut yli kymmenen vuotta toinen, olen tyytynyt siihen, mitä olen saanut ja arvata saattaa, että kaipausta, murehtimista, ikävää on riittänyt. Olin niin rakastunut, että en voinut jättää häntä. Hän ei koskaan painostanut ja kuitenkin lähti leikkiin mukaan. Olen muutaman kerran yrittänyt eroa ja ollut vapaiden kanssa, mutta kohdalleni on sattunut idiootteja, joista ei päässyt eroon, kuin viranomaisten avustuksella. Olen taas eronnut hänestä ja uskon nyt jaksavani pitää tämän päätökseni, olen huomannut, etten enää kaipaa häntä ja olen helpottunut, kun hän on matkoilla vaimon kanssa, eikä voi ottaa yhteyttä minuun.Voimia tähän koitokseen kyllä tarvitaan.
kiitos viesteistä, etenkin ainoalle, joka esitti juuri ne oikeat kysymykset, joita minun pitää itseltäni kysyä.