Minä koin viisi vuotta sitten sen tuskan, että mieheni jäi kiinni pettämisestä. Tämä nainen oli hänen tuttunsa, joka myös itse eli parisuhteessa. Yhdyntää ei kuulemma tapahtunut, mutta he tapailivat ja suutelivat (tämä on minun mielestäni pettämistä). Mieheni myös soitteli tälle naiselle, josta seurauksena oli kalliit puhelinlaskut. Eniten minua loukkasi se, että tämä nainen tiesi minusta asioita, joita kukaan muu kuin mieheni ei olisi hänelle voinut kertoa. Loppujen lopuksi olin jättämässä miestäni, ja hän aneli anteeksiantoa, itki ja vannoi, ettei enää ikinä ota yhteyttä tähän naiseen. Pitkän taistelun jälkeen tämä nainen lopulta luovutti ja jätti meidän rauhaan.
Tietysti välillä epäilen miestäni, mutta luottamus palautui pienin askelin ja uskon, ettei mieheni ikinä enää tekisi mitään vastaavaa.
Suurin isku oli kuitenkin, kun isäni kertoi kaksi kuukautta ennen häitäni, että hänellä on uusi nainen ja aikoo erota äidistäni 30 vuoden avioliiton jälkeen! Olin ollut siinä uskossa, että heidän avioliittonsa on vakaa. Olen miettinyt, miksi isäni halusi kertoa tämän minulle juuri ennen häitäni? Miksi hän halusi tuon varjon juuri tuolloin päälleni laskea? Huoleni äidistä oli tietysti suuri, sillä hän oli tuolloin neljä vuotta kärsinyt vakavasta masennuksesta ja oli juuri alkanut toipumaan.
Isäni ei puhunut äidilleen mitään tästä toisesta naisesta ennen häitäni, vaan "säästi" kertomisen häiden jälkeen. Ja niin alkoi avioliittoni kuunnellen äidin itkua, kun hänellä ei ollut asiasta mitään tietoa. Minut laitettiin ikävään välikäteen. Äidin kommentti oli, että "kyllähän sinä tiesit" ts. hän syyllisti minua, että en ollut kertonut. Ja isäni haki minulta tukea päätökselleen.
En hyväksy isäni toimintatapoja, jotka mielestäni ovat vähintäänkin törkeitä. Kun olimme mieheni kanssa ulkomailla, isäni haki postimme sillä aikaa. Kun tulimme takaisin, huomasin, että joku oli "nukkunut" sängyssämme ja syytin isää tietenkin siitä, että on sen naisen kanssa käynyt sängyssämme. Isä kielsi asian, mutta hänen ilmeensä paljasti, että hän valehteli. Lisäksi isäni on tuonut naisen kotiin äidin nukkuessa! Äiti ei ollut tiennyt mitään, että keskellä yötä tämä nainen istuu olohuoneessa isän kanssa. Tämä on minusta jo siltä naiseltakin törkeyden huippu. Lisäksi isäni ei koskaan ole koskenut alkoholiin, mutta kun tämä nainen tuli kuvioihin, on isäni alkanut juomaan reilusti saunaolutta lauantaisin. Tämä minusta kertoo siitä, että hän yrittää turruttaa mielensä, koska ei osaa päättää, mitä haluaa.
Kaiken jälkeen isäni ja äitini olivat edelleen yhdessä ja isäni sanoi, ettei ikinä aio ottaa tähän naiseen yhteyttä. Äitini on kuitenkin löytänyt kotoa ystävänpäiväkortin tältä naiselta sekä joululahjan. En tiedä, onko isäni tosissaan yrittänyt katkaista välinsä tähän naiseen, mutta ilmeisesti hän vieläkin roikkuu mukana, vaikka isäni kaksi vuotta sitten sanoi hänelle hyvästi jättäneen.
Miksi tämä sitten loukkaa minua niin kovasti? Olen aina ollut isin tyttö ja uskonut rehellisyyteen. On ollut vaikea huomata, että elämäni kaksi miestä, isäni ja mieheni, molemmat ovat tuottaneet minulle pettymyksen. Olin ennen sinisilmäinen ja uskoin ihmisten hyvyyteen. Miksi ihmiset haluavat tuottaa toisilleen tällaista tuskaa?
Tietysti välillä epäilen miestäni, mutta luottamus palautui pienin askelin ja uskon, ettei mieheni ikinä enää tekisi mitään vastaavaa.
Suurin isku oli kuitenkin, kun isäni kertoi kaksi kuukautta ennen häitäni, että hänellä on uusi nainen ja aikoo erota äidistäni 30 vuoden avioliiton jälkeen! Olin ollut siinä uskossa, että heidän avioliittonsa on vakaa. Olen miettinyt, miksi isäni halusi kertoa tämän minulle juuri ennen häitäni? Miksi hän halusi tuon varjon juuri tuolloin päälleni laskea? Huoleni äidistä oli tietysti suuri, sillä hän oli tuolloin neljä vuotta kärsinyt vakavasta masennuksesta ja oli juuri alkanut toipumaan.
Isäni ei puhunut äidilleen mitään tästä toisesta naisesta ennen häitäni, vaan "säästi" kertomisen häiden jälkeen. Ja niin alkoi avioliittoni kuunnellen äidin itkua, kun hänellä ei ollut asiasta mitään tietoa. Minut laitettiin ikävään välikäteen. Äidin kommentti oli, että "kyllähän sinä tiesit" ts. hän syyllisti minua, että en ollut kertonut. Ja isäni haki minulta tukea päätökselleen.
En hyväksy isäni toimintatapoja, jotka mielestäni ovat vähintäänkin törkeitä. Kun olimme mieheni kanssa ulkomailla, isäni haki postimme sillä aikaa. Kun tulimme takaisin, huomasin, että joku oli "nukkunut" sängyssämme ja syytin isää tietenkin siitä, että on sen naisen kanssa käynyt sängyssämme. Isä kielsi asian, mutta hänen ilmeensä paljasti, että hän valehteli. Lisäksi isäni on tuonut naisen kotiin äidin nukkuessa! Äiti ei ollut tiennyt mitään, että keskellä yötä tämä nainen istuu olohuoneessa isän kanssa. Tämä on minusta jo siltä naiseltakin törkeyden huippu. Lisäksi isäni ei koskaan ole koskenut alkoholiin, mutta kun tämä nainen tuli kuvioihin, on isäni alkanut juomaan reilusti saunaolutta lauantaisin. Tämä minusta kertoo siitä, että hän yrittää turruttaa mielensä, koska ei osaa päättää, mitä haluaa.
Kaiken jälkeen isäni ja äitini olivat edelleen yhdessä ja isäni sanoi, ettei ikinä aio ottaa tähän naiseen yhteyttä. Äitini on kuitenkin löytänyt kotoa ystävänpäiväkortin tältä naiselta sekä joululahjan. En tiedä, onko isäni tosissaan yrittänyt katkaista välinsä tähän naiseen, mutta ilmeisesti hän vieläkin roikkuu mukana, vaikka isäni kaksi vuotta sitten sanoi hänelle hyvästi jättäneen.
Miksi tämä sitten loukkaa minua niin kovasti? Olen aina ollut isin tyttö ja uskonut rehellisyyteen. On ollut vaikea huomata, että elämäni kaksi miestä, isäni ja mieheni, molemmat ovat tuottaneet minulle pettymyksen. Olin ennen sinisilmäinen ja uskoin ihmisten hyvyyteen. Miksi ihmiset haluavat tuottaa toisilleen tällaista tuskaa?
Vastaukset 7
Vanhimmat
kuin naiset... Jotkut ovat vain mielummin parisuhteessa kuin sinkkuina.
Mitä se pettäminen loppuenlopuksi on?
Äitisi on ollut masentunut pitkään, tiedätkö millaista on elää masentuneen ihmisen kanssa?
Masentunut ihminen on täysin käpertynyt itseensä , miten sellainen ihminen huomioi toista parisuhteessa?. Onko kukaan ollut isäsi tukena äitisi sairauden aikana.
Tuo kaljoitelu alkaa olla oire siitä että isäsi alkaa myös sairastua masennukseen, valitettavasti masennus on tarttuva sairaus perheessä.Vanhempiesi tapauksessa saataisi olla hyvä jos he eroaisivat
Toista voi pettää suhteesa monella tavalla ,mitä luulet mitä isäsi saa äidiltäsi omassa avioliitosaan?
No ei ihme, että nykyään erotaan helposti, jos toisen masennus on syy eroon. Minä tiedän, kuinka vaikea sairaus masennus on. Kärsin monta vuotta masennuksesta ja silloin mieheni tuki oli korvaamaton. Hän on ollut minun tukeni ja turvani, ja kiitän häntä siitä. Nykyään apua saa niin masennukseen kuin parisuhteeseenkin terapeutilta. Toisille se auttaa, toisille ei. Masennus koettelee parisuhdetta, mutta se ei todellakaan ole syy erota! Kehoittaisin aloittajan vanhempia menemään terapiaan yhdessä. Tämä isän suhdekin voi olla seurausta tästä masennuksesta, ja parisuhde on masennuksen jälkeen korjattavissa, mikäli molemmat osapuolet haluavat sitä.
on meitä uskollisiakin. en ole vaimoani pettänyt 10 vvuoden liiton aikana kertaakaan.
Syön hattuni jos jossakin on lisää uskollisia miehiä! Ja ennenkaikkea haluaisin tutustua edes yhteen! Hienoa että olet olemassa! Missä muut???? Yhteystiedot heti tänne, kiitos.
Yli 30 v naimisisa edelleen. Eikä kertaakan pettänyt. Nyt toisinaan käyn näillä chateilla
kun vaimo on työporukan kanssa yö reissulla laivalla. Väillä tulee mieleen mitä hän siellä tekee. Mutta mottoni on että en ainakaan itse petä. Joten kyllä niitä on.
Kuinka tuttua! Minäkin olen yrittänyt selviytyä masennuksesta vuosia. Ja juuri, kun aloin olla tolpillani, sain mieheni kiinni pettämisestä. Kolme vuotta sitä on jatkunut. Tunnen itseni tosi typeräksi. Nyt hän sanoo, että se on loppu ja asiasta ei enään puhuta. Ja toinen nainen soittelee edelleen, kyselee kuulemma vointia. Olen kuitenkin päättänyt katsoa ja yrittää jatkaa.