Tossa yhtenä iltana vietettiin mieheni (ei avio) kanssa koti-iltaa vähän viiniä maistellen ja rentoutuen.
Siinä sitten juteltiin asioista niitä näitä ja päästiin siihen iltaan kun ekan kerran tavattiin.
No hän sitten avautu mulle kunnolla ja sano, että tuli baarissa meidän pöytään istumaan koska oli kiinnostunut kaveristani, mutta kun hän sai selville, että kaverini on naimisissa niin sitten vasta hän alkoi mun kanssa jutella.
En tiennyt tätä aikaisemmin ja sen kuultuani loukkaannuin koska sain kuulla olevani vasta se toinen vaihtoehto.
Onko minulla syytä ottaa itseeni tuosta tiedosta?
Yhdessä ollaan oltu vuosi ja ihan kivasti menee.
Kerroin miehelleni vuoden vaihteessa, että se kaverini eroaa.
Tämä siis tapahtui ennen kuin kuulin tätä tunnustusta ja nyt ymmärrän miksi mieheni kyseli siitä niin kovin, että onko se nyt sitten sinkku, missä asuu, mitä tekee.. ym ym..
En mä sitä silloin ajatellut että se siitä olisi kiinnostunut, en tiedä vieläkään, mut nyt on kieltämättä vähän paska fiilis sen takia. Olenko lapsellinen kun tunnen epävarmuutta? Onhan hän mun kanssa jo vuoden kulkenut yhtä matkaa ja tarkoitus olisi vielä pitkä matka kulkea.
Siinä sitten juteltiin asioista niitä näitä ja päästiin siihen iltaan kun ekan kerran tavattiin.
No hän sitten avautu mulle kunnolla ja sano, että tuli baarissa meidän pöytään istumaan koska oli kiinnostunut kaveristani, mutta kun hän sai selville, että kaverini on naimisissa niin sitten vasta hän alkoi mun kanssa jutella.
En tiennyt tätä aikaisemmin ja sen kuultuani loukkaannuin koska sain kuulla olevani vasta se toinen vaihtoehto.
Onko minulla syytä ottaa itseeni tuosta tiedosta?
Yhdessä ollaan oltu vuosi ja ihan kivasti menee.
Kerroin miehelleni vuoden vaihteessa, että se kaverini eroaa.
Tämä siis tapahtui ennen kuin kuulin tätä tunnustusta ja nyt ymmärrän miksi mieheni kyseli siitä niin kovin, että onko se nyt sitten sinkku, missä asuu, mitä tekee.. ym ym..
En mä sitä silloin ajatellut että se siitä olisi kiinnostunut, en tiedä vieläkään, mut nyt on kieltämättä vähän paska fiilis sen takia. Olenko lapsellinen kun tunnen epävarmuutta? Onhan hän mun kanssa jo vuoden kulkenut yhtä matkaa ja tarkoitus olisi vielä pitkä matka kulkea.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Meillä vähän sama juttu - toisinpäin vaan. Minä siis olen nainen. Mutta aika on näyttänyt, että näin onkin paljon parempi.
"You're not the one I was looking for, but You're the one for me" - niinkuin vanhassa laulussa sanotaan.
Miesten ajatuksista ja aivoituksista ei kukaan ikinä ota selvää. Kannattaa silti vähän olla varuillaan..
Jos todellakin olit toinen vaihtoehto sen toisen oltuakin varattuna niin onko se kiinnostus tätä varattua kohtaan ikinä häipynyt kokonaan pois? Ja jos nyt on kysellytkin hänestä niin minulla ainakin heräisi epäilyksiä. Kannattaa pitää kyseiseen naisihmiseen vähän pitempää välimatkaa, ei kannata soitella, eikä ainakaan kylään pyytää!!
Voisitko perustella mulle millä tavalla naisten ajatuksista ja aivoituksista voi sitten ottaa paremmin selvää? Jos esimerkiksi tuon tilanteen kääntää toisin päin sukupuolien suhteen... oletko sitä mieltä että se ei olisi mahdollista? Entäpä jos olisikin, miten nainen ajattelisi ja toimisi tuossa tilanteessa kuvatun miehen sijalla? Sekö sitten olisi ennustettavaa?
Hohhoijjaa.
...hän on suhtautunut siihen naimisissa olevaan kaveriisi seurustelunne alettua?
en mä ole nähnyt mitään erikoista suhtautumista. Ei ne nähnyt paljon toisiaan eikä hän kysellyt siitä mitään. Nyt kun sai tietää että se eroaa miehestään niin nyt kyseli, mut jos se olikin vaan viatonta uteliasuutta...
...voihan se olla viatonta tietysti, mutta jotenkin kyllä itseäni häiritsisi. Ei auta kun vaan elää normaalia elämää. Ei ainakaan kannata syyllistää miestä, kun ei mitään väärää ole tapahtunut. Sehän rakastaa kuitenkin sinua...vai?
No niinhän tuo sanoo rakastavansa. Taisin vaan ylireagoida. Otti kyllä vähän tunnon päälle saada kuulla olevansa numero 2...
Tarvitsiko miehesi aivan välttämättä kertoa sinulle olleesi se "varavaihtoehto"?! Minä ainakin pitäisin mielelläni tuollaisen tiedon itselläni jos olisin mies. Miksi ihmeessä loukata toista - ja naista vieläpä - noin pahasti. Itselleni jäisi varmaan ikuiset traumat moisesta!
Minulla saman tapanen juttu ..tansseissa....minuakin alkuun kaiveli..mutta oltu kans vuoden ja tuntuu molemmista hyvälle ..sehän oli sinullakin ..vaan ..sattumaaa ..näki toisen ..ei sinua ..mutta nyt ootte tutustuneet ja viidytte ..välttämättä se toinen ..luonteensa puolesta ei sopiska ..ja se tärkeintä..pitemmän päällle ..
Miksi nyt sellaisesta loukkaannut? Mies valitsi sut koska toinen oli varattu. Ja on nyt aikaa myöten sitten ihastunut ja rakastunut suhun. Nauti nyt vaan.
Ja mistäänkö ei löydy sitä Tauno Paloa, joka olisi samassa tilanteessa jättänyt sun ukkos varjoon siellä baarissa?
Aikas oma-napa ajattelua. Sinänsä naisille tyypillistä.
teistä yhdessä ja huolehdithan sitten vasta kun oikeesti jotain kamalaa tapahtuisi...kaikkia on varmaa nyt ihan hyvin ja ehkä hänkin on saanut omat tuntonsa vuodessa läpi käytyy ja rakastaa sua ja sä sitä...sä oot vuoden ajan hurmannu sitä niin en usko että se sunkaa ois näinkää pitkää ollu ellei tosissaan olis tai luulen et ite tunnet sen jo sen verran hyvin rivienki välistä että oisit osannu jo aikasemminki aavistaa jo jotai jos oikeesti olis jotai mist pitäis olla huolissaan...ja ainahan voit senkaa puhuu kunnolla kerta sekin avautu sulle oikee kunnolla ja hienoa että hän oli rehellinen sulle!!siitä voit kiittää vaik se olikin asia joka ei ollut se kaikin mieluisin....toivotan teille todella paljon onnea ja kyllä te yhen akan heivaatte mennen tullen ku ei se aluskaa onnistunu ja nyt teillä on jo yhteistä menneisyyttä joka takaa tulevaisuutta helpommin ku joku naikkonen joka on vaa kiin nostanut miestäsi varmaanki ulkönäöllänsä eikä luonteen ihanuuksilla niinkun sinä!!!ONNEA TEILLE!!!
tämä että naiset haluavat miehen olevan rehellinen. No sitten kun on niin tulee vaa syytteitä ja haukkuja kun mennyt tekemään kaikkea arvon prinsessan mielestä epämiellyttäviä asioita. MIeluummin kerron valheita kun kestän sitä paskaa mitä alkaa tulemaa kuorma-auton verran totuuden kerrottua. Enkä nyt puhu mistään pettämisjutuista vaan ihan perusarkipäiväjutuista