Löytyykö "sitä oikeaa" koskaan??

Oon tässä vaan miettiny, että mistä sitä tietää onko sitä "oikeaa" olemassakaan.... sellasta ihmistä jonka kanssa tuntee syvän yhteenkuuluvuuden ja rakkauden ja ennen kaikkea molemminpuolisen luottamuksen.... muilla mun ikäsillä on jo poikaystävät, ja niillä näyttää menevän niiiin hienosti, että... :( tiedän... ei pitäis olla kateellinen kenenkään onnellisuudelle, mutta miten ihmeessä itse voi täysin hyväntuulisena katsoa muita pareja, jotka
kuhertelee innoissaan puiston penkillä tai muuta vastaavaa... siis ei mua ainakaan tekisi onnelliseksi yhden illan jutut.. mä haluaisin löytää rehellisen, luotettavan, ihanan ja ymmärtäväisen poikaystävän, jonka kanssa vois elää niin hyvinä ku huonoinaki hetkinä...
Mä oon kokeillu löytää jotain onnellisuuden tunnetta netin keskustelupalstoilta, mutta surulliseksi niistä vaan tulee :( ne tekee sut ehkä hetkeks onnelliseks ja kaikenlisäks ihan hemmetin riippuvaiseks, ja sit sä tunnet että sulla ei muuta elämää oiskaan...
Mä oon ite sellanen, että mä en kovin helposti osaa tutustuu muihin ihmisiin..eikä muutkaan muhun... oon ehkä vähän ujo, vois kai sanoa, mutta kun muhun tutustuu niin osaan olla ihan puheliaskin :) harmittaa vaan, että kukaan ei koskaan tuu jutteleen tai ees tutustuun, kun kaikilla on jo ne omat kaveripiirit....
Mä en vaan tajuu, elänkö mä jossain ihme haavemaailmassa ja sadun prinssiä odottaen..

(haaveilijan luonnetta kun löytyy:)
vai voisko olla niin että "kun sitä vähiten odottaa, sen oikean löytää saa??" :)
111247
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 11

Vanhimmat

se on puhdasta ulkonäköä silloin, jos tuo olisi totta, että silloin kun vähiten odottaa, niin saa mitä haluaa. Niiden ihmisten ei nimittäin koskaan tarvitse odottaa, koska ne saavat muutenkin. Eivät ne ole mitään hyviä neuvomaan muita, koska niillä ei oikeasti ole siitä kokemusta, että ne odottaisivatkaan koskaan.

Mutta ensinnäkin 100% rehelliset, luotettavat ihanat ja ymmärtäväiset ovat uhanalaista lajia, ja nekin voivat muuttua aivan päinvastaiseksi milloin hyvänsä. Eikä niiden kanssa voi elää, mutta jotkut eivät voi olla elämättä.

Teko-onnellisuus on harhaa silloin kun sulla on syy, miksi olet onneton. Sitä vaan ei kukaan hyväksyisi, että siitä saisi olla pahoillaan, että muut hyljeksii, eikä näe mitään syytä välittää sinusta (ei minustakaan, jos se nyt yhtään lohduttaa). Ei sulle voi luvata mitään kovin onnellista tulevaisuutta, kun sinä tiedät itsekin syyn siihen. Mutta ei siinä auta kuin elää päivä kerrallaan eteenpäin. Onhan se välillä niin epäoikeudenmukaista.

Periaatteessa niitä oikeita voisi olla montakin, mutta siinä pitäisi olla sopivia ihmisiä ja niiden kanssa pitäisi vielä osata rukata suhde pystyyn ja se ei onnistu kaikilta. Sopivankaan ihmisen kanssa siitä ei tule mitään jos jompikumpi ei osaa. Sitä tuskin edes tutustuu sopiviin tai epäsopiviin ollenkaan.

Äänestä

ettei sitä oikeaa ole olemassakaan :( olen luopunut siitä ideasta ja yksinkertaisesti vaan seurustelen jonkun kanssa niin kauan kuin voi.tuskin mulle ainakaan mitään herra oikeaa on olemassa.

Äänestä
  • Sitä mäkin oon aatellu... että ei oo olemassa sitä oikeeta, vaan tavallaan monia oikeita.. mut minkäs sitten teet kun oot niin helvetin ujo, etkä oikeesti osaa tutustuu ihmisiin...!?!? Kyllähän mullekkin se kävis että seurustelisin sellasen ihanan ja ymmärtäväisen pojan kans.. mutkun en osaa saada niihin mitään kontaktia, enkä välttämättä aina edes jaksa yrittää.... tai sitten oon väärässä paikassa väärään aikaan..
    miksei kundeissa oo enää uskallusta tutustuu hieman rauhallisempiin ja aluksi ujoihin tyttöihin?? en mäkään koko ajan ois ujo.. alussa vaan, kun ei tiedä voiko toiseen luottaa vai ei..

    Äänestä

  • ikuinen haaveilija.. kirjoitti:

    Sitä mäkin oon aatellu... että ei oo olemassa sitä oikeeta, vaan tavallaan monia oikeita.. mut minkäs sitten teet kun oot niin helvetin ujo, etkä oikeesti osaa tutustuu ihmisiin...!?!? Kyllähän mullekkin se kävis että seurustelisin sellasen ihanan ja ymmärtäväisen pojan kans.. mutkun en osaa saada niihin mitään kontaktia, enkä välttämättä aina edes jaksa yrittää.... tai sitten oon väärässä paikassa väärään aikaan..
    miksei kundeissa oo enää uskallusta tutustuu hieman rauhallisempiin ja aluksi ujoihin tyttöihin?? en mäkään koko ajan ois ujo.. alussa vaan, kun ei tiedä voiko toiseen luottaa vai ei..

    Aluksi pari faktaa ja sitten hieman mallia elämään.

    Jokainen ihminen kohtaa sen oikean kerran elämänsä aikana,onnekkaimmat saavat vielä toisen mahdollisuuden.

    Kaikki riippuu itsestäsi.
    Kun sen oikean kohtaat,oletko silloin valmis tai mistä tiedät että juuri hän on se sinun oikeasi?

    Netti deitti on vääristänyt monen ihmisen ajatus maailman.
    Deitti palstoilla 90% on etsimässä vaan löytääkseen jonkun kun ei halua olla yksin,useimmiten sieltä saa toiminta mallin hakea hakemisen perään....
    Todella harva sieltä oikeasti löytää oikeaa onneaan.

    Annan tässä muutaman vinkin jota toteuttamalla ja niitä ajattelemalla syvemmin elämäsi helpottuu.

    Lopeta etsiminen,ole oma itsesi ja elä elämääsi.
    Huomaat että kaikki helpottuu,stressi vähenee ja silmäsi aukeavat .
    Keskity elämääsi.
    Jos et osaa elää oman itsesi kanssa onnellisesti kuinka osaisit elää jonkun toisen kanssa.

    Tulet huomaamaan että kukaan ei odota sinun löytävän miestä itsellesi ja henkinen paine laskee löytää pian joku.

    Se oikea katsoo sinua juuri silloin kun et sitä odota,ja hän tekee sinusta johto päätöksen mielessään näkemänsä perusteella.
    Saatat ohittaa elämäsi miehen esittämällä jotain muuta mitä et ole.

    Se oikea tulee,se on aivan varma sinunkin kohdallesi,se tule kuin kuolema ennalta aavistamatta.

    Mistäkö tiedät että se on juuri se oikea.
    Sen tunnet koko kroppallasi aivan varmasti,se vie jalat alta.
    Ja kaikkein ihmeellisintä,se oikea ei ole sellainen kuin olet kuvitellut,vaan juuri aivan toisenlainen.

    Ja mikä on se oikea,se on sellainen joka rakastaa sinua,ja jota sinä rakastat .
    Ei se sen kummoisempi juttu ole.

    Pohdippas näitä juttuja hieman ajatusten kera,niin sinulle saattaa moni juttu avautua.
    ONNEA.

    Äänestä

  • hoplessssss kirjoitti:

    Aluksi pari faktaa ja sitten hieman mallia elämään.

    Jokainen ihminen kohtaa sen oikean kerran elämänsä aikana,onnekkaimmat saavat vielä toisen mahdollisuuden.

    Kaikki riippuu itsestäsi.
    Kun sen oikean kohtaat,oletko silloin valmis tai mistä tiedät että juuri hän on se sinun oikeasi?

    Netti deitti on vääristänyt monen ihmisen ajatus maailman.
    Deitti palstoilla 90% on etsimässä vaan löytääkseen jonkun kun ei halua olla yksin,useimmiten sieltä saa toiminta mallin hakea hakemisen perään....
    Todella harva sieltä oikeasti löytää oikeaa onneaan.

    Annan tässä muutaman vinkin jota toteuttamalla ja niitä ajattelemalla syvemmin elämäsi helpottuu.

    Lopeta etsiminen,ole oma itsesi ja elä elämääsi.
    Huomaat että kaikki helpottuu,stressi vähenee ja silmäsi aukeavat .
    Keskity elämääsi.
    Jos et osaa elää oman itsesi kanssa onnellisesti kuinka osaisit elää jonkun toisen kanssa.

    Tulet huomaamaan että kukaan ei odota sinun löytävän miestä itsellesi ja henkinen paine laskee löytää pian joku.

    Se oikea katsoo sinua juuri silloin kun et sitä odota,ja hän tekee sinusta johto päätöksen mielessään näkemänsä perusteella.
    Saatat ohittaa elämäsi miehen esittämällä jotain muuta mitä et ole.

    Se oikea tulee,se on aivan varma sinunkin kohdallesi,se tule kuin kuolema ennalta aavistamatta.

    Mistäkö tiedät että se on juuri se oikea.
    Sen tunnet koko kroppallasi aivan varmasti,se vie jalat alta.
    Ja kaikkein ihmeellisintä,se oikea ei ole sellainen kuin olet kuvitellut,vaan juuri aivan toisenlainen.

    Ja mikä on se oikea,se on sellainen joka rakastaa sinua,ja jota sinä rakastat .
    Ei se sen kummoisempi juttu ole.

    Pohdippas näitä juttuja hieman ajatusten kera,niin sinulle saattaa moni juttu avautua.
    ONNEA.

    Osasitpas hienosti selventää mun ajatuksia :) Kiitos hienoista vinkeistä ja neuvoista.. täytyy vaan jaksaa odottaa sitä "mr. Oikeaa" ;)

    Äänestä

Ei kaikille ole sitä oikeaa. Varsinkaan Suomesta ei löydy kunnollisia miehiä. Ulkomaalaisissa voisi olla avarakatseisempia, jotka osaa arvostaa skandinaavisia itsenäisiä naisia.

Äänestä

naurattaa nämä "oikeat". Ei sellaisia olekaan. Aina tulee erimielisyyksiä ja muita ongelmia, joista ei voi päästä yli kuin olla tarpeeksi rakastunut. Jos vain aina pelkää ja ei luota toiseen, niin ei se toinenkaan luota sinuun ja alkaa etääntyä. Omalla käyttäytymisellä saa aika paljon aikaan. Omasta mielestäni olisin sulle just sopiva, koska olen ehdottoman luotettava ja ihan hyvän näköinenkin. Olen ehkä vähän mustis, johtuen huonoista kokoemuksistani, mutta jos nainen on sellainen joka osaa selittää käyttäytymisensä ja on avoin, niin ei ole ongelmaa. Siinä suhteessa olisin se oikea monellekin, mutta en itse kyllä usko siihen pätkääkään. Molempien käytös ratkaisee aika paljon...ja rakkaus.

Älä turhaan odota sitä ritaria. Jos alat seurustella elä päivä kerrallaan, äläkä mieti luotatko. Se epäluottamus on sama asia kuin mustasukkaisuus.

Äänestä

allekirjoita noita edellisiä vaan uskon että sinullekin löytyy se joku. Onhan niitä oikeita toki useita mutta sullehan riittää yksi? Mutta ei se tuu kolkutteleen ovelle vaan sun pitää pitää silmät auki maailman turuilla.

Sanon näin siksi koska uskoisin sun olevan melko nuori. Kyllä se ujous siitä häviää ajan myötä. Tarvit vaan lisää kokemusta ihmisistä yleensäkin. Itselle teki terää lähteä vaihtoon ja töihin ulkomaille. Siellä sai sekoilla nolostumatta ja ujostelematta mielin määrin. Nykyään on huomattavasti helpompi lähestyä tyttöjä...Ja kun aikansa lähentelee niin kyllä joku niistä on "se oikea" minulle.

Äänestä
  • Olen samaa mieltä edellisen kirjoittajan kanssa. Ja uskon, että sinä, alkuperäinen kirjoittaja, löydät kyllä "elämäsi Valon". :)

    Ja olen samaa mieltä siinäkin, että monille rohkeutta kasvaa ajan myötä. Itsekin olen matkustelut ja elänyt ulkomailla - hyviä juttuja. Ja vaikka olisit aina ujokin - ei se mitään! Moni poika / mies pitää sitä tosi söpönä ominaisuutena.

    Usko itseesi ja opettele rakastamaan itseäsi ja olemaan itsestäsi ylpeä! Silloin on todennäköistä, että samaa mieltä alkaa olla joku muukin...

    Itse olen aikanani TODELLA TUSKISSANI miettinyt juuri samaa kysymystä kuin sinä, alkuperäinen kirjoittaja. Sen jälkeen olen kokenut kaksi Sitä Väärää (joista molempien kohdalla olin varma, että tämä on SE OIKEA, vaikka molemmissa suhteissa olin aika onneton). Ja nyt olen kohdannut -en sano, että Sen Oikean- mutta joka tapauksessa ihmisen , jonka kanssa minun on maailman paras olla ja jonka kanssa menen naimisiin ensi kuussa.

    Näin siinä voi käydä. :)

    Äänestä

Millainen sitten olisi se sun mister oikea?

Äänestä
  • listasta tulisi toooodella pitkä jos alkaisin kaikkia "mitä hänen tulee olla" -luettelemaan xD
    mutta tässäpä näitä muutamia: "Mr Oikean" tulisi olla luotettava, rehellinen, ymmärtäväinen, hauska, huumorintajuinen, naista kunnioittava, mukava ja eihän se hyvännäköisyyskään pahitteeksi olisi :) tässäpä näitä muutamia seikkoja :) en sitten tiedä että, olenko liian vaativa, mutta haaveillahan aina saa;)

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


ikuinen haaveilijako? kirjoitti:

Oon tässä vaan miettiny, että mistä sitä tietää onko sitä "oikeaa" olemassakaan.... sellasta ihmistä jonka kanssa tuntee syvän yhteenkuuluvuuden ja rakkauden ja ennen kaikkea molemminpuolisen luottamuksen.... muilla mun ikäsillä on jo poikaystävät, ja niillä näyttää menevän niiiin hienosti, että... :( tiedän... ei pitäis olla kateellinen kenenkään onnellisuudelle, mutta miten ihmeessä itse voi täysin hyväntuulisena katsoa muita pareja, jotka
kuhertelee innoissaan puiston penkillä tai muuta vastaavaa... siis ei mua ainakaan tekisi onnelliseksi yhden illan jutut.. mä haluaisin löytää rehellisen, luotettavan, ihanan ja ymmärtäväisen poikaystävän, jonka kanssa vois elää niin hyvinä ku huonoinaki hetkinä...
Mä oon kokeillu löytää jotain onnellisuuden tunnetta netin keskustelupalstoilta, mutta surulliseksi niistä vaan tulee :( ne tekee sut ehkä hetkeks onnelliseks ja kaikenlisäks ihan hemmetin riippuvaiseks, ja sit sä tunnet että sulla ei muuta elämää oiskaan...
Mä oon ite sellanen, että mä en kovin helposti osaa tutustuu muihin ihmisiin..eikä muutkaan muhun... oon ehkä vähän ujo, vois kai sanoa, mutta kun muhun tutustuu niin osaan olla ihan puheliaskin :) harmittaa vaan, että kukaan ei koskaan tuu jutteleen tai ees tutustuun, kun kaikilla on jo ne omat kaveripiirit....
Mä en vaan tajuu, elänkö mä jossain ihme haavemaailmassa ja sadun prinssiä odottaen..

(haaveilijan luonnetta kun löytyy:)
vai voisko olla niin että "kun sitä vähiten odottaa, sen oikean löytää saa??" :)

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu