Varmaan monesti täällä ennenkin käsitelty, mutta...
Ollaan oltu avokkini kans yhessä kohta 3 vuotta, ja hän kattoo silloin tällöin pornoa itsetyydytksen virikkeeksi. En oikein tiedä, mitä siitä ajatella. Hyväksyn kyllä itsetyydytyksen, täytyyhän miehen joskus "tyhjentää", jos esim. seksielämässä on taukoa jostain syystä tms.
Mutta se porno... Kun mua itseäni ei innosta kyseistä viihdettä katella, ällöttää lähinnä ja jotenkin mua häiritsee ajatus, että mies kattelee toisia naisia kiihottuen heistä, vaikkakin vain tv:stä. Mulla on tunne, että mieheni pettäisi mua jollain tasolla.
Mies on ite perustellut asian siten, että kiihottuu helpommin kun näkee aktin, ei halua oikeasti pornonaisten kanssa mitään harrastaa. Lisäksi sanoi, että on saanut myös ideoita meidän seksielämää varten.
Miten te vakituisessa suhteessa elävät asiaan suhtaudutte? Katsooko teidän kumppanit vai ei? Välillä tuntuu, että oon liian tiukkapipoinen, välillä taas tuntuu, että mulla on oikeuskin olla tuosta harrastuksesta vihainen..
Ollaan oltu avokkini kans yhessä kohta 3 vuotta, ja hän kattoo silloin tällöin pornoa itsetyydytksen virikkeeksi. En oikein tiedä, mitä siitä ajatella. Hyväksyn kyllä itsetyydytyksen, täytyyhän miehen joskus "tyhjentää", jos esim. seksielämässä on taukoa jostain syystä tms.
Mutta se porno... Kun mua itseäni ei innosta kyseistä viihdettä katella, ällöttää lähinnä ja jotenkin mua häiritsee ajatus, että mies kattelee toisia naisia kiihottuen heistä, vaikkakin vain tv:stä. Mulla on tunne, että mieheni pettäisi mua jollain tasolla.
Mies on ite perustellut asian siten, että kiihottuu helpommin kun näkee aktin, ei halua oikeasti pornonaisten kanssa mitään harrastaa. Lisäksi sanoi, että on saanut myös ideoita meidän seksielämää varten.
Miten te vakituisessa suhteessa elävät asiaan suhtaudutte? Katsooko teidän kumppanit vai ei? Välillä tuntuu, että oon liian tiukkapipoinen, välillä taas tuntuu, että mulla on oikeuskin olla tuosta harrastuksesta vihainen..
Vastaukset 78
Vanhimmat
ymmärrän hyvin tunteesi vaikka jo ikämiehenä ja 35 v naimisissa olleena pitäsi nuo moiset harrastukset jo rauhoittua itellä. jo tavallaan olen vasta äskettäin päässyt niistä eroon joten en usko että teilläkään se hetimiten onnistuu. en tiedä miksi se kiinostaa se on kai yksilökohtaista koska taas yleensä miehet joita tunnen eivät juuri välitä pornosta tai alastonkuvista . minä en juuri pornosta välitä tosin alastomuus kiehtoo kyllä siitä ei vaan niinvain pääse eroon. mutta ei siitä pidä tehdä numeroa minä arvostan naisia edelleen täydestä sydämmeestä kaikkialla ei se minua haittaa sillai.
Jokaisessa suhteessa toimintatavat pitää selvittää yhdessä. Ei todellakaan ole pakko hyväksyä pornon katselua, mutta silloin pitää ottaa huomioon, että toinen voi lähteä asian takia. Minulle mieheni pornon katselu toi pahan mielen. Seksi on minun näkemykseni mukaan aviopuolisoiden välinen asia, eikä siihen kuuluu muut edes kuvissa tai leffoissa. Minä annoin mieheni valita, joko hän jatkaa pornon katselua ja minä lähden tai me yritämme yhdessä saada sen loppumaan. Hänelle tämä on vaikea asia, koska emme vakaumukseni vuoksi harrasta vielä seksiä. Kuitenkin hän yrittää pysyä pornosta erossa, koska molemmat pelkäämme että se voisi vaikuttaa tulevaan seksielämäämme negatiivisesti.
Mutta siis, jokaisella on oikeus omaan mielipiteeseen, eikä kumppaniltakaan tarvitse kaikkea sietää. Et ole tiukkapipo, jos sanot ettet halua miehesi katsovan pornoa. Jos mies ei siitä huolimatta lopeta sitä, sinun pitää päättää voitko hyväksyä sen vai etsitkö miehen, joka ei sitä katso.
Jokaisella saa olla omat vakaumuksensa. Niistä ei sen enempää, mutta että pakottaa myös toisen osapuolen noudattamaan omia vakaumuksia ei ole oikein..ei missään mielessä. Jos miehesi haluaa katsoaa pornoa ja sinä et, etkä pysty asiaa hyväksymään, miksi olla yhdessä. Miehesi voisi kieltää samalla tavalla sinulta omia harrastuksiasi...kyllä, pornon katselu voi tuoda/tuo mielihyvää kuten esim. harrastukset, syöminen jne. Mikä tekee omista mielihyvää tuottavista asioistasi paremman kuin miehesi. Ei saisi olla noin tiukkapipoinen toisen tekemisten suhteen...ja sallia itselle sellainenkin asia kuin seksistä kieltäytyminen.
Minä olin lähdössä suhteestamme, jotta saisin miehen joka ei pornoa katso JA jotta mieheni voisi etsiä naisen, joka pornon hyväksyy. Ja kyllä, olisin todellakin eronnut asian takia. Mieheni, joka ei oikeastaan edes tahdo katsoa pornoa, mutta tarvitsi jotain, jonka avulla purkaa paineet pyysi minua jäämään ja etsiä yhdessä keinon, jolla hän pääsee irti pornosta.
MielestäMME porno ei ole verrattavissa esim. poikien kanssa katsottavaan jääkiekko-otteluun, sählyn harrastamiseen tai autoiluun. Pornoon liittyy seksi, joka on joillekin (esim. minulle) hyvin kaunis, herkkä ja parikohtainen. Tällöin sitä ei voida verrata muihin harrastuksiin.
Parisuhteessa ei voi toiselta kieltää mitään, eikä toista voi mihinkään pakottaa. Näin mekin mieheni kanssa ajattelemme, ja myös toimimme. Kumpikin olemme vapaaehtoisesti suhteessamme, ja vapaita lähtemään jos siltä tuntuu.
Vai että koetatte oikein yhdessä tuumin kitkeä miehestäsi käytöstä, joka mielestNNE on huonoa... Onpa herttaista. Olisipa mukavaa, jos toisit miehesikin mukaan tähän keskusteluun ja kirjoittamaan oman näkemyksensä asiasta. Ihan silleen, ettet sanalisi hänelle mitä pitää kirjoittaa. Onnistuisko?
Ja mitäpä jos.. ajattel jos tilanne olisikin niin päin, että miehesi kertoisi jossakin keskustelupalsatalla, että oletTE yhdessä tuumin päättäneet hankkiutua sinun perverssistä vakaumuksestasi eroon että voisitte harrastaa normaalisti seksiä, kuten muutkin tekevät? Kertoisi, että oikeastaan hänen naisensa ei itsekään haluaisi olla sellainen vakaumuksellinen pihtari, ja yritäTTE yhdessä päästä ongelmasta eroon. Tai sitten nainen saa lähteä.
Huhhuh, kaikkea sitä saakin lukea...
Mieheni ei näillä palstoilla liiku, huvittuneena vain kuuntelee, kun kerron mitä olen täältä lukenut, ja pyörittelee päätään.
Mieheni on lähes aikuinen ihminen (kuten minäkin), eikä minun tarvitse (enkä pystyisikään) hänelle syöttää valmiita sanoja tai ajatuksia suuhun. Minä tai mieheni emme sinua tunne, joten miksi minun pitäisi jotain valehdella. Kerroin, mitä mieheni on minulle sanonut. Minäkin luulin, että mieheni kanta on "Minä TAHDON katsoa pornoa, ja aion sitä myös tehdä.". Tämän vuoksi minä olisin antanut hänen lähteä sitä tekemään jonkun muun kanssa. Hän kuitenkin sanoi "ETTEI tahdo sitä katsoa." Erityisesti kun hän tietää miten pahalta se minusta tuntuu. Mieheni kai sentään saa kuitenkin välittää minusta?
Vakaumuksestani.. Kerroin "Ei seksiä ennen avioliittoa" -periaatteesta miehelleni, kun olimme olleet noin viikon yhdessä. Itse asiassa luulin, että hän olisi asiasta jo kuullut muuta kautta, mutta ei ollutkaan. Yllätyksenähän tuo hänelle tuli, ja olisi hyvin voinut lopettaa seurustelun silloin tai milloin tahansa muulloin tässä neljän vuoden aikana. Minä en edes uskonut, että hän tahtoisi seurustelua jatkaa (harva 15-vuotias jatkaisi). Hän kuitenkin koki jo tuolloin minut oikeaksi kumppanikseen. Nyt, lukuisten ala- ja ylämäkien jälkeen meistä tulee vihdoinkin mies ja vaimo. Tiedoksesi muuten, että emme todellakaan ole ainoa pari, joka ei harrasta seksiä ennen avioliittoa.
Onko sinun todellakin vaikea uskoa, että joku tahtoo kumppanilleen vain parasta, eikä vain tuijota itsekkäästi omaan napaansa?
VOisin kertoa itsestäni aika paljonkin asioita jotka antaisivat aika paljon kaikupohjaa asioille joita sanon. en kuitenkaan halua vaarantaa anonymiteettiäni täällä.
Haluaisin kuitenkin terottaa sulle paria näkökohtaa.
Ensinnäkin se, että haluaa parasta puolisolleen on luonnollinen lähtökohta - se ei kuitenkaan todellakaan(!!) tarkoita sitä, että pyrkii muuttamaan toista vastaamaan omaa (tai vakaumuksensa mukaista) näkemystä siitä mikä on ihmiselle parhaaksi. Sen sijaan puolisonsa parhaan ajattelua on se, että tunnustaa hänen itsenäisen ajattelu- ja harkintäkykynsä kaikissa asioissa ja kaikissa tilanteissa.
Muistaakseni kerroit tuolla jossakin alussa, että lähtökohta teidän "ei-mieheni-pornonkatselulle"
projektillenne oli se, että SINÄ et pidä siitä (pornon katselusta)? Tilanne olisi toinen - ja vähemän epäilyttävä, jos miehesi olisi tullut OMASTA aloitteestaan pyytämään sinulta, että auttaisit häntä eroon pornon katselusta.
Onko sinulle juolahtanut mieleen, että miehesi haluaa miellyttää sinua ja siksi myötäilee sinun mielipiteitäsi ja toivomuksiasi? Minusta tämä haiskahtaa vahvasti juuri siltä - etenkin, jos poika parka on ollut vasta 15-vuotias alkaessanne seurustella. Siinä iässä pojat ovat vielä monessa mielessä paljon tyttöjäkin enemmän lapsia, vaikka toki lapsia vielä kaikki siinä iässä.
Eihän miehesi tarvitse liikkua näillä palstoilla. Näytät vain tämän keskusteluketjun ja muiden mielipiteet hänelle. Printtaa vaikka. Jos hän "haluaa" olla vain sinun kertomasi varassa, mielestäni taas haisee....
Voisitko sinä ymmärtää, kun minä sanon, että minun vakaumukseni mukaan seksi kuuluu avioparin (naisen ja miehen) välille, eikä siihen MINUN vakaumukseni mukaan kuuluu muita EDES kuvissa. Muut saa ajatella miten haluavat, siihen minä en puutu. Minä en kuitenkaan ala elämääni elämään ihmisen kanssa, joka toisi muita ihmisiä tälle alueelle (edes kuvissa), johon MINUN mielestäni ei muita kuuluu. Minkä minä sille voin, jos kihlattuni (joka ei siis pornosta välitä, tarvitsi/ee sitä itsetyydytyksen apuvälineeksi, ja olisi sen joka tapauksessa jättänyt pois kun menemme naimisiin. Tosin myönsi itsekin, että parempi se on jättää jo nyt pois..) tahtoo elää minun kanssa?
Kihlattuni ei todellakaan ole ihminen, joka yrittäisi miellyttää muita (ainakaan minua). Melkeinpä päinvastoin.
Ymmärrän kyllä, että sulla on tuollainen erikoinen vakaumus. Pidä se ihan vapaasti. Mut älä hei tyrkytä sitä muille. Ees miehelles. Ei se mitään rakkautta ole, että velvoittaa toista elämään omien (tai jonkin vakaumuksen) sääntöjensä mukaan. Koetas katella mitä muut täällä kirjoittaa. Ne ja mä ollaan varmaan sun mielestä menossa helvettiin? =D
Kyllähän puolison saa varsinkin tuossa iässä pidettyä pitkäänkin manipuloimalla ja asettamalla ehtoja. Mutta kannattais miettiä asiaa vähän pidemmällä jänteellä. Sulla esiintyy tuossa sun tekstissä huolestuttavan paljon sanoja *MINÄ*, *MINUN* ja *MINULLA*. Sellainen ei oikein vakuuta mua ainakaan ennustamaan pitkää, tai ainakaan teille molemmille ja erityisesti miehellesi laadullisesti hyvää ja tyydyttävää parisuhdetta. Ikävä sanoa mutta näin se vain on.
Korostan tuota MINUN sanaa, jotta lukijat täällä ymmärtävät että kyse on MINUN ajattelutavastani, mielipiteestäni tms. enkä oleta että TE ajattelette samalla tavalla.
Onneksi sinä et tee meidän parisuhdettamme, vaan ME teemme sen yhdessä. Avioliitto on meille molemmille ikuinen. Pitkään asiaa mietittyämme (olemme olleet myös muutaman kuukauden erossa, mietimme kumpikin tahoillamme mitä elämältä ja parisuhteeltamme haluamme) tulimme siihen tulokseen, että yhteinen elämä on se mitä kumpikin haluaa. Tämä asia on ollut miehelleni selvä jo kauan ennen kuin se oli sitä minulle.
Minä en tyrkytä vakaumustani kenellekään, mutta en suostu myöskään elämään elämää, joka olisi omatuntoni vastaista tai satuttaisi minua jatkuvasti.
Tiedoksesi, mielipiteillä tai teoilla ei mennä helvettiin.
Sinös sen tiedät miten sinne helvettiin mennään? Tai että moinen paikka ylipäätään on olemassa? =0 Olin käsittänyt että siinä hommassa on kyse uskosta. Täytyy olla tarkkana mitä käsitteitä käyttää; jonkin asian tietäminen ja johonkin uskominen ovat aivan eri asioita. Helvetistä minulle ei toistaiseksi kukaan ole esittänyt ainoatakaan todistetta. Tai no varmaan jotakin aika lähelle sellaista on jokunen hyvin voimakastahtoinen naisihminen koettanut mulle järjestää - seurustelun muodossa, väittämällä muka tietävänsä mikä on mulle parasta. On se vihtahousu ovela! =D
Minä uskon Raamatun Sanaan, ja siellä sanotaan ettei teot vie helvettiin.
Ja jos ei edes usko helvetin olemassaoloon, niin eihän ne teot silloinkaan vie sinne.
Usko vaan kaikessa rauhassa. Mut älä mene sitä kenellekään tietona esittämään ennen kuin sula on asiasta pitävä näyttö - ja raamattu ei riitä sellaiseksi. Uskoa voi vaikka sahapukkiin.
Onko nimettömällä jotain henkilökohtaisia ongelmia, joita pitää tulla purkamaan tänne?
Itse olen sitä mieltä, että suhteessa tehdään kompromisseja. Tämä nykypäivänä erikoisemman vakaumuksen omaava nuori nainen kertoi silloiselle poikaystävälleen suhteen alussa vakaumuksestaan ja pojalle asia kävi. Hän ei myöskään pidä pornon katselusta ja halusi tehdä pelisäännöt senkin kanssa. Aivan, suhteessa pitää olla pelisäännöt, jotka kummallekin käyvät. Tälle miehelle tämä kävi, enkä todellakaan usko että pornon katselu olisi loppujen lopuksi yhdellekään miehelle niin kovin kova luovutus.
Tässä on kyse kahden ihmisen parisuhteesta, mielipiteistä ja vakaumuksista. Jos tämän nuoren naisen mies on sitä mieltä että hän haluaa tehdä tämän, hän haluaa irtautua pornosta, hän haluaa odottaa avioliiton jälkeen, hän HALUAA juuri tämän naisen vierelleen, niin silloin se on selvä eikä siinä ole kenelläkään mitään jupisemista. Kaikkea ei tarvitse sietää, ja jokaisella "inhokkialueet" ovat erilaiset. Mitä jos kumppanin mielestä ympäriinsä naiskentelu olisi täysin hyväksyttävää, pitäisikö sellainenkin sietää koska "parisuhteessa kaikki toisen ominaisuudet siedetään ja niiden kanssa eletään"?
mut mun korvaan ja logiikkaan särähtää aika pahasti, jos sanotaan että "mieheni katsoo pornoa, mutta on kertonut minulle ettei halua sitä katsoa". Senkin vielä voisi tulkita jotenkin ymmärrettäväksi, mutta kun sama hankilö oli aiemmin sanonut että mies on joutunut valitsemaan joko hänet tai pornon katselun.. Sitä minä kutsun kiristämiseksi, joka ei todellakaan kuulu mun käsitykseen hyvästä parisuhteesta.
on todella pelottavaa, että tuon 15-vuotiana seurustelunsa alottaneiden nuorten miespuoli joutuu käytännössä toteamaan sisllään: "en halua katsoa pornoa, vaikka sitä katsonkin". En voi tehdä muuta johtopäätöstä, kuin että manipuolinti ja kiristys on ollut vahvaa. Ei tuollainen suhteessa voi pidemmän päälle mihinkään hyvään johtaa. Vai voiko sinun mielestäsi?
Toiseen kysymykseesi: jos pari on keskenään sitä mieltä, että "ympäriinsä voi naiskennella", kuten asian värikkäästi ilmaisit, niin missä on ongelma? Siis jos molemmat ovat todella vapaasta tahdostaan ilman toisen painostusta sitä mieltä. Go for it. mitäpä se kenellekään kuuluu?
Niin siis tässä tapauksessa poikaystäväni tahtoi lopettaa pornon katselun minun vuokseni. Jos hän olisi sinkku niin hän varmaan katsoisi sitä yhä. Ja voi katsoa nytkin, enhän minä sitä tiedä enkä vahdi. Hänelle oli lupauksestaan huolimatta vaikea olla katsomatta silloin tällöin, mutta hän siis halusi. Ja tuo halu on minulle tärkein.
Miehelleni pornon katselusta luopuminen samoin kuin minua avioliittoon odottaminen ovat suht helppoja päätöksiä. Hän tietää saavansa seksiä avioliitossa lähes silloin kun haluaa. Hän myös tietää minun kokeilunhalun ja avoimuuden seksin suhteen. En tietenkään voi tietää mitä lopulta tulee tapahtumaan, kun emme seksiä ole harrastaneet. Kuitenkin olen sitä mieltä että avioliitossa toisen tarpeet on tyydytettävä ja kaikkea seksin saralla pitää kokeilla (paitsi kimppakivaa). Vaikka olen ajatuksineni hiukan konservatiivinen, olen ehdottomasti monipuolisen ja kokeilunhaluisen avioseksin kannattaja.
että säälin miestäsi. Hän lienee noin parikymppinen mies, ja olette seurustelleet ehkäpä viitisen vuotta? Näin päättelin siitä kun kerroit seurustelunne alkaneen 15-vuotaina ja mainitsit että nyt olette "lähes aikuisia".
Miehesi on seksuaalisesti aktiivisimmassa iässään ja hänen libidonsa on todennäköisesti todella vahva. Sinä et suostu seksiin periaatteittesi ja arvojsi vuoksi. Se on vielä jotenkin ymmärrettävää, että mies haluaa ja jaksaa odottaa sinun tarjamaasi seksiä papin aameneen saakka. Sen sijaan se, että kiellät häneltä sellaisen korvaavan seksuaalisuuden, joka olisi hänen mielestään luontevaa (tässä tapauksessa pornon katselu), koska se on SINUN MIELESTÄSI LOUKKAAVAA, on järkyttävää!
Tajuatko lainkaan millaista henkistä väkivaltaa harjoitat? Tajuatko, millaista tuskaa ja turhautumista saatat toiselle aiheuttaa pelkästään itseä ja arvojasi palvovan itsekkyytesi vuoksi?
Sitten vielä omahyväisesti ja itseriittoisesti maalailet ruusuisa kuvia siitä, miten upeaa seksi kanssasi tulee sitten joskus olemaan, ja kuinka sitä tulee miehellesi yllinkyllin riittämään, ja kuinka avoin ja estoton ja kokeilunhaluinen olet.
Hahhah. Puhut asioista, joista sinulla ei ole mitään käsitystä. Uskomatonta paskaa.
Ole vakaumuksessasi, mitä mieltä haluat, mutta älä väitä, että olisit seksin suhteen kokeilunhaluinen ja avoin. Jos et ole seksiä edes kokeillut, et mitenkään voi tietää, miten kokeilunhaluinen tai avoin olet.
Tuon nimettömän viimeinen viesti oli minusta ihan asiaa. Mies on seksuaalisesti kyvykkäimmillään juuri parinkympin tietämillä. Minustakin on aikamoista henkistä kiduttamista kieltää mieheltä seksi edes kuvissa, jos ei anna hänen harrastaa seksiä oikeasti. Täytyy muistaa, että "seksi kuuluu avioliittoon" -ajatus on ajalta, jolloin avioliitot solmittiin hyvin nuorina. Ihminen luultavasti oli naimisissa alle parikymppisenä. Ajatuksen suora soveltaminen nykyaikaan, jolloin avioidutaan 5-10 vuotta myöhemmin, on minusta vähän harkitsematonta. Mitä järkeä on pidättäytyä seksistä iässä, jossa siitä pystyisi fyysisesti eniten nauttimaan?
mielestäni sinun ei tarvitse hyväksyä pornon katselua. itse olen ollut mieheni kanssa yhdessä 12 vuotta ja en todellakaan hyväksy sitä että hän katsoisi sitä kotona. meillä on 4 lasta ja heitä täytyy yrittää suojella tällaiselta. jos mies kunnioittaa naistaan hän ei pahoita tämän mieltä katselemalla pornoa ainakaan kotona.voihan sitä katsoa muuallakin jos on tarvetta siihen. itse olen sanonut että katselkoon missä vaan muttei kotosalla.
Huomautan vielä, että poikaystäväni on tässä suhteessa OMASTA HALUSTAAN. Hän on myös ollut tietoinen minun vakaumuksestani ja suhtautumisestani pornoon heti suhteen alussa.
Hän on onnellinen saadessaan minut vaimoksi, sillä juuri minut hän haluaa. Ei seksin, vaan minun itseni vuoksi. Joten turhaan säälitte häntä.
Mieheni on 19, ehkä juuri täyttänyt 20, kun avioidumme, joten eiköhän hän (ja minä) ehdi vielä seksistä nauttimaan.
Hyvä ap! Niin sitä pitää. Joidenkin miesten (nimetön esim.) pään seksi on sekoittanut ja he nostavat sen kaiken yläpuolelle.
Saahan sitä seksin nostaa kuinka korkealle sijalle tahansa elämässä, ja katsoa pornoa niin paljon kuin haluaa. Tärkeintähän on, että löytää kumppanin, jolle nuo myös sopivat.
Ja onneksi minä olen löytänyt itselleni sopivan kumppanin :)
ei pillua, ei pornoa. karua on elämä teillä. onnea vaan avioliittoon, kun se seksi ei kerran ole kovin tärkeää neidin mielestä. voipi miehelläsikin olla jonnin verran ongelmia asian kanssa kun sitä on tuolla lailla rehellisesti ja avoimesti lähestytty.
eli milles muulle kuin seksille meinasit sen suhteen perustaa?
Mietitäänpä hetki. Minusta seksi on ihan luonnollinen osa kahden seurustelevan ihmisen suhdetta. Se kuuluu parisuhteeseen siinä missä muukin yhdessäolo riippumatta siitä, ollaanko avioliitossa vai ei. Itse en koskaan aio pettää, mutta jos vaimoni joskus pettäisi, yrittäisin antaa anteeksi. Seksiähän se vain on, ei sen kummempaa. Minulla ja vaimollani on kummallakin aikaisempia seksikumppaneita, eikä se meitä haittaa.
Sitten on tämä paijjai, jonka mielestä seksi on niin tärkeää, että se kuuluu vain ja ainoastaan avioliittoon. Olen ollut lukevinani, että hänen mielestään seksiä tulee harrastaa vain sen yhden ja ainoan ihmisen kanssa koko ikänään. Hänelle seksi on niin tärkeää, ettei anna miehensä edes katsoa elokuvia, joissa toiset harrastavat seksiä.
Siis kysymys: Kumpikohan meistä on nostanut seksin kaiken yläpuolelle? Minäkö, jolle seksi on luonnollinen ja normaali kanssakäymisen tapa intiimissä parisuhteessa ja jonka mielestä seksissä ei sinänsä ole mitään erikoista ja taianomaista. Vai kenties paijjai, jonka mielestä jo seksin katsominen on hyvä syy suhteen lopettamiseen?
Jos ihminen on valmis lopettamaan hyvän suhteen seksin katsomisen vuoksi, on seksi kyseiselle ihmiselle selvästi tärkeä asia. Onko se liiankin tärkeä?
Seksi on minullekin luonnollinen osa suhdetta, avioliitossa miehen ja naisen välillä.
En minä sanonut etteikö seksi olisi tärkeä osa suhdetta. Mielestän se on hyvinkin tärkeä ja luonnollinen osa suhdetta, avioliitossa miehen ja naisen välillä.
Samaa mieltä! Sinänsä hyviä arvojahan nuo Paijjain ja muidenkin uskisten kannat seksiin ovat, mutta nimenomaan pistää silmään tuo seksin nostaminen jalustalle. Toivottavasti ei tule pettymyksiä, kun jossain vaiheessa (ekalla kertaa luultavasti!) selviää ettei se maa välttämättä alakaan järisemään eikä päässä kuulu harppujen soittoa. Aika pettymys olisi seksi itselleni ainakin, jos olisin tehnyt seksistä itselleni ja myös poikaystävälleni tuollaisen elämää suuremman asian, jonka katsominen ennen avioliittoa on peruste suhteen lopettamiselle. Toivottavasti ei poikakaverisi ala kiihottumaan liikaa näkemästään tuolla ihmisten joukossa, kaupoissa, kadulla, ravintolassa.. Poikaystäväsi ajatuksia kun et kumminkaan pysty hallitsemaan. Vaikka kuinka oletkin sitä mieltä että seksi kuuluu vain aviomiehen ja -naisen välille, on ihmismieli kummallinen. Toista voi vaikka kuinka rakastaa, mutta silti saattaa kiihottua näkemistään asioista, jotka eivät liity puolisoonsa. Porno miellyttää joitakin ihmisiä, toiset tyytyvät vain ajatusten tasoon.. onko sekin kiellettyä poikaystävältäsi?
Itse asiassa poikaystäväni on enemmänkin sitä mieltä, että toisten ajatteleminen eroottisessa mielessä on jo väärin. Minä ymmärrän sen, että ajatuksiaan ei voi estää, mutta niitä ei pidä myöskään ruokkia. Kuitenkin poikaystäväni on tiukempi noiden ajatusten suhteen.
Vaikka odotammekin avioliittoon asti, emme elä ruusupunaiset lasit silmillä seksin(kään) suhteen. Kaikille tulee joskus eka kerta eteen. Meille se tulee turvallisessa ympäristössä rakastavan ja kunnioittavan puolison kanssa.
sinulle paijjai..
Saako miehesi ylipäätään jollain konstilla purkaa paineensa? Vessassa hiljaa runkkaillen, ettet vaan olis tietoinen koko asiasta vai miten..?
Entäs jos huomaatte hetken avioliitossa oltuanne ja avoimesti seksiä harrastaessanne, että toisella on esim. lieviä sadomaskistisia taipumuksia tai on muuten vaan erikoinen sillä saralla..?
Annatko silloin vuorostaan esim. miehellesi mahdollisuuden toteuttaa itseään ja viettiään, niinkun hän on vaalinut sun vakaumustas..?
Myötä ja vastamäessä, niinhän se meni..?
Ja täytyy myöntää että ohi meni multakin tuo "mieheni ei halua katsella pornoa, mutta katselee silti" ja että on ihan sulta pyytänyt apua siitä eroon pääsemiseksi..
Se nyt mitään anonyymitpornonkatselijat kerhoa kai vaadi.. Senkun jättää katsomatta..
meillä mies haukkuu aina kaiken pornon pataluhaksi.. "eihän tuossa ole edes kunnon juonta!" jne. Minäkään en pornosta välitä, mutta toisinaan tulee katseltua jotain ihan opiskelumielessä. Painan mieleeni sellaisia juttuja mitä haluan sitten itse kokeilla piristäjänä mieheni kanssa :) Aiemmin mieheni ihmetteli, että miksi oikein katson, mutta nykyään kuuluu "ai sää opiskelet taas?" xD
Jopa Saksassa tiedetään, että ettei seksi ole mitään suurta taidetta. Vain idiootti voi väittää oppivansa pornovideoista parempaa seksiä.
Mitä mitä mitä? Olenko jossain vaiheessa sanonut oppineeni parempaa seksiä pornovideoista? En. Ja kuules se on ihan kiinni siitä millaista pornoa katsoo.. Kyllä niitä pieniä kikkoja löytää aina sieltä täältä, avaa silmät niin voit vaikka yllättyä.
Ei jumalauta. Tuolla toisella palstalla selkisi, että 90% miehistä ei olekaan koskaan uskottomia.
Selviääköhän tällä osastolla puolestaan, että miehet eivätkään todellisuudessa katso porno? Päinvastoin, kokevat suorastaan iljettäväksi!
AAHHAAHHAAA!!!
Onko Suomi-kaksnelosen käyttäjäkunta kauttaaltaan vanhoillis-lestadiolaisia, olenkohan minä tulossa hulluksi vai haiseekohan täällä pahanlainen kaksinaismoralismi...?
Rakkaat naiset! Kyllä ne teidän armaat aviosiippanne katsovat pornoa ja vetävät käteen ihan joka iikka. Joko avoimesti tai teiltä salassa..
KAUHEAA, eikö olekin..? =D
No joo
Ja monelle miehelle voi olla järkytys,et me naiset myös haaveillaan muista miehistä,kun omat on mitä sattuu,huonoja sängyssä,läskimahoja yms.luusereita.Pitää jopa sängyssä käyttää mielikuvitusta.Kivaa välillä ihan itekseen...haaveilla.
orkutkin saa yksin ja voi sit illalla valitella "pääkipuu"
Meillä mies katsoo pornoa ja minä myös. En pidä sitä mitenkään pahana asiana.
Kyllä, meillä avomies kattelee pornoa ja itekkin tykkään katella.. Sielt saa kivoja vinkkejä! ;) Mutta en tunne, ett mieheni pettäis mua (ja uskon jutun pelaavan myös toiste päin).
taas yksi ikuisuuskysymys. Itse en suhteeni alussa pornoa hyväksynyt ja lopulta suorastaan pakotin mieheni moisen touhun lopettamaan. Mies sitten kärräsi pornoleffat roskikseen ja elämä jatkui. Itse tosin vastapalveluksena suostuin alastonkuviin, joita mieheni sitten katseli pornon tilalla. No nyt tätä suhdetta on 5 vuotta takana, eikä porno enää tunnu yhtä suurelta kysymykseltä. Ensinnäkään se ei enää miestä niin kovasti kiinnosta ja toiseksi katsellaan sitä välillä yhdessä, mikä mieheni mielestä on tuplasti parempaa. Itsekään en enää siihen niin kiihkomielisesti suhtaudu ja itse asiassa olen muutaman kerran harmitellut, että ne leffat tuli roskikseen kärrättyä.
Minusta pornoa ei tarvitse sietää, mutta asia tuskin on kovin yksinkertainen. Toisinaan kyllä hiukan huvittaa, kun vedotaan siihen, että miesten on luonnollista tykätä pornosta. Eikö yhtä hyvin naisten ole luonnollista olla tykkäämättä siitä, että mies katselee pornoa?
Kuitenkin loppujen lopuksi olen sitä mieltä, että parisuhteessa on ennen muuta pyrittävä siihen, että molemmilla on siinä mahdollisimman hyvä olla ja näin ollen molemmat pyrkivät ensisijassa minimoimaan ne asiat jotka toiselle tuottavat pahaa mieltä. Toisin sanoen näkisin asian niin, että on mietittävä mikä on minkäkin arvosta. Onko tämä pornon katseluni sen arvosta, että puolisoni pahoittaa mielensä? Usein kuitenkin tuollaisen arvoajattelun sijaan keskitytään siihen melko itsekeskeiseen ajatteluun, joka korostaa yksilön oikeutta. Ajatellaan siis: "minulla on oikeus tehdä näin. Toisella ei ole oikeutta kieltää minua." Käytännössä tämä usein johtaa siihen, että molemmat pitävät tiukasti kiinni omista oikeuksistaan ja kumpikaan ei ajattele toista.
Eli toisin sanoen, kyllä sinulla minusta on oikeus kokea porno loukkaavana ja kertoa tästä puolisollesi. Voit myös minusta odottaa, että puolisosi reagoi näihin tuntemuksiisi ja pyrkii siihen, ettet niitä joutuisi kokemaan. Mutta tätä kaikkea voit odottaa vain yhdellä ehdolla: Kun tulee jokin vastaava tilanne toisin päin, myös sinä asetat puolisosi mielipahan omaa mielihyvääsi tärkeämmäksi.
..ottaa mieheltäsi suihin kun hän katsoo pornoa. voin luvata että hän tykkää ja sinäkään et tunne itseäsi ulkopuoliseksi. siinä touhussa et ehdi edes miettiä mitä hän katsoo.
Kyllä tuo pornon katselu on aika suhdekohtaista. Olin aikaisemmassa suhteessa täysin negatiivisesti latautunut kun mieheni katseli kuvia netissä, mutta ei sitten minulle jaellut sitä huvia!
Nykyisessä suhteessa avomieheni kyllä katselee silloin tällöin alastonkuvia ja pornoa ja on täysin eri asia, koska minäkin saan siitä iloa kun hän innolla touhuaa kanssani makuuhuoneessa ja avomieheni ymmärtää paremmin erottaa fiktiot fantasiosta ;)(ts. kyllä niitä pornokuvia on aikaslailla mukailtu ja teeskennelty).
Mutta toisaalta-vakavasti ottaen- olen kyllä sitä
mieltä että pornolla on vaikutusta parisuhteeseen etenkin jos mies ei ymmärrä tätä fiktio-fantasia asettelua. Edellisessä suhteessa mieheni halusi kokeilla juttuja, jota oli nähnyt filmillä (esim. peräaukkoon sohimista) ja kyllä minulla ainakin meni into täysin kun aloin tuntea itseni pumpattavaksi barbie-nukeksi.
että oman mieheni "otteet" on ihan selvästi opittu pornoleffoista. Kuka hitto on esim. keksinyt, että nainen kiihottuu, kun sitä nopeasti "käy läpi" pyörittämällä kättä yli kropan? Ja sitten veivaa edestakaisin tissi-pimppi-sektorilla????? Musta tuntuu, ettei mua kauaa enää huvita seksi, kun tulee mieleen, että mitähän kaveri ajattelee?? Kyllä seksi pitäis oppia ihan oikeesti kokeilemalla eikä pornoleffoista. Ja mieluummin vähän nuorempana kuin kolmikymppisenä.
katson myös pornoa ja hyväksyn sen myös mieheltä En
koskaan katso tai halua ihmisiä jotka ovat kuvissa tai elokuvissa, katson lähinnä yksityiskohtia...
Joten voi olla että otat asian liian vakavasti..
Mä olin ennen myös kovin vastaan, en tiedä miksi, mutta mustasukkaisena ihmisenä näin reagoin.
Mies katseli todella harvoin, ehkä pari kertaa vuodessa, mutta minä hypin seinille ja olin suurinpiirtein eroamassa.
Sitten katseltiin yhdessä ja mies ihmetteli miksi olin niin vastaan kun se selvästi kiihotti minua enemmän. ENhän minäkään niistä miehistä kiihottunut vaan siitä toiminnasta.
Nyt jälkikäteen kun ajattelen, niin olisihan todella naurettavaa, mikäli mies rupeaisi seinille hyppimään, mikäli minä jotain seksiohjelmaa katselisin ja uhkailisi erolla jne. Loppujen lopuksi naiset ovat siis aikamoisia ääliöitä. Aiemminkin minä joskus salaa tiirailin seksiohjelmia mutta miehelle en samaa sallinut.
Eihän sun sitä tarvitsekaan katsoa. Pornohan nyt on lähes kaikkien miehien pieni pahe. Se ei ole mitään pettämistä, koska miehet tarvitsee pientä visuaalista virikettä masturboidessaan. Samalla tavalla kun te naiset ajattelette komeita miehiä sormettaessanne tai dildoillessanne. Me kiihotutaan niistä kauniista alastomista naisvartaloista. Eikös tämä ole kumminkin parempi kuin ihan fyysinen pettäminen? Joten naiset, antakaa miestenne katsoa niitä revanlevittely kuvia ja tyhjentää ne pussinsa sillointällöin.
En minä ainakaan enää tarvitse pornoa mihinkään. Nuoreksi, vähän yli 20:ksi sitä tuli katsottua, vaikka silloinkin koitin kamppailla sitä vastaan tekemällä lakkoja...
Kun mies kasvaa aikuiseksi, niin tajuaa, että mitä todellinen seksi ja ihmissuhde antavat. Porno muuttuu aivan tarpeettomaksi.
kuka enää harrastaa liveseksii.ku miehet runkkaa pornon parissa ja naiset dildoilee makkaris.eihän senjälkee enää jaksa miehen kaa ku on viiet orkut jo saannu
Aivan. En mä ainakaan, kun kävin just ostaa delfiinin ja pari dildoo megamoottoreilla. Mihin sitä miestä tarvii? Kysyn vaan.
Miehet kiihottuvat yleistäen sanoen katseen kautta, voit testata sen ihan itsekin pukeutumisellasi. Porno on nopea tapa hoidella paineet pois. Kuvittele jännittäväsi hauislihaksesi aivan kovaksi. Ja pidä se siinä asennossa. Silta tuntuu aamuseisokki jos hommaa ei hoitele pois;-) Ongelma ei ole varmaanakaan miehen pornon katselu vaan sinun ulkopuoliseksi tuntemasi olo? Itse olen ollut suhteissa missä nainen on katsonut enemmän pornoa ja jos hän on saanut kiksinsä joukkobakkanaaleista mustien miesten kanssa niin en ole ekana ajatellut että hän haluaa oikeasti semmoista. Katsotte yhdessä semmoista mistä tulee teidän yhteinen juttu, tai sitten kiukkuat ja vaivaat asialla itseäsi tai yrität vain olla levollinen itsellesi ja pyrkiä eroon mustasyukkaisuudesta pornolle. Iän myötä kai asiat hiukan muuttuu ja osaa ottaa rennommin?
Siis masturboi. Ajatellen omaa puolisoa tai useimmiten jotain muuta. Käyttääkö siihen pornomateriaalia tai mielikuvitusta lienee aivan sama. Pettämistä naisten mielestä kuitenkin. Tätä naisten on vaikea käsittää.
naiset.miesten sitä vaikea käsittää
Ei voi muuta kuin ihmetellä, että täällä joidenkin ihmisten mielestä pornon kattominen on melkeinpä jo pettämistä! Mä itse en kiihotu niistä pornoleffojen miehistä vaan siitä itse panemisesta=) Ja kattoisin mielelläni pornoo poikastävän kanssa, jos sellainen olisi..
Esittele itteesti "vahingossa" äijäle jos kiinnostuu kiusaa vähän vielä jos ei kiinnostu ilmoita hakevas miehen muualta.
Minun mielestäni miehellä on yhtäläinen oikeus katsoa pornoa kuin naisella nyyhkyleffoja. meillä minä olen ennemminkin se joka innostaa katsomaan koska saamme siitä molemmat mitä haluamme. Onnellinen parisuhde.. kun molemmat ovat tyytyväisiä, kunhan mies vaan minun paikalla ollessani on asiasta avoin eikä salaile. Jokainen mies tekee sitä.. normaalia =)
olettekos naiset ajatelleet että jos katsoisitte yhdessä.. vaikka sitten vain mieliksi, ehkäpä kyseinen "tapa" on kohta teidän harrastuksenne =)
Enpä osaisi ite paremmin perustella. Tosi nappi vertaus tuo nyyhkyleffahomma! Se että ei itse ymmärrä miksi toinen haluaa katsoa jotakin, ei tee siitä automaattisesti loukkaavaa tai väärää.Voisinhan minäki miehenä ajatella, että nainen pettää minua henkisesti kun haluaa katsella nyyhkyleffoja ja kokea niitä tunteita, joita sellaiset leffat aiheuttavat. Voisinhan minäkin alkaa väittämään, että se on loukkaavaa ja verrattavissa pettämiseen, kun hankkii itselleen sellaisia "suhteen ulkoupuolisia" tunteita ja fantasioita... NAURETTAVAA!!
Joo, tietenkin nyt nämä siveät pornon vastustajat sanovat että näitä asioita ei voi verrata. Ei tietenkään - heidän mielestään. Näksis vaan millä perusteilla!
Se, että ei ymmärrä tai itse koe samaa tarvetta, ei tee toisen toiveista ja tarpeista ja tavoista tuomittavia ja kiellettäviä.
Juu u. Seurustelun alkuaikoina ehdotin poikaystävälleni pornon katselua yhdessä... se kun kert miesten mielestä niin kiihottavaa on. Katsomisesta ei sitten tullut kyl mitään. Oli niin teennäistä ja epäaitoa, että en voinut kun huvittuneena nauraa ja kommentoida niitä näyttelijöitä. heh. Näinkin voi siis käydä! Toisaalta en kyllä katso pahemmin urheiluakaan, sillä urheilen mieluummin itse kun katson sitä televisiosta... sama pätee myös seksiin ;) Tottahan toki pornon katselusta voi saada myös vinkkejä omaan parisuhteeseen, mutta niissä piilee myös ylilyöntien vaara.
Meillä molemmat katsotaan pornoa, useimmiten erikseen joskus yhdessä. En ymmärrä sitä miten tulee olo että mies pettää jos katsoo pornoa. Oleto itse koskaan kattonut pornoa, siis itsetyydytys mielessä? Jos et niin miksi? Siis ihan uteliaisuudesta ja ymmärtämisen halusta kysyn.
Itselle kun ei vaan tule pettämisen olo jos toinen katsoo. Itse kun en katso pornoa että haluaisi ketään miestä sieltä, joskus tietysti katsoo että onpas kivat vatsalihakset joten varmasti mies katsoo onpas kivat rinnat tms, mikäs siinä katsokoon vaan.
Uskon siihen ettei se minun kanssa olisi sen enempää jos minulla sellaset rinnat kun porno leffoissa on jos persoonallisuus olis ihan hanurista. Ei ne isot tissit tms kauaa auta kun yhdessä asuu. Kyllä se arki tulee tisseistä huolimatta :D
Tais tulla aika sekavaa tekstiä mutta en kai osaa ilmaista itseäni paremmin :)
ja siitä se ilta alkaa....
Kyllä minun täytyy tukea alkuperäistä kirjoittajaa. Kasaantuneen elämänkokemuksen myötä olen tullut siihen tulokseen, että vakiintuneessa liitossa seksi on kummankin oikeus ja velvollisuus.
Seksi, rakkaus ja rakkauden eleet kuuluvat vain kumppanille. Pornon katselu, miestenlehdet ja muu rekvisiitta kuuluvat parisuhteeseen vain, jos se molemmille sopii.
Yksinään harjoitettu masturbointi, lehtien kyyläys tai porno raunioittavat sitä sidettä, jonka kaksi toisiaan rakastavaa ihmistä kykenee luomaan tai on luonut.
Aiheuttaako masturbointi suhteessa yksinäisyyttä, vai onko kyse enemmänkin oireesta?
Itse lähtisin siitä, että suhdetta ja kaikkea siihen liittyvää raunioittaa pidemmän päälle pahiten se, jos yksilönä parisuhteessa ei saa olla sellainen kuin hyvältä tuntuu. Lyhyellä jänteellä, tyypillisesti suhteen alussa useimmat haluavat muokkautua kumppaninsa toivomaan suuntaan. Se on kuitenkin vaarallinen loukku, johon valitettavan moni tukehtuu. Varsinaista kypsyyttä ja pitkäjännitteisyyttä suhteessa osoittaa se, että alkurakkauden symbioosivaiheen jälkeen pystyy antamaan toiselle tarpeeksi elintilaa ja vapautta. Nykyisessä maailmanmenossa rajoittava pakottaminen, painostaminen ja kiristäminen yms. valintatilanteiden eteen asettaminen tuppaa viemään suhteen päätökseen. Ja hyvä niin. Jokainen olkoon suhteessa vain jos tuntee olonsa siinä hyväksi ja tahtoo olla siinä vapaasta tahdostaan. Mitä vähemmästä joutuu sen vuoksi luopumaan vastoin toiveitaan, sen terveemmällä pohjalla suhde on ja sitä paremmin molemmat suhteessa voivat.
Suhteessa seksi on kahden kauppa. Sinä puhuit normaaliin rakkausprosessiin liittyvistä tapahtumista, jossa symbioosin jälkeen haetaan erillisyyttä ja toisen tunnustamista omana, itsenäisenä ihmisenään.
Olen ihan samaa mieltä. Jos hanskahommat kiinnostaa silloin tällöin, niin on saatava tehdä. Eikä välttämättä tarvitse asiasta tiliä toiselle tehdä.
Sitä vastoin omassa ajattelussani oletan, että tällaisesta vallitsee osapuolten välillä sanaton tai sanallinen sopimus. Mitä suurempi on epäluottamuksen määrä, sitä enemmmän toiseen takerrutaan. Jos luottamus riittää erillisyyteen, niin bueno. Jos se ei riitä erillisyyteen, niin silloin on seksuaalisuuden alue yhteinen, kunnes se eriytyy jossain määrin.
Elämänkokemukseni mukaan miehet ovat loppujen lopuksi tässä(kin) takertuvaisempia. Naisilla on kaikille asioille aikansa, ja kun aika on kulkenut loppuun, he eivät enää ole niin kiinnostuneita kumppaninsa tekemisistä.
Eli emme tainneet olla eri mieltä seksiasioista. Sitä vastoin tulkintamme oikeuksista poikkesivat. Sinä tarkastelit asiaa jatkumossa, minä otin annettuna alkuperäisen kirjoittajan määrittämän tilanteen. Näin ollen sinä etäännytit itseäsi enemmän taistelutantereesta - akateemisen oppineisuuden taakse. :-)
Ehkä tuo jälkimmäinen kirjoituksesi toi mielipiteitämme lähemmäksi, kyllä. Mutta ensin kyllä kirjoitit tullesi tulokseen että:
"Pornon katselu, miestenlehdet ja muu rekvisiitta kuuluvat parisuhteeseen vain, jos se molemmille sopii."
ja että:
"Yksinään harjoitettu masturbointi, lehtien kyyläys tai porno raunioittavat sitä sidettä, jonka kaksi toisiaan rakastavaa ihmistä kykenee luomaan tai on luonut."
Mutta miten se sopii yhteen sen kanssa, kun myöemmin kirjoitat, eli tähän:
" Jos hanskahommat kiinnostaa silloin tällöin, niin on saatava tehdä. Eikä välttämättä tarvitse asiasta tiliä toiselle tehdä."
Jatkopohdintasi on kyllä mielestäni ihan ansiokasta, ja se lähentää mielipiteitämme. Olen siis samaa mieltä esim. siitä kun sanot että:
"Mitä suurempi on epäluottamuksen määrä, sitä enemmmän toiseen takerrutaan. Jos luottamus riittää erillisyyteen, niin bueno. Jos se ei riitä erillisyyteen, niin silloin on seksuaalisuuden alue yhteinen, kunnes se eriytyy jossain määrin."
Mun pointtini tässä koko keskustelussa onkin oikeastaan se, että mielestäni yksilöllä pitäisi olla vapaus päättää mahdollisimman paljon omasta yksityisyydestään ja kaikenlaisten tarpeidensa tyydyttämisestä tai niihin liittyvistä tavoista ilman että kukaan, mukaanlukien oma puoliso, tulisi siihen puuttumaan.
Viisas puoliso tajuaa tämän ja saa niin toimiessaan hyvinvoivan, luottavan ja sitoutuneen kumppanin. Pakottamalla ja rajoittamalla ei saa aikaiseksi muuta kuin salaisuuksia ja sitoutumattomuutta - ja ehkä itselleen illuusion, jota tarvitsee.
Vielä akateemisuudesta: sen tarkoitus ja tehtävä on etsiä totuutta, ei häivyttää sitä. :)
Joo. Akateemisuus on sitä, mitä pari kolleegaani kahvipöydässä totesi, kun vanha opiskelijoiden suosima 'auktoriteetti' oli elänyt loppuun: "Jaska, kenet me seuraavaksi nostamme opiskelijoiden ja jatko-opiskelijoiden mieleen"?. Olen mieluummin everstiluutnantti kuin virkaan nimitetty professori. Akateemisen maailman 'totuuden' näet juuri tuosta kysymyksestä "kenet me nostamme, jotta (jatko)opiskelijamme tuntisivat itsensä kriittisiksi".
Akateemisen virkahierarkian läpäisseenä joudun toteamaan, luota itseesi, älä ajan huutoihin.
Ja vastaus: Ilmeisesti yksilöllisyyden ja kollektiivisuuden arvojärjestelmät selittävät eromme tulkinnoissa. Ja ne erot ovat yhtä ylikäymättömät kuin 'raja railona aukeaa' tai funktioanalyyttisen ja konfliktiteoreettisen maailmannäkemyksen suhteet.
Lähestyminen oli näennäinen, mutta voimme ymmärtää toisiamme. Ja se kait on saavutus.
varmaan tehdään tiedettä, epäilemättä. :) Mutta tuo Jaskan ja muiden käymästä pseudoakateemisesta keskustelusta tekemäsi johtopäätös tuskin yltäisi minkään arvostetun tiedejulkaisun sivuille, vai mitä lulet?
Sinun puheissa on outo ja hämmentävä ristiriita: annat ymmärtää että halveksut akateemisuutta ja sen saavutuksia, mutta kuitenkin milelelläsi briljeeraat juuri nimenomaan hyvinkin akateemisilla ksäitteillä tai käsitepareilla, kuten "yksilöllisyyden ja kollektiivisuuden arvojärjestelmät", "funktioanalyysi" tai "konfliktiteoreettisen maailmannäkemyksen suhteet".
Outoa. Mies nojaa akteemisiin abstraktioihin, mutta ei usko niihin? =0
Akateeminen maailma toki on kollektiivi, jossa esiintyy kaikenlaista "värikästä", kuten kaikissa muissakin yhteisöissä. On tarkoituksenmukaista ja sitten kaikkea muuta. Silti tiedemaailmakin koostuu subjekteista, siis yksilöistä ja heidän aidoista saavutuksistaan. Pakko sietää toisiaan ja pyrkiä yhteistyöhön, mikäli haluaa saada jotain merkittävää aikaiseksi. Eikö totta? mitä paremmin pystyy tukemaan toista, sitä paremmat mahdollisuudet on itsellä saavuttaa jotakin unelmoimaansa. Sen sijaan pistämällä kapuloita rattaisiin voi tuurilla päästä väliaikaiseen ja epätodelliseen tyydyttävään tulokseen, mutta tuskin sen enempään. Pätenee akateemiseen maailmaan, armeijaan ja myöskin parisuhteeseen. :)
Oletkos muuten ihan oikeasti Everstiluutnantti? Salli mun sitäkin epäillä. ;)
Arvoisa Nimetön!
Kenties niin parisuhde kuin muutkin systeemit ovat ristiriitaisia järjestelmiä. Elämän ja järjestelmien kiinnostavin piirre on, että sekä-että voi aina esiintyä; ja sen hallinnassa kait on elämän suola.
En sen enempää halua akateemisia virkahierarkioita avata kuin jatkokouluttamisen mysteerejäkään. Ollako oikeasti everstiluutnantti vai ei? Sen tietää vain hän, jonka nimeä ei saa ääneen sanoa - vai mitä nimetön
Se on muuten jännä miten tuo Nimetön ärsyttää niin monia (en tiedä ärsyttikö se sinua, mutta monia se ärsyttää). Sikäli vähän outoa, että eikös se nyt ole ihan sama mitä tuossa nimimerkissä lukee, jollei siin todella ole oma nimi tai jokin muu yksilöivä tunnistetieto? =0
Joillakin on rekisteröity nimimerkki ja sen tausatalla profiili, jossa voi olla yksilöiviä tietoja. Joillakin jopa oma kuva ja koko nimi! Se on aika rohkeaa. Mutta eipä siinä mitään, kukin harkitsee omalta kohdaltaan mitä tahtoo itsestään paljastaa. Minä voin kertoa täällä hyvinkin henkilökohtaisia asioita juuri anonymiteetin turvin. Muuten en kokisi voivani niin tehdä.
Sitäpaitsi tuo "Nimetön" ei edes ole mikään mun nicki, vaikka olen huomannut monenkin niin luulevan. Moni varmaan raapii päätään että kylläpä se Nimetön ehtii joka paikkana kirjoittmaan ja niin monenlaista asiaa! =D =D =D Kysehän on siitä, että jos ensin kirjautuu Suomi24 postiinsa ja siirtyy siitä edelleen keskusteluihin, tulee nimimerkiksi automaattisesti "Nimetön". Sitä ei edes voi vaihtaa kirjautumatta ensin ulos ja mä en viitsi niin tehdä. Enkä myöskään jaksa alkaa perustamaan itselleni rekisteröityä nimimerkkiä. siispä olen "Nimetön" muiden nimettömin joukossa. :)
jos ei mies pääse toteuttamaan tarpeeksi itseään seksissänne täytyy hakea korvikkeita muualta ota nyt se pornokin vielä pois niin näet mitä tapahtuu.itse en silti pidä pornosta erityisemmin koska ns näytteliät vetävät suorituksensa liian yli nainen kiljuu suoraa huutoa vaikka mies ei ole saanut vielä edes kalua sisään.
miehesi katsoo pornoa,koska on kiinnostunut seksuaalisuudesta ja itsensä tyydyttämisestä ja myöskin sinun.minä katson eroottisia elokuvia ja myöskin pornoa,yksin.olen hoitanut asian näin,koska en viitsi juosta vieraissa...miestäni ei enää petibisnekset innosta.hyvää kevättä ja kosketelkaa toisianna!!
miten te miehet jaksatta noita sairaita akkoja kahtoa ne pihtaa seksisä ja sitte ne kieltää pornon kahtomisen ja vielä runkkaamisenki huh huh kyllä meitä miehiäki on moneen junaan,meillä katotaan yhdessä pornoa ja sitte nussitaan ja se on myös mukava soittaa vaimolle töihin sanoa että runkkaan täälä tekiskö mieli,töistä tulee sitten ihanan kiimanen nainen.
en oikeastaan nää mitään syytä odotella.. okei seksi on tärkeää ja ihanaa mutta mitä jos asia ei vain toimi tämän yhden ja valitun kanssa.. jossain vaiheessa miehesi luultyavasti halajaa muitakin naisia.. se nyt vain o nmiehen luonto eikä sitä oikein voi miksikään muuttaa..
Kielletystä hedelmästä tulee jossain vaiheessa niin himottava jotta pakko kokeilla.. toisen katsominen ja himoitseminen ei ole mielestäni pahasta eikä pettämistä. katsoa saa ei koskea =) Itse olen ollut avoliitossa kohta 3 vuotta ja meillä suhtaudutaan seksiin yms. suhteellisen avoimesti.. kyselen jopa toisista naisista jotta mikä mieltä tai silmää hänessä miellytti. silloin vain on oma itsetunto kohdallaan.
Toivon vain sydämeni pohjasta jotta tunnet miehesi ja luotat häneen ettei koskaan aio maistaa tuota kielettyä hedelmää.
Seksi ei todellakaan ole aluksi mitään maata järisyttävä kokemus.. päinvastoin. Mitä jospa päätätkin ettet tahdokkaan lähteä tuohon leikkiin sen ensimmäisen kerran jälkeen? Mitä luulet miehesi siihen sanovan? Tuskinpa jää laiturille ruikuttamaan =) valitettavasti. Miehille on suotava tuo seksin ilo koska he janoavat sitä.. se syventää suhdetta ja on muutenkin vain positiivista.. sen puute... ei ole kovinkaan ihanaa. Huomaat sen joskus.
Toivottavasti teillä homma toimii.. montako avioliittoa sadasta kariutuu suomessa? Mitä jos ero tulee? oletteko molemmat sitä mieltä ettei seksiä silloinkaan muiden kanssa? Ja vielä lopuksi 20 vuotailla miehillä himot hyrrää jo aika lailla jos ei kokaan ole saanut.. Hän hakee sitä tavalla tai toisella, joko sinulta tai..muualta =)
En todellakaan halua kuulostaa mitenkään ilkeältä mutta näin asiat valitettavasti ovat ..
Itselläni odottaminen johtuu kristillisestä vakaumuksesta. Se ei kuitenkaan ole mitään hampaiden kiristelyä "pakko tehdä näin", vaan omaehtoista. Välillähän tämä on vaikeaa. Viestistäsi saa sellaisen kuvan, että vain miehen nautinnolla olisi merkitystä. Kyllä minullekin naisena on tärkeää, että seksi on nautinnollista.
Meillä mies on sitä mieltä, että toisen ajatteleminen eroottisessa mielessä on pettämistä. Minunkaan mielestä noita ajatuksia ei pidä lähteä ruokkimaan, mutta ajatuksilleenhan ei voi mitään. Kuitenkin juuri mies on tässä asiassa tiukempi.
Neljän vuoden seurustelun aikana, olemme oppineet luottamaan toisiimme. Joskus kysyin mieheltä etteikö hänen koskaan ole tehnyt mieli kokeilla seksiä jonkun toisen kanssa, kun minun kanssa ei voi. Hänelle se olen kuitenkin minä, jonka kanssa haluaa seksiä harrastaa, ja hän odottaa niin pitkään kuin tarvitsee. Olemme kyllä sopineet, että jos hänelle tulisi "pakottava tarve", hän sanoo siitä minulle, jotta yhdessä keksimme asiaan ratkaisun. Enää tuota odotusta ei onneksi ole jäljellä kuin vuosi, ja sitten meillä on koko loppuelämä yhdessä.
Ymmärrän, että voi kuulostaa oudolta, kun sanon, että uskome seksielämästämme tulevan hyvän ja nautinnollisen molemmille. Kyse on kuitenkin tunteesta joka meillä molemmilla on sisällämme. Sitä on varmasti vaikea ymmärtää, jos ei ole saman rakkaan ihmisen kanssa elänyt neljää vuotta ilman seksiä. Meillä molemmilla on vakaa usko siihen, että me yhdessä teemme elämästämme, johon myös seksi kuuluu, sellaisen että molemmilla on hyvä olla.
Olen nainen ja en pidä pornoa pahana asiana...katson pornoa itsekkin yksin ja kiihotun siitä...katsomme myös miehen kanssa yhdessä ja kokeilemma kaikenklaisia juttuja...mikä sinua siinä niinpaljon haittaa itse tiedän kokemuksesta että ei todellakaan tarkota mitään pettämistä jos katon pornoo..eikä VARMASTI miehesikään tarkoita...
Joo kyllä se niin on että jos mies haluu pornoa katsella niin katselkoon. Ite olen nainen ja jos minulta kielletään jonkun saippuan kattelu kokonaan niin arvatkaapa suutunko...ja vaan sen takia että mieheni ei ymmärrä niitä. Eihän sitä pornoa itse tarvi katella jos ei halua ja voin vakuuttaa että jos teillä sängyssä hyvin menee niin eipä sullakaan mitään hätää. Toinen asia on sit jos sänkyhommat ei luista ja mies joutuu korvaamaan sen pornolla ja runkkaamalla...todennäköisesti suhde ei ole ikuinen. Itselläni ainakin kulkee suhde ja seksi käsikädessä. Jos toinen ei toimi ei toimi toinenkaan. Oletkos muuten aivan haluton jos voit väittää etteikö alapää kostu jos vähän pornoo tuijotat. Itse tykkään katsella. Ja mikäs sen mukavampaa hypätä sänkypuuhiin pornon ja kiduttavan pitkän odotuksen jälkeen. Kyllä vaan maistuu..
Kiitoksia kaikille kommenteista, monet epäili, ettei meillä seksielämä toimi ja siksi mies kattoo. Meillä toimii oikein hyvin, itse asiassa tykkään aika rivosta seksistä, joskus mies sanookin, että älä noin vauhdilla, ollaan nyt lähekkäin... :) Pointti oli se, että olen kyllä erittäin halukas toteuttamaan pervojakin juttuja seksielämässämme, joita kokemukseni mukaan pornossa paljon kuvataan.
Mieheni ei kattele, jos yhdessä ollaan, mutta joskus ollaan vk.loppuja erillään ja silloin kattoo. Kyllä itekin voin kiihottua, jos näen ihmisiä aktissa, mutta aika äkkiä tulee silti sellanen hyi-olo.
Ois kiva kuulla vielä teiltä, joitten puolisot pornoa harrastaa, onko se vaikuttanut yhtään negatiivisesti seksielämäänne ja läheisyyteen? Itse ainakin ajattelen, että on suhteelle parempi jos kiihokkeen hakee siitä omasta rakkaasta, hänen kattomisestaa, koskemisestaan ym. kuin pornosta, eikös se lähennä kahta ihmistä parhaiten jos voi toisistansa kiihottua eikä tartte pornoa fiilisten tuojaks ja vasta sitten oman kanssa onnistuu?
Ehkä eniten minua häiritsee pornossa se, että pelkään, että se vie mieheni seksihaluja mua kohtaan tai että kattominen jotenkin "kylmettää" miehen niin, ettei enää oman "tavallisen" naisen kanssa saa niin hyviä kiksejä, mitä jostain silikonibarbaroista. Vielä näin ei ole siis käynyt , mutta pelkään, jos joskus käy..
Kertokaa vielä kommentteja, onko joillakin porno etäännyttänyt kumppanista tai sitten lähentänyt?
Mulla on lähes täysin sama tilanne kuin alkuperäisellä. Aikaisemmissa suhteissani poikaystävän pornon katselu ei häirinnyt minua, koska se pysyi aina täysin poissa silmistäni ja ajattelin kai vähän naiivisti, että pornoa katsellaan joskus, eikä lähes aina masturboinnin yhteydessä.
Nykyisessä suhteessani poikaystäväni pornon katselu häiritsee minua enemmän, ehkä siksi että olen tajunnut "mistä on kyse". Kerran poikaystäväni katseli pornoa minun "nukkuessani" vieressä ja loukkaannuin tästä aika pahasti. Tuntuu edelleen inhottavalta, että hänen oli niin helppo korvata seksi kanssani pornolla, ja olin vielä parin metrin päässä! Tiesin kyllä pornon katselusta, mutta luulin sen olevan itsestäänselvyys, ettei sitä toisen läsnä ollessa tuijoteta. Seksielämämme on muuten oikein hyvällä mallilla ja kyselen usein poikaystävältäni mitä hän haluaisi ja pyydän kertomaan kaikista toiveista (jotka myös tähän asti on aina toteutettu). Lisäksi porno jota hän katselee on aika kilttiä, ei mitään mitä minä en suostuisi tekemään ja haluaisi.
Poikaystäväni on lisäksi todella rakastava ja sanoo olevansa tyytyväinen ja onnellinen kanssani. Kai juuri siksi tuntuu niin oudolta ja pahalta, että pornoa pitää silti katsoa. Olen myös miettinyt samaa kuin ap tuosta pornon vaikutuksesta ”oikeaan” seksielämään. Porno on niin helppoa ja ylistimuloivaa; netistä saa parissa minuutissa mitä vaan... Naisia, miehiä, eläimiä, koneita, missä vaan, milloin vaan, tekemässä mitä tahansa. Mietityttää, että jos sellaista katselee jatkuvasti, jaksaako enää yrittää tehdä omasta seksielämästä hyvää ja mielikuvituksellista, kun todellisuudessa kaikki ei tapahdukaan niin helposti.
Itsekin olen joskus kokeeksi katsonut pornoa ymmärtääkseni asiaa paremmin, ja kyllähän se hetkeksi kiihottaa, mutta jälkeenpäin ei ole tuntunut kovin kivalta. Lisäksi nuo videoiden jutut tulevat väkisin mieleen harrastaessa seksiä poikaystävän kanssa. Minusta olisi mukava olla ”kahdestaan” suhteessamme ja sängyssä. Vastauksena kysymykseen, porno on siis vaikuttanut läheisyyteemme ja sitä kautta seksielämäämme.
Olen jutellut asiasta joitakin kertoja poikaystäväni kanssa, eikä hän ole pahasti hermostunut, mutta nyt tuntuu, että en enää voi jauhaa samaa asiaa. Haluaisin päästä jonkinlaiseen rauhaan itseni kanssa, mutta se ei tunnu onnistuvan. Jos joku tätä kommentoi, olisi mukava kuulla vastauksia sellaisilta miehiltä, jotka ovat onnellisia suhteissaan mutta katselevat pornoa silti. Ymmärrättekö, miksi naisten voi olla vaikea sulattaa sitä? Jos naisenne on halukas ja suostuvainen kokeilemaan sängyssä erilaisia juttuja, miksi katsotte pornoa?
mies katselee pornoa okei. mutta kunhan ei katso mun aikana niin ei se mua haittaa, ei mieheni aina ole ajatuksissani kun pidän omaa kivaa.
ja onhan se saanu ihan hyviä vaikutteita :)
Elän vakituisessa suhteessa ja avomieheni katsoo sillointällöin pornoa. Olen asiasta hänelle huomauttanut, mutta aina saan saman vastauksen "kaikki muutkin miehet katsovat sitä. Miksen minä saisi?" Joskus minusta tuntuu että hän vertaa minua videoilla esiintyviin naisiin. Kun en ole kaunis, enkä laiha, enkä kehuttavan seksikäskään. Masennun kun löydän hänen koneeltaan sivujen osoitteita ja joitakin kuvia :(
Itse katson sujuvasti mukana aina silloin tällöin, eikä mies taida enää yksinään viitsiä katsellakaan :D Tosin leffat valitaan ns. hyvän maun mukaan, muuten en niitä katsoisikaan.