Olisiko neuvoja??

lisäksi vielä:koko suhteemme ajan hän on vain opiskellut opiskellut ja opiskellut-hän tulee myöhään kotiin ja tekee koulutehtäviään tietokoneella (huom-syy ei tod.ole toisen naisen-tiedän että hänelle ihan kaikki kaikessa on opiskelu!!!). En itsekään ole suhtautunut tähän hyvin-ja välillä korotan ääntäni ja itken miksi hän tekee minulle näin-ei huomio yhtään minua. Hän usein vain lähtee ovesta ulos ja menee kirjastoon opiskelemaan. Mielestäni olen ihan älykäs kaunis nainen-joskin hieman temperamenttinen. Tuntuu ettei hän arvosta minua. Kun kysyn mitä hänelle merkitsen-hän ei koskaan vastaa siihen.

Tuntuu toi äijäs aika tyypilliseltä narsistiselta luonnehäiriötapaukselta. Kaiken pitää pyöriä hänen ympärillään ja kanssaihmisillä on pelkästään välineellistä arvoa. Ehkä sun kannattais hommata parempaa seuraa? Jos hän ei jaa arvojasi tai näkemystä yhteisestä tulevaisuudesta niin tuskinpa suhteellanne on paljonkaan toivoa. Toisaalta kaikki ei suunnittele asioita kovin pitkälle, mulla aikaskaala yltää kuukauden-parin päähän koska tietynlainen spontaanius miellyttää enemmän kuin suunniltelmien putkinäköinen noudattelu.

yksinkertaisesti päättämätön. Kyse voi myöskin olla sitoutumiskammosta. Tai sitten opiskelu vie niin paljon energiaa ettei voi muuta miettiä kuin sitä. Ehkä hän ei kykene puhumaan tunteista?

Olin itse vähän samantyyppisen poikaystävän kanssa yhdessä useita vuosia. Rakastin häntä kovasti ja rakastan kai jostain kumman syystä edelleen, mutta hän oli heti suhteemme alussa riippumaton minusta, eikä koskaan muuttunut. Ihmisluonne on kuitenkin sellainen, että koko ajan toivoin ja odotin, että hän tuosta vielä muuttuu.

Asuimme omistamassani asunnossa ja hän ei 7 yhteisen vuoden aikana antanut kertaakaan rahaa mihinkään asumiskuluun. Kaupasta toi ruokaa harvakseltaan. Kotitöitä hän ei tehnyt.Hän halusi olla jotenkin riippumaton, eikä koskaan puhunut omista suunnitelmistaan tai toiveistaan minulle, vaikka yritin niistä kysellä. Hän teki elämässään päätöksiä ja ratkaisuja, mutta minä sain kuulla niistä jälkikäteen. Se tintui pahalta.

Sanoisin alkuperäiselle kirjoittajalle, että ei se poikaystäväsi tuosta muutu, vaikka kuinka kovasti rakastaisit ja toivoisit muutosta. Surullista, mutta totta. Minun suhteeni on päättynyt (hän jätti minut) ja joskus toivon, etten olisi "heittänyt hukkaan" näitä vuosia. Toivoin vain niin kovasti jonkinlaista ihmettä ja hän ilmeisesti arvosti aikansa ilmaista asuntoa ja siivoojaa...

Veikkaan, että hänen mielestään teillä menee hyvin silloin, kun mennään ja eletään niin kuin hän tahtoo ja sinun olisi se hyväksyttävä ja sopeuduttava siihen.

Sinun on vakavasti kysyttävä itseltään, että haluatko elää tuollaista elämää, vai pitääkö tehdä jotain. Tiedän, että odotat muutosta ja uskot siihen, mikä on ihan oikea asenne. Kuitenkaan ei pidä vain odottaa, että mies tekisi jotain, vaan sinä itse voi vaikuttaa olennaisesti siihen, että mittaat onko muutos yleensäkään mahdollista. Se sinun on tehtävä, mikäli haluat vastauksia ennen 8 vuoden odotusta, jolloin toteat "odotin turhaan".

Vaikka sydämesi vuotaisi verta, niin sinun pitäisi uskaltaa sanoa jyrkästi, että ET SUOSTU elämään tällaista elämää ja jos asiat eivät muutu, niin lähdet pois. Mikäli saat luvan sitten lähteä, koska kerroit omista odotuksistasi, niin voit mennä syömään suurimman jäätelöannoksen ja todeta voittajana, "mies oli kykenemätön muuttumaan".

Mieti sitä, että kumpi olisi parempi, yksi iso haava, jota alkaa parantamaan, vai jatkuvasti uusia pieniä haavoja, vanhojen haavojen aukirepimistä, joita ei mitään kerkeä parannella, kun uusia tulee sitä tahtia lisää.

En tiedä kuinka vanha olet, mutta syystä jos toisesta oletan kuitenkin sinun olevan nuori. Neuvoni on, että elä täysillä, uskalla elää nuoruutesi äläkä pelkää yksin jäämistä. Se sattuu aina, mutta ei sinun kannata jäädä roikkumaan ja pilata nuoruuttasi ja elämääsi sillä, että roikut jossain, mikä ei sinulle anna mitään. Olet varmasti kaunis ja nuori nainen, ja sellaisille on varmasti vientiä. Otappa siis rohkea askel eteenpäin ja käännä uusi lehti elämäsi kirjassa, kohta on kesä ja kaikki. Stemppiä.

Mikä sut saa roikkumaan äijässä kaiken tämän jälkeen? Luehan itse toi tekstisi ihan ajatuksella, niin etköhän sä jotain tajua. Hän ei vaan pidä sua sinä oikeana, hänen mielestään sä olet liian tyrkky. Ehkei hän luota suhun, luulee sun olevan pettäjä tyyppiä, kerran lyhyitä suhteita mahtunut paljon elämään. Mutta pääasiassa koita tajuta nyt ettei hän halua sua, hän leikkii vaan. Pistät suhteen poikki ja sillä selvä.