Ranskassa valmistetun ja Ruotsista Suomeen tuodun uuden ajoneuvon verotusarvoon oli sisällytetty Ruotsissa tapahtuneesta vahanpoistosta ja varastoinnista aiheutuneet kustannukset. Hallinto-oikeus katsoi, että ajoneuvon tavanomaiseen myyntikunnostukseen liittyneen vahanpoiston arvoa ei ollut luettava ajoneuvon verotusarvoon. Sillä seikalla, että tämä toimenpide oli tapahtunut ulkomailla, ei autoverolain 11 §:n 5 momentin sanamuodon mukaan ollut merkitystä. Hallinto-oikeus totesi, että ajoneuvon varastoinnista Göteborgissa aiheutuneita muita kuluja oli pidettävä autoverolain 11 §:n 3 momentissa tarkoitettuina kuluina, jotka säännöksen mukaan oli sisällytettävä ajoneuvon verotusarvoon. Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 95 artiklan (josta on muutettuna tullut 90 EY artikla) ja Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen tuomiosta C-68/96 ilmenevän tulkintaohjeen nojalla toisesta Euroopan yhteisön jäsenvaltiosta tuodun uuden ajoneuvon verotusarvoon ei tullut sisällyttää toisessa jäsenvaltiossa syntyneestä varastoinnista aiheutuneita kustannuksia, koska vastaavia Suomessa syntyneitä kustannuksia ei sisällytetä Suomessa valvistetun ajoneuvon verotusarvoon. Autoverolaissa säädetty verotusarvon määrittämistapa oli puheena olevilta osin Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 95 artiklassa (josta on muutettuna tullut 90 EY artikla) tarkoitetulla tavalla syrjivä, minkä vuoksi tullikamarin olisi tullut jättää sanottu säännös soveltamatta. Hallinto-oikeus kumosi jälkiverotuksen. Euroopan yhteisön perustamissopimus 95 artikla (josta on muutettuna tullut 90 EY artikla) Autoverolaki 11 § Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen tuomio asiassa (C-68/96) Grundig Italiana SpA vastaan Ministero delle Finanze 17.6.1998 (Kok.1998, s.I-3775) Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen tuomio asiassa (C-228/98) Charalampos Dounias vastaan Ypourgou Oikonomikon 3.2.2000, erityisesti kohta 47 KHO:n päätös 19.3.2002 taltionumero 605. KHO toisin. Päätös on tallennettu oikeustapausrekisteriin.
Nythän on niin että "suomiautonkin" vähittäismyyntihinta sisältää samankaltaisia kuluja 9%, onko oikein?
Nythän on niin että "suomiautonkin" vähittäismyyntihinta sisältää samankaltaisia kuluja 9%, onko oikein?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Ctrl C+V:
"Nythän on niin että "suomiautonkin" vähittäismyyntihinta sisältää samankaltaisia kuluja 9%, onko oikein?"
"vastaavia Suomessa syntyneitä kustannuksia ei sisällytetä Suomessa valvistetun ajoneuvon verotusarvoon."
Ihmettelevä taho:
Minulle jäi vähän epäselväksi, että mitä "Suomiauton" kuluja tarkoitat ja miten niistä muodostuu peräti 9% vähittäismyyntihinnasta? Tämähän tarkoittaisi 20.000 euron autosta 1.800 euroa. Maksaako auton varastointi ja siirtäminen jälleenmyyjälle noin paljon?
Jälkimmäisen lainaukseni mukaisesti ymmärsin, että toimituskulut (yleensä n.600 euroa) rajattaisiin "Suomiauton" arvonmäärityksestä pois vain oliko tässä olennaisena pointtina auton VALMISTUS Suomessa? Eli voisitko tarkentaa hämmentyneelle mistä nämä 9%:n kulut muodostuvat ja onko kyseessä "Suomiauto" (virallisen maahantuojan Suomeen tuoma auto) vai Suomessa valmistettu auto?
sisältyy vähittäishintaan ja ne vaikuttavat myös veron määrään, "sallittu" kulu on tuo toimitusmaksu ja sen takia se peritäänkin.
Muita kuluja joita ei pitäisi sisällyttää verotusarvoon ovat varastointi, hintakorjaus, seisontapäivät, korkokulut, kunnostus, hintakehitys ja jopa katetavoite. Älä kysy yksityiskohtia kaikesta sillä tämä tieto on tuotettu GH:n autodatasta. Jos tunnet systeemin tiedät kyllä.
Tämä kaikki nostaa yksityisen tuojan maksamaa veron määrää virheellisesti.
Ctrl C V:
"Älä kysy yksityiskohtia kaikesta sillä tämä tieto on tuotettu GH:n autodatasta. Jos tunnet systeemin tiedät kyllä."
Ihmettelevä taho:
Joudun kysymään juuri siksi, kun en valitettavasti tiedä tästä mainitsemastasi "systeemistä" juurikaan mitään, mutta haluaisin oppia tietämään. Ja uskoisin, että muutama muukin palstalainen olisi asiasta kiinnostunut.
Mielenkiintoisia asioita tuot esille (*hieroo käsiään*). Minulle uusia, vähittäishintaan vaikuttavia käsitteitä ovat seuraavat:
- varastointi
- hintakorjaus
- seisontapäivät
- korkokulut
- kunnostus
- hintakehitys
- (jopa) katetavoite
Jos voit ja jaksat, voisitko ystävällisesti selittää, miten nämä ed.seikat lasketaan ja miten ne vaikuttavat vähittäismyyntihinnan määrittelyyn?
Itse kun en ole autoalalla töissä, niin minulla ei ole pääsyä eikä tietoa alan sisäpiiritiedosta. Sen sijaan tiedonnälkä, koskien kaikkea autoveroon liittyvää on pohjaton. Miksikö, koska haluaisin nykyisen systeemin kaatuvan. Miksi haluan nykysysteemin kaatuvan? Vannoutuneena automiehenä autovero-keskustelu oli alkuun hauska harrastus, mutta sittemmin viisastuneena tästä on viime aikoina ollut leikki kaukana. Haluan oikeutta, tasapuolisuutta ja rehellisyyttä myös suomalaiselle auton ostajalle/omistajalle sekä oikeuden nauttia maamme EU-jäsenyydestä toimivien sisämarkkinoiden muodossa, joka koskee myöskin autoja.
Tulli antoi autolle vähittäishinnaksi 11300€. Tämä tieto siis GH:n AHTI kannasta. Selvisi miten tuo summa koostuu. Sama tulos printtinä kertoo seuraavaa:
-vähittäishinta 11300
-hintakorjaus -13% = -1500
-seisontapäivät(syötettävä oletus),30pv
-korkokulut 10% , -100
-hintakehitys (syötettävä oletus) ,0
-katetavoite, 1100
-auton kunnostus, 336
-lisävarusteet (jätetty huomiotta), 0
päädytään hintaan 8264, joka on siis "riisuttu" hinta ilman kuluja ja katetta.
Samoihin päätyi tavarantarkastaja.
Haluatko sinä maksaa veroa kuluista ja katteesta?
Eroa 27%, rahassa 1038€. Mitätön summa?
Vaan mitä päättää HAO jää nähtäväksi, voiko päätös olla nyt erilainen ja tuollaiset pikku kulut lisätä vähittäishintaan.
Todettu on jos tarjoat tuontiautoa autoliikkeelle (niille jotka edes kuuntelevat)
tullin määrittelemään hintaan saat ilmaiset naurut kaupanpäälle:)-
Paljon kiitoksia laskelmastasi! Kirkasti asian minulle ja taas tuli opittua lisää.
Kyllä tämä nykysysteemi saadaan kohta kaadettua, faktat virheistä ja epäkohdista senkun vahvistuu.
Ei muuta kuin kaasu pohjaan ja autolla päin veromuuria!