Luettuani paljon näitä keskusteluja, heräsi huomio että ihmiset ilmoittelee täällä epäluotettavia nimimerkkejä.
Taidan tuoda toisen puolen tähän asiaan. Itse kai kuuluisin samoihin sikoihin. Olen nuori aikuinen ja minulla on entuudestaan 2 lasta edellisestä suhteestani. Hain jo seikkailut lopettanutta miestä, koska itselläni ei ole halua enäää "leikkiä". Keskustelin 2 vanhemman 40 miehen kanssa paljon koska heidän kanssaan virisi hyviä keskusteluja. Kiinnostus tietty heräsi molemmin puolisesti. Tapasin heidät molemmat, tosin kirjoittelin siten että he eivät olleet päällekkäin. Ensimmäinen olisi halunnut minut elämäänsä ja sanoi odottavansa jos vielä haluan hänet. Ikää oli 18v enemmän kuin itselläni tuolloin ja hänellä ei ollut lapsia. Pidin hänestä ihmisenä mutta kun tavattiin hän tuntui liikaa isältä.
En tietenkään ollut itselleni isää hakemassa. Hänet oli petetty pahasti edellisessä suhteessa josta oli aikaa miltei vuosi kymmen. Joten oli vaikea sanoa hänelle että et kiinnosta miehenä. Kuitenkin kirjoiteltuamme viikkoja suhde tuntui jo todella läheiseltä ja mies oli kiintynyt. Ja oli sitä vielä tavattuammekin, joten lopulta kerroin että minulla ei ole rohkeutta... koska ikää on itselläni vielä niin vähän.
Toisen miehen kanssa kohdattiin myös meillä oli ikäeroa enemmän kuin edellisen kertomani miehen kanssa. Hänellä oli lapsia jotka oli miltei ikäisiäni. Tytär olisi halunnut minut nähdä ja pidin isästä mutta tietyt asiat teki yhdessä välimatkan kanssa sen että tilanne muuttui ahdistavaksi.
Kumpaakin miestä loukkasin kun annoin toivoa, mutta pidin heistä aidosti. Ja ajattelin naivisti että ei se ikää katso. Mutta opin läksyni, sen jälkeen en tapaillut yli 10v vanhempia.
Nyt olen kumppanin löytänyt ja olen onnellinen mutta joskus tuo aika saa olon tosi pahaksi varsinkin kun lukee noita katkeria ilmiantoja leikkivistä naisista. Käytännössä kai olin sitä itsekkin enkä sillä ylpeile mutta en enää myöskään osoita sormella. Netti on väline jonka välityksellä olen miehenikin tavannut, se on hyvä.
Mutta siinä on se vika että ihmisen mieltää erilaiseksi kun se todellisuudessa on.
Päätin näiden miesten jälkeen että en juttele viikkotolkulla ennen tapaamista siinä kintyy ja "rakastuu". Ja vieläpä rakastuu mielikuvaan toisesta. Toinen tulee tavata nopeasti koska muuten ihminen ei vastaa odotuksia. Kukaan ei ole sitä miksi itse hänet pitkässä tutustumisessa virtuaalisesti "luot".
Onnea kaikille jotka tämän kautta kultansa on löytänyt, ja onnea teille etsijöille toivottavasti löydätte sen toisen puoliskon rinnallenne.
Taidan tuoda toisen puolen tähän asiaan. Itse kai kuuluisin samoihin sikoihin. Olen nuori aikuinen ja minulla on entuudestaan 2 lasta edellisestä suhteestani. Hain jo seikkailut lopettanutta miestä, koska itselläni ei ole halua enäää "leikkiä". Keskustelin 2 vanhemman 40 miehen kanssa paljon koska heidän kanssaan virisi hyviä keskusteluja. Kiinnostus tietty heräsi molemmin puolisesti. Tapasin heidät molemmat, tosin kirjoittelin siten että he eivät olleet päällekkäin. Ensimmäinen olisi halunnut minut elämäänsä ja sanoi odottavansa jos vielä haluan hänet. Ikää oli 18v enemmän kuin itselläni tuolloin ja hänellä ei ollut lapsia. Pidin hänestä ihmisenä mutta kun tavattiin hän tuntui liikaa isältä.
En tietenkään ollut itselleni isää hakemassa. Hänet oli petetty pahasti edellisessä suhteessa josta oli aikaa miltei vuosi kymmen. Joten oli vaikea sanoa hänelle että et kiinnosta miehenä. Kuitenkin kirjoiteltuamme viikkoja suhde tuntui jo todella läheiseltä ja mies oli kiintynyt. Ja oli sitä vielä tavattuammekin, joten lopulta kerroin että minulla ei ole rohkeutta... koska ikää on itselläni vielä niin vähän.
Toisen miehen kanssa kohdattiin myös meillä oli ikäeroa enemmän kuin edellisen kertomani miehen kanssa. Hänellä oli lapsia jotka oli miltei ikäisiäni. Tytär olisi halunnut minut nähdä ja pidin isästä mutta tietyt asiat teki yhdessä välimatkan kanssa sen että tilanne muuttui ahdistavaksi.
Kumpaakin miestä loukkasin kun annoin toivoa, mutta pidin heistä aidosti. Ja ajattelin naivisti että ei se ikää katso. Mutta opin läksyni, sen jälkeen en tapaillut yli 10v vanhempia.
Nyt olen kumppanin löytänyt ja olen onnellinen mutta joskus tuo aika saa olon tosi pahaksi varsinkin kun lukee noita katkeria ilmiantoja leikkivistä naisista. Käytännössä kai olin sitä itsekkin enkä sillä ylpeile mutta en enää myöskään osoita sormella. Netti on väline jonka välityksellä olen miehenikin tavannut, se on hyvä.
Mutta siinä on se vika että ihmisen mieltää erilaiseksi kun se todellisuudessa on.
Päätin näiden miesten jälkeen että en juttele viikkotolkulla ennen tapaamista siinä kintyy ja "rakastuu". Ja vieläpä rakastuu mielikuvaan toisesta. Toinen tulee tavata nopeasti koska muuten ihminen ei vastaa odotuksia. Kukaan ei ole sitä miksi itse hänet pitkässä tutustumisessa virtuaalisesti "luot".
Onnea kaikille jotka tämän kautta kultansa on löytänyt, ja onnea teille etsijöille toivottavasti löydätte sen toisen puoliskon rinnallenne.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.