Aloitin seurustelemaan miehen kanssa joka alkoi olemaan kanssani suoraan lopetettuaan edellisen pitkän suhteensa. Alussa kaikki tuntui niin ihanalle ja täydelliselle. Sitten masennuin jotenkin monista eri syistä, ja olin aika kauhea välillä. Parin kuukauden jälkeen aloin itse miettimään suhdettamme. Sanoin hänelle että parempi ettei tavata enää, mutta tajusin virheeni liian myöhään. Seuraavana päivänä halusin perua sanani. Kaikki ei vain enää ollutkaan kohdallaan, siitä suhteen loppu alkoi. Hän oli ymmärrettävästi kyllästynyt kiukutteluuni ja tajusi samalla tarvitsevansa oma aikaa. Tästä on kulunut kuukausi jonka aikana on ollut hyviä että huonoja hetkiä. Keskusteltu on ja nyt lopputulos on se että hän ei halua seurustella kenenkään kanssa, mutta haluaa kuitenkin tapailla minua eikä halua tämän päättyvän näin. Mitä se tarkoittaa?! Tämän kuukauden aikana olen valmistautunut tähän hetkeen kun kaikki loppuu..Silti olen ollut joinakin päivinä luottavainen että kaikki menee ohi.Mä rakastan sitä ihmistä niin paljon että elämä sattuu taas pitkästä aikaa ihan helvetisti. Nyt mun pitää vain jaksaa ilman sitä, vaikka tuntuu et kaikki kaatuu päälle. Onko parempi unohtaa koko ihminen vai tapailla vielä häntä kuten hän haluaa? En haluaisi menettää häntä, ja toivoisin että joku päivä kaikki olisi toisin, kun hän vain saisi nyt omaa rauhaa ja aikaa. Mutta toisaalta jos tapailen häntä muutaman kerran viikossa ja haluan itse enemmän, satutanko itseäni vain turhaan? En tiedä pystyisinkö "näkemään häntä olematta hänen kanssaan" Onko mahdollisuutta että ajan kanssa suhteemme voisi toimia? Olen todella hukassa mitä tehdä. Onko kokemuksia samanlaisesta tilanteesta? Kirjottakaa jotain...
Mitä tehdä?
tytteli
4676
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Mulla on ihan sama tilanne päällä nyt. Poikaystävä jätti ja sanoo että haluaisi kuitenkin jatkaa kavereina. Minä tekisin mitä tahansa, että saisin vielä nähdä ja olla hänen kanssaan, mutta en usko että pystyisin jatkamaan elämää niin että näkisin häntä, mutten saisi koskettaa enkä mitään muutakaan. En ole edes muistanut, että ihmiseen voi sattua näin paljon. Enkä tiedä kuinka tästä pystyy jatkamaan enää elämää. Tuntuu niin toivottomalta ja avuttomalta ja turhalta kaikki.
Hän ei halua suhdetta kiukuttelijan kanssa. Mutta sillointällöin yhdessäolo ja paneminen sopii hänelle mainiosti.
Gere luki exäsi ajatukset. Se on ikävä kuulla mutta totuus. Ainakaan itselläni ei tuo kaveritouhu onnistunut alkuunkaan - varsinkaan kun huomasin että minua tarvittiin enää vain yhden tarpeen tyydyttämiseen. Jep. Ainoa keino oli katkaista välit lopullisesti.
Todella vaikea tilanne... Ja kuullostaa tutulta... vähän liiankin tutulta. Itse olin kai vastaavanlaisessa tilanteessa ja päätin yrittää... Mutta tulos oli huono = (
Totuus on se että harva ihminen pystyy hyppäämään suoraan pitkästä seurustelusuhteesta toiseen vakavaan suhteeseen. Yleensä pitkän suhteen jälkeen se seuraava (ensimmäinen) heila joutuu välikäteen... Toinen ei vaan ole valmis. Tunteet eivät ole ehtineet "latautua"...
Kysymyksiä joita voisit esittää itsellesi:
1. Uskotko todella että hän voi joskus rakastaa sinua täydellisesti? Siis voivatko hänen tunteensa muuttua nykyisistä positiivisemmiksi?
Niin... Usko ja toivo ovat eri asioita... Kyse on tässä siis Uskosta!
2. Kuinka kauan kestät odottamista (siihen että hän on valmis)? Kuinka kauan kannattaa odottaa?
Näistä kannattaa myös keskustella kumppanisi kanssa.
Välillä muutos on pakko tehdä, vaikka se tuntuisi kuinka vaikealta. Eli ero on joskus tehtävä, vaikkei haluaisikaan.
Mutta tunteet ovat monimutkainen juttu. Ne voivat muuttua. Esimerkkinä voisin kertoa lyhyesti siskoni suhteesta. Hän rakastui mieheen, joka kuitenkin dumppani siskoni aika nopeasti. Tai siis yht´äkkiä, kun kaiken piti olla hyvin, niin tällä miehellä vaan "tunteet sekosivat" ja hän ei halunnutkaan jatkaa seurustelua. Sitten nopeasti hän ilmoitti haluavansa siskoni takaisin ja sisko suostui. Sama kuitenkin tapahtui uudestaan... Yht´äkkiä se mies vaan otti taka-askelia... ei halunnutkaan suhdetta. Ja sitten noin 1kk tästä hän ilmoitti haluavansa siskoni taas takaisin. Ja siskoni suostui, vaikka hänen kaverinsa pitivät siskoani "hulluna"... Tämän jälkeen siskoni ja tämän miehen suhde on toiminut hyvin jo yli puolen vuoden ajan! Ilmeisesti mies ei silloin aluksi ollut valmis suhteeseen... Joskus riskinotto siis kannattaa! Tosin joskus ei... Vaikea tilanne sinullakin!