Koska palstalla ollaan huolestttu siitä, että jotkut historian piirteet jäävät huomiotta ja/tai ainakin väärä tulkinta niistä nousee hallitsevaksi, niin ajattelin korjata Versaillesin rauhansopimukseen liittyvän historiallisen "totuuden".
Saksalaisten maksettavaksi määrätyt sotakorvaukset eivät ajaneet Saksan taloutta suohon. Saksalaiset pankkiirit väittivät sotakorvausten olevan 25-50% Saksan kansantuotteesta. Englantilainen taloustieteilijä John Maynard Keynes nielaisi tämän virhearvion/valheen ja toisti sitä sitten eteenpäin.
Todellisuudessa korvaukset olivat 4-8 % tasolla vuosittain hieman vaihdellen. Itseasiassa siis Saksan maksettaviksi määrätyt sotakorvauksen eivät nousseet samalle tasolle kuin mitä Ranska maksoi Saksalle vuosina 1871-1873 (9-16 %).
Saksan inflaatio ei johtunut sotakorvauksista vaan saksalaisten omasta vastuuttomasta rahapolitiikasta, johon heitä talousguru Keynes vielä yllytti.
Sota maksoi paljon kaikille ja muutkin kuin Saksa menettivät, esimerkiksi Iso-Britannia menetti 22% pinta-alastaan, Venäjä ja Itävalta vielä enemmän. Saksa kävi itseasiassa sotansa halvalla. Sodan jälkeen Saksan valtionvelka oli alle 5% Ranskan valtionvelasta ja 4% Ison-Britannian vastaavasta.
Vuonna 1928 Saksan valtakunnanvelat olivat enää 8% BKT:sta kun vastaava luku Iso-Britanniassa oli 178%. Silti Ranska ja Iso-Britannia selvisivät talouslamasta ilman diktaattoria.
Sivumennen tässä voisi mainita, että kun Saksa aloitti sodan, se suunnitteli määrävänsä maksettavaksi 50 miljardia markkaa mikäli sota kestäisi 4 kuukautta. Saksallehan määrättiin sitten neljän vuoden sodan jälkeen 132 mrd maksettavaa.
Saksa maksoi vuosien 1919-32 välisenä aikana sotakorvauksista 19 miljardia. Samaan aikaan Saksan valtio sai pääasiassa amerikkalaisilta piensijoittajilta nettopääomaa 27 miljardia, joita se ei koskaan maksanut takaisin.
Ongelma oli se, että Saksalla ei ollut aikomustakaan maksaa sotakorvauksia ja saksalaiset poliitikot ja finanssimiehet pyrkivät maansa talouden vakauttamisen sijaan löytämään keinoja korvausten leikkaamiseen.
Inflaatio laskettiin tarkoituksellisesti liikkeelle koska sen uskottiin räjäyttävän Saksan viennin sellaiseen kasvuun, että amerikkalainen ja englantilainen teollisuus joutuisi polvilleen. Ja päämääränä siis nimenomaan rauhanehtojen muuttaminen, ei Saksan valtion tulojen lisääminen velan tai korvausten maksamiseksi.
Saksahan ei pyrkinyt tasapainottamaan budjettiaankaan, esimerkiksi verotusta ei kiristetty olennaisesti. Esimerkiksi hyvinvointimenoja vain kasvatettiin, toisin kuin esimerkiksi Ranskassa ja Englannissa.
Länsivaltojen ongelma taas oli se, että Saksaa ei oikein voitu pakottaakaan samalla tavoin kuin Saksa oli pakottanut Ranskan maksamaan 1871-73. Silloin Saksa vetäytyi miehitysalueeltaan sitä mukaa kuin Ranska maksoi. Ims:n korvaukset määrättiin vasta 1921, sotilaallinen painostus puuttui. Sitten kun Ranska uhkasi Ruhrin miehityksellä saksalaiset pitivät sitä bluffina. Niin piti Keyneskin. Kun Ranska toteutti uhkauksensa toimenpiteestä ei juuri ollut hyötyä.
Lähteitä löytyy kirjastosta ja varmaan netistä kanssa, katsele Niall Fergusonia, John Keegania ja Stephen Schukeria.
Ja loppuun vielä lainaus wikipediasta:
"On first glance, the reparations seem excessive. However, according to to William R. Keylor in "Versailles and International Diplomacy", 'A relatively moderate increase in taxation and reduction in consumption in the Weimar Republic would have yielded the requisite export surplus to generate the foreign exchange needed to service the reparation debt.' In "American Reparations to Germany 1919-33", Stephen Schuker says that 'the Weimar Republic ended up paying no net reparations at all, employing the proceeds of American commercial loans to discharge its reparation liability before defaulting on its foreign obligations in the early thirties.'
Versailles´n myytti
16
812
Vastaukset
- kookoo
Just just. Ja Suomi ampui Mainilan laukaukset.
- jaksanut
lukea? Tai osannut? Tai ymmärtänyt?
- yhtäläisyyksiä
löydät mainilan laukausten ja versailless´n rauhansopimuksen välillä?
- laskin
käteen ja laske paljonko tuo vähintän 22% Venäjän pinta-alasta on. Lainaus sikspäk:"..esimerkiksi Iso-Britannia menetti 22% pinta-alastaan, Venäjä ja Itävalta vielä enemmän." Taitaapa 2,2% olla lähempänä. Lisäksi kaipaisin jonkinlaista luetteloa Ison-Britannian menettämistä maa-alueista, kun harvemmin sodan voittaja pinta-alaansa sodassa menettää.
- Laskuttaja
Olisi tosiaan mielenkiintoista tietää mitä maa-alueita Iso-Britannia menetti.
- kuulu mutta
Laskuttaja kirjoitti:
Olisi tosiaan mielenkiintoista tietää mitä maa-alueita Iso-Britannia menetti.
veikkaisinpa että tarkoittaa Irlannin kreivikuntia.
- Sikspäk
"Taitaapa 2,2% olla lähempänä."
No siinä on mulla ihan totta epätarkkuutta ja vielä aika paljon! Venäjähän menetti Suomen, Baltian maiden ja Puolan lisäksi Bessarabian ja Ukraina yritti itsenäisyyttä niinkuin monet muutkin alueet. En viitsi ottaa laskinta käteen. Virhe tuli siitä, että menetetyt alueet olivat kuitenkin moninkertaisesti suuremmat kuin Britannian menetykset ja sitten yritin samassa lauseessa ottaa mukaan Itävallankin, joka tosiaan menetti sitten suurimman osan pinta-alastaan. Eli väärin sanoin.
"Lisäksi kaipaisin jonkinlaista luetteloa Ison-Britannian menettämistä maa-alueista.."
Galway, Leitrim, Mayo, Roscommon, Sligo, Carlow, Dublin, Kildare, Kilkenny, Laois, Longford, Louth, Meath, Offaly, Westmeath, Wexford, Wicklow, Clare, Cork, Kerry, Limerick, Tipperary, Waterford, Cavan, Donegal ja Monaghan. - Laskuttaja
kuulu mutta kirjoitti:
veikkaisinpa että tarkoittaa Irlannin kreivikuntia.
Siinä tapauksessa kirjoittajan kannattaisi tutustua Irlannin historiaan.
- kannattaisi
Laskuttaja kirjoitti:
Siinä tapauksessa kirjoittajan kannattaisi tutustua Irlannin historiaan.
tutustua Irlannin ja monen muunkin maan historiaan, mutta miksi suosittelet sitä juuri nyt?
- erosi
Sikspäk kirjoitti:
"Taitaapa 2,2% olla lähempänä."
No siinä on mulla ihan totta epätarkkuutta ja vielä aika paljon! Venäjähän menetti Suomen, Baltian maiden ja Puolan lisäksi Bessarabian ja Ukraina yritti itsenäisyyttä niinkuin monet muutkin alueet. En viitsi ottaa laskinta käteen. Virhe tuli siitä, että menetetyt alueet olivat kuitenkin moninkertaisesti suuremmat kuin Britannian menetykset ja sitten yritin samassa lauseessa ottaa mukaan Itävallankin, joka tosiaan menetti sitten suurimman osan pinta-alastaan. Eli väärin sanoin.
"Lisäksi kaipaisin jonkinlaista luetteloa Ison-Britannian menettämistä maa-alueista.."
Galway, Leitrim, Mayo, Roscommon, Sligo, Carlow, Dublin, Kildare, Kilkenny, Laois, Longford, Louth, Meath, Offaly, Westmeath, Wexford, Wicklow, Clare, Cork, Kerry, Limerick, Tipperary, Waterford, Cavan, Donegal ja Monaghan.Brittiläisestä kansainyhteisöstä lopullisesti vasta v.1948. Vaikka eroaminen olisi tapahtunut aikaisemminkin prosentit menee silti väärin. Maailman sotien välisenä aikana Iso-Britanniaan kuului myös Intia, Pakistan, Bangladesh, sekä mm. suurin osa Lähi-Idästä, joiden pinta-alasta laskettuna 22% on noin 4 kertaa suurempi kuin Irlanti ja Iso-Britannia yhteenlaskettuna. Jos taas puhuit pinta-alasta Brittein saarilla, antamasi luku on hyvinkin tarkka.
- sikspäk
erosi kirjoitti:
Brittiläisestä kansainyhteisöstä lopullisesti vasta v.1948. Vaikka eroaminen olisi tapahtunut aikaisemminkin prosentit menee silti väärin. Maailman sotien välisenä aikana Iso-Britanniaan kuului myös Intia, Pakistan, Bangladesh, sekä mm. suurin osa Lähi-Idästä, joiden pinta-alasta laskettuna 22% on noin 4 kertaa suurempi kuin Irlanti ja Iso-Britannia yhteenlaskettuna. Jos taas puhuit pinta-alasta Brittein saarilla, antamasi luku on hyvinkin tarkka.
Tarkoitin UK:n pinta-alaa eli Brittein saaria Intiat sun muut olivat siirtomaita, englantilaisten omistuksia, en oikein osaa sanoa pitäisikö niitä laskea pinta-alaan mukaan kuten voiko niiden asukkaitakaan laskea Ison-Britannian asukkaiksi. Dublinissa alkoi keväällä 1916 kapina joka levisi sodan aikana muihin kreivikuntiin ja muuttui sisällissodaksi. Irlanti oli de facto itsenäinen 1922, de jure 1938. Kansainyhteisöllä ei sinänsä ole valtaa jäseniinsä, sehän on enemmän sellainen yhteistyöelin.
- Anonyymi
erosi kirjoitti:
Brittiläisestä kansainyhteisöstä lopullisesti vasta v.1948. Vaikka eroaminen olisi tapahtunut aikaisemminkin prosentit menee silti väärin. Maailman sotien välisenä aikana Iso-Britanniaan kuului myös Intia, Pakistan, Bangladesh, sekä mm. suurin osa Lähi-Idästä, joiden pinta-alasta laskettuna 22% on noin 4 kertaa suurempi kuin Irlanti ja Iso-Britannia yhteenlaskettuna. Jos taas puhuit pinta-alasta Brittein saarilla, antamasi luku on hyvinkin tarkka.
Irlanti oli vuodesta 1922 lähtien täysin itsenäinen valtio.
- Liekki
En muista lukeneeni mistään, että Keynes olisi jollakin tavalla ollut Saksassa harjoitetun inflatorisen talouspolitiikan takana. Keynes kyllä arvosteli voimakkaasti I maailmansodan voittajien toimintaa ja sotakorvauksia, koska hän epäili niiden johtavan lamaan ja suuriin taloudellisiin vaikeuksiin koko maailmassa. Keynesin ajatukset pääsivät sitten voitolle II maailmansodan jälkeen rautaesiripun länsipuolella ja sodan taloudellinen jälkiselvittely hoidettiin julkista kysyntää elvyttämällä (esim. Marshall apu).
Sotakorvausten prosentuaalinen määrä ei yksistään määrittele niiden rasittavuutta. Kyse on myös siitä, miten ja missä aikataulussa korvaukset pitää maksaa ja miten homma rahoitetaan. Saksalle sotakorvausten aikataulun tai toimitustavan ei olisi pitänyt olla ylivoimaisia. Saksan ja myös muiden Euroopan maiden ongelma oli kuitenkin, että ne olivat velkaantuneet sodan aikana. Suurin velkoja oli USA joka myös vaati velkojen takaisinmaksamista.
Jotta Saksa pystyi maksamaan sotakorvaussuorituksensa, se otti lyhytaikaista dollarilainaa lähinnä amerikkailaisista pankeista (pitkäaikaisia valuuttalainoja ei juuri ollut saatavilla). Nämä dollarit kiersivät sitten voittajavaltioille, jotka lyhensivät niillä omia velkojaan USA:han. Samaan aikaan Saksan oli vaikea generoida riittävästi valuuttamääräisiä vientituloja, joilla se olisi voinut kattaa omat velanhoitikulunsa. I maailmansodan jälkeen ulkomaankauppa ja valuuttaliikkeet kun olivat aivan toisella tavalla säännösteltyjä kuin ennen sotaa. Kun tähän yhtälöön lisätään Saksan tarkoituksellisesti harjoittama inflatorinen talouspolitiikka, jolla pyrittiin lähinnä osoittamaan ettei Saksa kyennyt maksamaan epäoikeudenmukaiseski koettuja sotakorvauksia, niin talouden pidon pohja oli erittäin altis mille tahansa häiriöille maailmantaloudessa. Kun lama iski 1929 Yhdysvaltoihin, amerikkalaiset pankit eivät enää halunneet tai kyenneet uusineet Saksan saamia lyhytaikaisia luottoja ja Saksan taloudelta romahti pohja. Saksan romahdus taas veti Ranskan ja Englannin mukanaan ja näiden kahden kautta koko Eurooppa tuli vedetyksi syvään lamaan.
Weimarin tasavallan politiikkaa käsiteltäessä kannattaa muistaa, että saksalaiset suostuivat rauhaan marraskuussa 1918 nimenomaan Wilsonin 14 artiklan pohjalta. Kun tämä askel oli otettu, Saksan sisäinen rintama romahti eikä sillä ollut enää mahdollisuutta jatkaa sotaa. Kun entente sitten toi omat ehtonsa pöytään, joissa ei ollut juuri mitään jäljellä Wilsonin artikloista, niin katkeruus Saksassa oli syvä. Erityisesti kun Saksa pakotetiin tunnustamaan olevansa yksin syyllinen sotaan. Tältä pohjalta sikisi sitten legenda "Versaillesin häpeärauhasta", jonka kumoaminen oli jo Weimarin tasavallan johdon pitkän aikavälin tavoite. Weimarin tasavalta tinki monesta asiasta, mutta armeijan määrärahoista ei tingitty edes pahimman laman aikana.
Kuriositeettina mainittakoon, että presidentti Wilson piti härkäpäisesti kiinni artikloistaan ja uhkasi lähteä koko rauhankonferensista, jos Clemenseaun ajamaa linjaa lähdetään toteuttamaan. Sitten Wilson kuitenkin sairastui Espanjan tautiin, josta hän selvisi, mutta sai ilmeisesti jälkitaudin joka laski pysyvästi hänen henkistä suorituskykyään. Wilsonin maatessa jälkitaudin vuoksi sairasvuoteella Clemenseau onnistui viemään läpi omat vaatimuksensa. Clemenseaun voiton poliittinen hinta tuli USA:ssa maksettavaksi, kun maan kongressi päätti jättää USA:n kansainliiton ulkopuolelle. Clemenseaun pystyyn, kasvot kohti Saksaa haudattu ruumis ei myöskään kyennyt pysäyttämään saksalaisia vuonna 1940.- sikspäk
No ehkä turhan paljon nostin Keynesin nimeä esille, mutta kyllä hän oli aktiivisesti yhteydessä saksalaisiin pankkimiehiin ja erityisesti hampurilaiseen Carl Melchioriin, joka oli Weimarin tasavallan jonkinlainen johtava ekonomisti (en muista hänen virallista asemaansa). Sen kyllä muistan, että Keynes nimenomaan julkisesti ennusti saksalaisille, että Ranska ei toteuttaisi Ruhrin miehitystä, mikä sitten osoittautui huonoksi arvaukseksi.
Olet hyvin perillä asioista ja haluan korostaa, että en tarkoittanut sotakorvausten olleen erityisen pieniä tai ettei niillä olisi ollut mitään vaikutusta Saksan talouteen. Sotakorvaussumma oli suuri, mutta ei täydellisen ylivoimainen ja Saksa olisi selviytynyt maksuista, jos olisi valinnut selviytymisen tien sen sijaan että aktiivisesti yritti kehittää keinoja olla maksamatta. Pitää muistaa, että ensi kädessä Saksan maksettavanahan oli vain vajaa kolmasosa koko korvaussummasta. Suurin osa korvauksista oli tarkoitus periä vasta kun Saksan talous olisi saatu jaloilleen.
Mitä valtioiden velkaantumiseen tulee niin sehän oli enemmän voittajavaltojen ongelma. Saksa kävi oman sotansa halvalla ja sen valtionvelka oli sodan päättyessä hyvin alhaisella tasolla verrattuna Ranskaan ja Englantiin.
Kiitoksia valaisusta!
- Anonyymi
Saksa olisi pitänyt pakottaa maksamaan, vaihtoehtoina joko maksaminen tai paluu kivikauteen. Eiköhän niitä maksuhalujakin olisi alkanut löytymään nälän yltyessä.
- Anonyymi
Englanti Ranskaa vastustaessaan torpedoi 1920-30 luvuilla kaikki Ranskan yritykset panna Saksa kuriin ja järjestykseen. Kaiken se teki Ranskan kiusalla.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Häiriköinti
Sinä joka rälläsit viime yönä aamuun klo. 00 :04 koulun pihassa ja pitkin kyliä. Rekkari ylhäällä. Terv. Kerrostalon as643202Askanmäessä Huippu esitys
Kävimme Ystävien kanssa Askanmäen kesäteatterissa. Kaikki tykättiin esityksestä aivan valtavasti. En varmaan koko vuonna232974- 512862
- 562678
Mä sanon tän suoraan.
Se on sun käytös mikä ajaa pois. Et välitä muitten tunteista kun omistasi.582558Kerro jotakin hauskaa. :)
Kirjoita jotakin mukavaa vaikka kaivatustasi. :) Ei törkytekstejä kiitos. :)482540On olemassa tiettyjä sääntöjä!
Ja jos aiot pärjätä mun kanssa niin teet vain niinkuin mä sanon. Mieheltä Naiselle532311Pohdinttavaksi
No siis, saiko yrityksen toimitusjohtaja potkut vaiko älysi ihan itse jättää nimellisen tittelin ettei maine enää enempä782188- 692088
- 452082