mikä on viimeinen voitelu.
Mitenkä ortodoksi syntyy
uudesti ylhäältä,
946405
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 45 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Ketjusta on poistettu 45 sääntöjenvastaista viestiä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 94
Vanhimmat
uudestisyntyy kasteen kautta ja saa Pyhän Hengen lahjain sinetin mirhavoitelun sakramentissa, joka vastaa Apostolein teoissa mainittua apostolista kättenpäällepanoa.(Apt 8:14-17)
Kun kaikkien seurakuntien johtajiksi ei myöhemmin enää riittänyt apostoleja he pyhittivät erityisen myrhavoiteen, jolla voitelun sakramentti suoritettiin. Nykyisin mirhavoiteen pyhittää arvokkain piispoista, meillä (koska kuulumme Konstantinopolin patriarkaattiin) Konstantinopolin patriarkka, joka on apostoli Andreaan seuraaja.
Ortodoksisessa kirkossa on lisäksi sairaanvoitelun mysteerio eli sakramentti, joka perustuu Jaakobin kirjeen kehotukseen (Jaak 5:14).
Roomalaiskatolisessa kirkossa tästä sakramentista kehittyi toisella vuosituhannella ns viimeinen voitelu, joka annetaan vasta kuolemansairaille. Meillä sairaanvoitelu taas annetaan kaikkille sairaille. Kirkossamme järjestetään määräpäivinä yleisiä sairaanvoiteluja ja lisäksi sairaat voivat pyytää yksityisen sairaanvoitelun.
sairauksiata.
Meillä ei ole yleistä kehuskelu/ylistely tapahtumaa, jossa näitä asioita julkituodaan. Jos koemme parantumisihmeen, emme siitä kerskaa, emme huutele siitä kylillä ja toreilla. Kunnian toki annamme parantajallemme Herrallemme Kristukselle.
Mutta emme puhu niistä julkisesti.
Jeesus paransi monia ihmisiä julkisen toimintansa aikana. Mutta lähe joka kerran Hän myös sanoi, että asiasta ei saa puhua kenellekään. Sillä Jeesus ei halunnut tulla tunnetuksi parannustaidoillaan vaan julistamansa opetuksen vuoksi. Tämä sopii esimerkiksi myös meille tämän ajan kristityille.
Kun paranemme jostain sairaudesta, niin meidän pitää mennä kirkkoon, sytyttää tuohus ja lukea hiljainen kiitosrukous. Jos paranemisihmeestä julistetaan suureen ääneen seurakunnankokouksessa ja kadulla, niin kuulijoiden joukossa voi olla myös sairaita, jotka eivät ole parantuneet. Ja he ahdistuvat vain lisää. Sillä kaikki sairaudet eivät ole synnin seurausta niin kuin olen kuullut joissakin piireissä opetettavan.
Jumalan ihmetöistä.
kertomaan Jumalan ihmeistä ja hänen hyvyydestään
eihän siinä ole mitään salamyhkäistä.
Hän usein kielsi kertomasta siitä kellekään.
kielletään niin he varmimmin kertovat ja niinhän
siinä kävikin.
on erilainen kuin esim. herätysliikkeiden trendikkäät muotivirtaukset (kaatuilut, sekopäiset jorinat jne....). Edellä kuvatunkaltaisen käytöksen johdosta me emme koe parantuneemme mistään, vaan ymmärrämme olevamme psykiatrisen lääkityksen tarpeessa.
Kun me ihmeparannumme, on usein kyse koko elämänmittaisesta kehitysprosessista Jumalan armon varassa, johon kuuluu alituisessa rukouselämässä oleminen, hyvinkin nöyrämielinen, kunnioittava suhtautuminen auttajaamme Herraan. Toki meilläkin tapahtuu hyvinkin nopeita ihmeparantumisia rukouksen avulla mitä erilaisimmista taudeista, riippuvaisuuksista jne.. Tapanamme vain ei ole mennä ihmeen koettuamme 7 päivää lehtien toimittajien luo kerskaamaan siitä, kuinka erinomaisia me olemme Herramme silmissä, kun hän tällaisen armon meille antoi.
Ortodoksisen perheen lapsi syntyy, kasvaa ja aikanaan kuolee niinkuin ihmiset yleensäkin. Lapsi otetaan kristillisen Kirkon yhteyteen kasteessa, eli hänen ei tarvitse odottaa vuosikausia, niinkuin joissakin lahkoissa on tapana.
Normaali ortodoksinen lapsi kasvatetaan kristityksi opettamalla hänelle uskonnon perusasioita sopivina annoksina. Joskus se ei onnistu ja nuori saattaa vieraantua kirkosta. Kun hän sitten hieman myöhemmin alkaa jälleen osallistua kirkon palveluksiin, niin hän vain palaa sinne, mistä on lähtenytkin.
Jotkut lahkot puhuvat uudestisyntymisestä ylhäältä tarkoittaessaan ihmisiä, jotka ovat luopuneet isiensä ja äitiensä uskosta liittyäkseen johonkin tunnereaktioita herättävään joukkoon.
Ihmiseksi synnytään, uskovaksi tullaan henkisen ja hengellisen kasvun ja kilvoittelun kautta. Kilvoittelu päättyy silloin, kun silmät sulkeutuvat viimeisen kerran ja ystävät saattelevat maallisen majan haudan lepoon samalla, kun sielu siirtyy odottamaan Taivaan Porttien avautumista.
Saata, oi Herra palvelijaisi sielut sinne, missä vanhurskaat lepäävät.
tunnereaktioita kuuntelin herätyssaarnoja helluntaiseurakunnassa ja otin sanan vastaan uskolla.
tulin uskoon
Kuvasin vain miltä se näyttää ja tuntuu, kun kirkkouskovaisena pistäytyy herätysliikkeen avoimessa kokoksessa. Helluntaiherätykseen olen tutustunut tosin aika kauan aikaa sitten. Viimeksi olin pari vuotta sitten kuuntelemassa Veikko Hurstin saarnoja.
Mutta uuteen otsikkoon: Seurakunta uskoo sen mukaan, kuin saarnaajat ja papit opettavat. Jos seurakuntalaisille opetetaan samoja asioita, kuin Jeesus opetti apostoleilleen, niin ainakin kuulijat ovat turvallisilla vesillä. Mutta sekä Jeesus, että apostoli Paavali varoittavat valheopettajista. Ja nämä opettajat ovat vastuussa, eivät uskovaiset, joiden voi olla vaikeata tunnistaa helmiä pyöreiden ja kiiltävien kivien seasta.
Minä uskon, mitä pappimme meille opettavat. Sinä uskot, mitä saarnaajasi opettavat. Jos meistä jommalla kummalla sattuisi olemaan opettaja, joka ei pysy totuudessa, niin hän vastaa siitä Korkeimman edessä. Meidän on parempi pitäytyä omissa uskoissamme, niin silloin meidät tuomitaan saamamme opetuksen mukaan.
Kysyit myös voitelusta. Ortodokseilla on käsite sairaan voitelu, jota joku toinen nimimerkki tuolla jo kuvaa tarkemmin. Katolisessa kirkossa tuosta sairaan voitelusta on kehittynyt viimeisen voitelun käsite (eli ei parannusta vaan saattohoitoa). Mutta ne menevät jo syvemmän teologian puolelle, jota minä en hallitse.
Pakanako olit ennen sitä? Onko sinut kastettu pienenä ja oletko saanut kristillisen kasvatuksen? Helluntaiseurakunnassa hyvin harva pakana kääntyy kristityksi. Yleensä he käännyttävät uskoonsa kirkkojen jo valmiiksi kastamia ja kasvattamia kristittyjä.
joten siinä mielessä pakana ja kaikkihan ovat pakanakristittyjä paitsi Juutalaiset.
mutta kysyinkin, oletko ennen kääntymystäsi ollut jonkin kristillisen kirkon jäsen? Onko sinut kastettu pienenä, ja oletko saanut kristillisen kasvatuksen?
kasvatuksen kanssa on vähän niin ja näin.
Kyllä kai sen itse tietää onko uskossa vai ei
niinkuin raamattu sanoo koetelkaa itseänne oletteko
olettekko uskossa vai ettekö tunne onko Pyhä Henki teissä.
Helluntailaiset niittävät sieltä, minne eivät itse ole kylväneet, ja korjaavat sellaista satoa, jota eivät itse ole istuttaneet. Herätykseen tulosi ei siis ole pakanuudesta kristityksi kääntymistä, koska kristitty olet ollut jo aikaisemminkin. Kannattaa olla itselleen rehellinen näissä asioissa.
kuuluminen vielä mitään meinaa eikä pelasta.
"ja kaikkihan ovat pakanakristittyjä paitsi Juutalaiset."
Mitä tarkoitat tällä? Mitä ovat pakanakristityt?? Ovatko mielestäsi siis juutalaiset (huom. pieni j!) kristittyjä? Sinähän sotket asioita. Muistutan siitä, että juutalaisethan nimen omaan olivat ensimmäisinä naulitsemassa Kristusta ristille! Missä on logiikkasi? Onko sitä?
sillä usko kypsyy hitaasti. Lapsen usko muuttuu aikuisen tietoiseksi uskonvakaumukseksi yleensä hiljakseen ja huomaamatta, mutta joskus tähän prosessiin voi joillakin yksilöillä liittyä rajukin murros.
Hellarit yms "vapaat suunnat" käyttävät tätä sitten hyväkseen ja uskottelevat henkilölle, että hän on vasta nyt tullut "uskoon", ja että hänen tulee mennä aikuiskasteelle jne.
... ns uskovien kaste on Jumalan ja Pyhän Hengen pilkkaa ja asettaa kyseenalaiseksi Jumalan pelastusteon! Siis siinä tapauksessa, että asianomainen on oikein aiemmin kastettu.
tarkoitetaan tässä yhteydessä varmaan siis pakanakristittyjä ja sitten juutalaista alkuperää olevia kristittyjä - ei siis juutalaisia. (haloo, olihan Jeesuksen aikaan ja jälkeen monista eri kansallisuuksista yms peräisin olevia kristittyjä).
Ja antisemitismiä voi lietsoa juuri tähän tapaan: >>>Muistutan siitä, että juutalaisethan nimen omaan olivat ensimmäisinä naulitsemassa Kristusta ristille!>>>
Noista ajoista on aika kauan. Ja ilmeisesti herra Papadopoulos haluaa edelleen rankaista juutalaisia siitä, mitä heidän esi-isänsä tekivät lähes 2000 vuotta sitten, vai kuinka?
"Noista ajoista on aika kauan. Ja ilmeisesti herra Papadopoulos haluaa edelleen rankaista juutalaisia siitä, mitä heidän esi-isänsä tekivät lähes 2000 vuotta sitten, vai kuinka?"
Ei suinkaan. En vaan halua kiistää historiallisia tosiasioita.
on sitten kiistänyt historiallisia tosiasioita?
Etkö ole lukenut historiaa ja törmännyt termiin "pakanakristityt" tai "juutalaiskristityt" kun sitä täältä pitää kysellä... Tuskin kukaan niin tyhmä on, että edes tällä palstalla menisi sekoittamaan juutalaiset kristityihin.
"Tuskin kukaan niin tyhmä on, että edes tällä palstalla menisi sekoittamaan juutalaiset kristityihin."
Minusta tuntuu, notta ON. Täällä oli nimittäin tällainen väite:
"kaikkihan ovat pakanakristittyjä paitsi Juutalaiset."
Kun olen seurannut kaikenkarvaisten protestanttisten israeluskovaisten sairaita israeljuttuja, joita tulee esim. pääkaupunkiseudulla FM-alueelta viikonloppuisin tuutin täydeltä, en olisi ollenkaan varma siitä, että asioiden perusteet olisivat ylimalkaankaan useimmille selviä! Olen kuullut mm. uhoa, jonka mukaan Israel on Herran silmäterä ja sitten sekoilua, jossa Israel = nykyinen samanniminen valtio jne jne jne.
edellistä viestiäni, jossa kirjoitin, että varmaan kyse oli vastakkainasettelusta "pakanakristityt" ja "juutalaiskristityt". Ehkä siitä juutalaiset-sanan edestä oli vain jäänyt tuo kristitty-sana pois.
En ole sen alkuperäisen tekstin kirjoittaja. Mutta joskus voitaisiin varmaan harrastaa vähän hyvää tahtoa näissä viestien lukemisissa - vai onko se sinulle, arvoisa papadopoulos, ylivoimainen tehtävä? Yleensä tunnut hutkivan ennen tutkimista. Ja juu, kyllä saa esittää kritiikkiä. Mutta se tyyli, se tyyli...
Sairaita Israel-juttuja... no miksi sitten seuraat niitä jos ne ovat sairaita. Se on sinun oma valintasi. - Ja sinäkö sitten tiedät kaikki nämä Israel-juttujen oikeat systeemit? Ilmeisen viksu tyyppi olet.
"Sairaita Israel-juttuja... no miksi sitten seuraat niitä jos ne ovat sairaita. Se on sinun oma valintasi. - Ja sinäkö sitten tiedät kaikki nämä Israel-juttujen oikeat systeemit? Ilmeisen viksu tyyppi olet. "
Seuraan niitä, jotta osaan vastata, kun minulta kysytään uskoni perusteista tai kun minulta perätään kannanottoa esim Israel-aiheeseen.
Vanha sodankäynnin metodi on tutustua viholliseen ja sen ajattelutapaan :-)
kuuluvat ensimmäisen kristillisen sukupolven aikaan. Tällaisia nimityksiä ei enää käytetä. Me suomalaisetkin olemme olleet jo satoja vuosia ellei tuhat vuotta kristitty kansa. Helluntailaiset lukevat Apostolein tekoja ahkerasti, mutta käsittävät ne aivan väärin, kun heillä ei ole kirkon traditiota tukenaan.
sinä tunnet Moskovan systeemit niin hyvin?
minä puhuinkin historiasta.
kaikkein raamatullisin ja selvä. Kirkoissa kun on vain leipäpappeja suurimmaksi osaksi eihän sokeat
voi sokeaa talutaa.
uskoon tulleitten kasteen.
palstalla taas ovat sitä mieltä, että ortodoksisen kirkon oppi on aikas hyvä juttu. Täällä ei varmaan kantsi alkaa riehua muiden oppien kanssa.
on pakanoita paitsi Juutalaiset (Jumalan omaisuuskansa),Raamatun mukaan. Vaikka eivät ottaneet Jeesusta vastaan.
...todella putosin.
Kiitos "siksi siisille". Taas tuli naurettua tovi!
Uskoamme pilkkaavat viestit poistetaan täältä alta aikayksikön.
Eräissä asioissa ovat myös ainakin minun kirjoittamani ortodoksista uskoa kannattavatkin puheenvuorot joutuneet sheriffin laukausten uhreiksi.
olen joka kerta iloinen kun saan jonkun hyvälle tuulelle... :)
oivaltamisen iloa!
joka tuli uskoon kyllä tiesi näin tapahtuneen.
"Olen kuullut mm. uhoa, jonka mukaan Israel on Herran silmäterä ja sitten sekoilua, jossa Israel = nykyinen samanniminen valtio jne jne jne. "
Mitä? Eikö Israel sitten ole Herran silmäterä? Ei kai se sitä tarkoita, että olisi Jumalan pupilli, vaan erityisellä tavalla rakas lapsi? Eikö Jeesuskin pitänyt omaa kansaansa etuoikeutettuna evankeliumiin? Eikä kai nyt ihan voi kiistää, että Israelin valtio nyt pääosin on kansoitettu tuolla Jeesuksen ´syntymäkansalla´. Meillä ei ole kuin äärimmäisen harmaa aavistus siitä, mitä Jumalan mielessä pyörii, Kirkkomme opettaa hienosti ja on mielestäni ihan ´ykköskirkko´ ja uskon Kirkon opettamalla tavalla, mutta mikä taivaskuvassa on juutalaisten osuus, siihen en menisi ottamaan mihinkään suuntaan kovin jyrkkää kantaa!
"kaikkihan ovat pakanakristittyjä paitsi Juutalaiset."
Oliko se varmasti ihan noin? Ettei nyt vain tarkoitettu että kaikkia muita, kuin juutalaisuudesta kääntyneitä kristittyjä kutsutaan nimellä pakanakristityt. Ja sehän on ihan oikea nimike. Tai niin olen luullut.
Apostolein tekojen 16.luvussa kerrotaan Lyydiasta purppuranmyyjästä, joka perhekuntineen kastettiin kristityksi. Kasteensa jälkeen hän sanoi apostoli Paavalille: "Jos te pidätte minua Herraan uskovana, niin tulkaa kotiini" jne. Lyydia ei siis oikein vielä itsekään tiennyt, oliko hän uskovainen, vaikka oli sanut kasteen.
Usko ei muutenkaan ole mikään aina samanlaisena pysyvä asia, vaan uskon palavuus vaihtelee samallakin yksilöllä kovasti. Tyypillisesti usko on nuoruusvuosina voimakas, mutta jäähtyy sitten hiukan keski-iässä voimistuakseen taas vanhalla ihmisellä.
Meille ortodokseille usko on kollektiivinen asia. Kirkolla on tietty usko ja kirkon jäseninä olemme osalliset tästä uskosta. Aina emme ymmärrä kaikkia asioita, mutta sillä ei ole niin väliäkään, kunhan pysymme joukon mukana.
huono yritys harhautaa kun et tiedä mitä hän todella
tarkoitti, kyllä hän tiesi tuleensa uskoo ei hän olis muuten kastetta ottanut.
opetuksessa jossa ihmiset ei tiedä mitä pitää tehdä
ja ovatko uskossa vai ei.
Jos pasuuna antaa epäselvän äänen kuinka he tietävät
milloin pitää ryhtyä taisteluun, jotakuinkin näin raamattu.
pikkuisen kun pidemmälle miettii, eikä suolla ulos ihan ekaa tööttöään, niin oliskohan puhe nyt siitä, että elämässä on epäilyksen hetkiä ja koska usko ei ole mikään aivotärähdys, josta seuraa fyysisiä oireita, voi hyvinkin olla epävarma. Minä uskon, auta epäuskoani. Jotakuinkin näin raamattu.
on suggestion aiheuttamaa luulottelua. Tällainen usko haihtuu nopeasti, koska se ei ole todellista. Ainoastaan siinä tapauksessa "herätetty" usko voi säilyä, että henkilö on ollut jo aiemminkin uskova. Kyllä se on niin, että lahkolaiset käännyttävät yleensä sellaisia ihmisiä, jotka ovat jo aiemminkin olleet uskovia kristittyjä, mutta ovat joutuneet jonkinlaiseen henkisen kriisiin.
Usko on kirkon uskoa ja me olemme sen jäseninä siitä osallisia. Miksi ihmisellä pitäisi olla individualistisia kokemuksia? Riittää, että tiedämme olevamme ortodokseja ja että me tiedämme, mitä kirkko opettaa.
kirkon uskonto.
Oletteko lukenut apostolientekoja, ei se ollut kuollutta uskonnollisuutta, vaan elävää toimintaa missä
Pyhä Henki oli suuressa roolissa, muunlaista kristillisyyttä ei olekaan, paitsi kuollutta uskonnollisuutta valitettavasti on.
eikä mitään omatekoista. Omatekoiset vievät harhaan. Ortodoksinen kirkko korostaa uskon objektiivista puolta eikä subjektiivista. Jos meillä on jotain hengellisiä kokemuksia, keskustelemme niistä vain oman rippi-isämme/hengellisen ohjaajamme kanssa, emmekä kuuluta niitä turuilla ja toreilla.
Raamattua luemme kirkon ohjauksessa. Ortodoksiseen kalenteriin on merkitty päivittäin luettavat Raamatun tekstit, evankeliumit epistolat ja parimiat (VT:n tekstit), jotka tulee kunakin päivänä lukea. Raamattua voi ymmärtää vain kirkon tradition valossa. Tämä on juuri Apostolein tekojen lukemisessa erittäin tärkeätä. Pyhä Henki vaikuttaa Kirkossa, ei sen ulkopuolella.
uskoa omatekoiseksi uskohan on aina Jumalan teko.
Pyhä Henki ei ole kahlehdittu kirkoon, se vaikutaa
kaikkialla jos on saanut Pyhän Hengen. Pyhä Henki
jakaa myös armolahjoja niinkuin hän tahtoo, raamatun mukaan.
on salamyhkäistä, ikäänkuin seurakuntalaiselta pimitetään jotakin, Pyhä Henkihän se johtaa kaikeen
totuuteen ja avaan raamatun sanan eikä Papit.
Hyvin monilla tavallisilla ortodoksimaallikoilla on teologinen koulutus, toisin kuin esim tavallisilla hellareilla. Opiskelemme innokkaasti uskoamme, ja tiedämme näistä asioista. Kun on kysymys Raamatun lukemisesta, tarkoitan Kirkon ohjauksella sitä, että pitää tuntea Traditio voidakseen ymmärtää Raamattua. Pyhä Henki ei johda Kirkon ulkopuolella. Siellä joutuu helposti toisenlaisten henkien ohjattavaksi.
sanoo; kukaan ei tiedä mitä Jumalassa on paitsi Jumalan henki, ei tarvita kuin Pyhä Henki niin se johtaa kaikeen totuuteen. Apostolitkin olivat oppinattomia miehiä mutta kun saivat Pyhän Hengen niin kyllä selvis asiat.
eikös Jeesus juuri varoittanut näistä perinnäissäädöksistä.
kyllä te hellarit olette saarnamiestenne pimitettävinä, me ortodoksit taas papistoomme nähden hyvin itsenäisiä. Ja please, älä puhu Pyhästä Hengestä. Puheesi kuullostavat korvissamme jumalanpilkalta. Pyhä Henki toimii vain Kirkossa.
Jeesus puhui juutalaisten perinnäissäännöistä, jotka sittemmin koottiin Talmudiksi. Juutalaiset selittivät ja selittävät edelleenkin Tooraa aivan eri tavalla kuin Jeesus ja apostolit.
Ortodoksisen kirkon Pyhään Traditioon kuuluvat Pyhän Raamatun lisäksi esim kirkkomme rukoukset ja jumalanpalvelustekstit.
ja heikko olettepa tehneet pienen Jumalan huh huh.
Raamatun mukaan Jumala on kaikkialla läsnä oleva.
Mieluummin uskon suureen kuin pieneen Jumalaan.
Minä tutkin itse raamattua en tarvitse välttämättä ottaa vastaan kaikkea mitä saarnataan .
Sillä jokainen on erehtyväinen,
meitä käsketään koettelemaan kaikki raamatun sanalla
ja pitämään se mikä hyvä on.
sori vaan.
kestänyt jo 16vuotta, olikohan kaikki jotka tulivat
uskoon apostolien saarnojen kautta kriisissä tuskin.
Oliko siis apostolitkin suggeroijia,Paavalikin sanoi
ei minua ole lähetetty vedellä kastamaan vaan evankeliumia saarnaamaan, ja sanoi ninä teidät
uudestisynnytin senan kautta, eikö siis herätys saarnoja muka tarvita.
Apostolien saarnoja helluntailaissaarnaajien saarnoihin. Apostoleilla oli Pyhä Henki. Nykyisistä saarnamiehistä ei ole mitään takeita, missä hengessä he saarnaavat. Kuten jo sanoin: helluntailaiset käännyttävät valmiiksi kristittyjä uskoonsa.
Juu, selkeä on, kun ei ole mitään oppia. Kuka mitäkin "hengessä" julistaa, kun tulee tunne, että "Oooh, nyt Jumala haluaa käyttää mua".
Olen nimittäin ollut helluntailainen ja toden totta se oli opiksi... Vähän eri lailla kyllä kuin sikäläinen saarnaajisto halusi.
uskossa ennen vaikka kuuluinkin kirkoon.
Enempi minusta on hälyttävää jos ei ole minkaanlaista merkkiä Pyhän Hengen armolahjoista
samanlaisista kuin alkuseurakunnassa, ei minua ainakaan kuollut muotomeno kiinnosta.
ja samaa Jumalan sanaa ne nytkin saarnaavat Jumala on sama eilen ja tänään ja iankaikkisesti.
Helluntailaiset uskovat itsesuggestiolla aiheutetun hurmospuheen ns "kielilläpuhumisen" olevan Pyhän Hengen armolahja. Siinä he katkerasti erehtyvät. Nykyiset kielilläpuhujat puhuvat silkkaa siansaksaa, kun taas Pyhä Henki salli apostolien ensimmäisenä helluntaina puhua heille itselleen vieraita kieliä.
Nykyistä muistuttavaa kielilläpuhumista esiintyi kyllä myöhemmin apostoli Paavalin perustamissa seurakunnissa, ja hän joutui hillitsemään näitä ilmiöitä, koska hän piti niitä vähäarvoisina. Apostoli Paavali sanoi, että kielillä puhumisesta on hyötyä vain puhujalle itselleen, ei seurakunnalle.
Apostoli Paavali korosti, että "enkeltenkielellä" saatuun sanomaan piti löytyä selväkielinen selitys tai kielilläpuhuja piti vaientaa. Helluntailaiset kuitenkin erityisesti arvostavat tätä "lahjaa", joka apostolin mielestä ei edes ollut mikään lahja.
Emme voi siirtää apostolien aikaa nykyaikaan. Se oli ainutlaatuista aikaa, mutta kaikki Kirkon alkuaikojenkaan ilmiöt eivät olleet rakentavia. Sen tähden jotkut silloin esiintyneet ilmiöt ovat myöhemmin jääneet pois Kirkon elämästä. Hurmokseen pyrkimisestä ei ole mitään hyötyä kenellekään. Apostolit ohjasivat aikansa seurakuntia hengellisen raittiuden tielle, ja siksi epäraittiit ilmiöt katosivat vähitellen.
Oikeat armolahjat eli karismat kuten esim sairasten parantamisen armolahja, profetoimisen lahja ja henkien erottamisen lahja eivät vaadi hurmosta, vaan pikemminkin selvää päätä. Näitä lahjoja on aina esiintynyt ortodoksisessa kirkossa ja esiintyy edelleenkin.
Pyhä Henki on aina ohjannut Kirkkoa halki vuosisatojen ja tuhanten ja aina ollut meidän kanssamme. Pelastus on löydettävissä vain siinä kirkossa, joka on säilyttänyt apostolien perinnön, ei lahkoissa, joissa yhteys alkukristillisyyteen on katkennut.
Reformoidut protestantit uskoivat voivansa keinotekoisesesti palauttaa länsimaisen kirkon takaisin apostolien aikaan jäljittelemällä sitä. Helluntailaisuus edustaa tätä kristillisyyden vasenta laitaa, reformaation perinteitä ja oman syntyaikansa 1800-luvun kristillisyyttä, eikä apostolista uskoa, joka on säilynyt ortodoksisessa kirkossa.
Siitähän tässä on juuri kysymys. Teeskennellyt armolahjat ja epäraitis saarna on lahkoille tyypillistä.
Olen hieman eri mieltä Yhden Ortodoksin kanssa siitä, että Pyhä Henki vaikuttaisi vain Kirkossa, mutta paljon on asiaa siinä, mitä hän sanoo. Ehkä oli syytä lukea tarkemmin sieltä hellarihurmoksen keskeltä.
Yksi Pyhän Hengen armolahja ylitse muiden on tietoisuus omasta syntisestä tilasta ja halu muutokseen. Tie on pitkä ja kivulloinen, eivätkä siinä auta vaahtoaminen, solkkaus eikä kaatuilu. Kilvoituksessa on tärkeää noudattaa Jumalan käskyistä tärkeintä, Kultaista sääntöä. Se on sama eilen, tänään ja iankaikkisesti.
Senkin ajan, minkä käyttää kristittyjen käännyttämiseen, voisi käyttää todellisiin Pyhän Hengen töihin.
En sano, että itse kykenisin tähän - kaukana siitä -, mutta kilvoittelen tämänkin asian kanssa päivän kerrallaan.
Makarios
...hokea olevansa "uskosa". Usko on normaali sielun tila; ei sitä tarvitse todistella. Asian (ja itsensä) tykö tuominen on juuri sitä lahkolaisten itsensä tuomitsemaa ulkokultaisuutta, tapauskovaisuutta ja nimikristillisyyttä.
Makarios
Pyhän Hengentoimintaa ollenkaan alkuseurakunnan tapaan.
Ihmiset tulivat uskoon monesti ihan yhdenkin saarnan
vaikutuksesta. Ei siellä taittu hirveesti kaatuilla
en tiedä mistä puhut,
minulla vaan on sellainen kokemus että valtakirkoissa ei puhuta selvästi kuka silloin tietää mitä pitää tehdä.
Niinkuin Apt.2 luvussa pietari kehoitti selvästi
tehkää parannus, vai olaanko jo nykyisin niin sivistyneitä ettei tarvita mielenmuutosta, parannusta, kääntymistä pois synnistä.
Ensiksi kiitos teille ortodoksikeskustelijat, jotka olette vastailleet näihin hell.viesteihin. Ortodoksinen kirkko tuntuu minusta, tavallisesta tallaajasta, tutulta ja turvalliselta, johon haluaisin mennä.
Mitä näihin ihmeparantumisiin ja kielilläpuhumisiin tulee, haluaisin vain sanoa, että ainakin minua pelottaa moinen touhu. Tiedän monia, jotka ovat menettäneet mielenterveytensä ja työkykynsä näissä uskonnollisissa puuhasteluissa. Eikä se ihme olekaan, jos menee katsomaan paikan päälle. Kuten sanoin, minua pelottaa, enkä tiedä, miten toisten hermot kestävät sitä. Siellä tosiaan on jotain itsesuggestiota, vai mitä on se kammottava hysteerinen nauru ja sätkytteleminen ja sormien ojenteleminen. Jos katsotte vanhoja arkistofilmejä, missä esim. kuuluisa saarnaaja N.Ylivainio puhuu, ei suggestiosta ole epäilystäkään. Hänellähän on esimerkiksi silmissä ns. "hullun kiilto".
En ymmärrä myöskään "Jeesuksen ylistämiseksi" järjestettyjä diskoja tai Amerikasta rahdattuja puhujia ja ääni- ja savuefektejä suurissa kokouksissa.
Kysyn vain, missä on rauha, kunnioitus, hartaus, hiljentyminen?
sitten pelkäät Jumala on suurempi kuin riivaajat.
Ei meillä ortodoksisessa kirkossa näin paaston aikana mistään muusta puhutakaan.
Jumala ottaa vastaan kaikki tuhlaajapojat ja -tyttäret, jotka katuvat syntejään ja haluavat tulla Isän luo. Tämä konkretisoituu katumuksen sakramentissa, jossa katuva tunnustaa syntinsä Kristukselle papin toimiessa todistajana ja synninpäästön antajana.
hellarina, sinusta?
seurakuntaa missä ei ole merkkiäkään Pyhästä Hengestä ja sen armolahjoista, olen saanut paljon
lohdutusta, kehoitusta, rohkaisua profetoimisen kautta. Minusta armolahjojen käyttö on ihan normaalia seurakuntaelämää, nehän on annettu seurakunnan rakennukseksi, en ole saanut koskaan mitään pahaa Pyhältä Hengeltä. Mitään ihmeellisiä tunnekokemuksia minulla ei ole ollut,
luulen että jos näitä Hengen antamia armolahjoja ei
olisi väheksytty valtakirkoissamme ei ihmiset pelkäisi niitä vaan se olisi rikasta elämää Herrassa.
Raamattu sanoo: henkeä älkää sammuttako.
Apostolithan rukoilivat uskoontulleille Pyhän Hengen lahjaa, pitivät sitä silloin tärkeenä.
Miten on nykyisin, lue vaikka Apt.8.17.
koska tarkoitin sillä sitä yhtä, pyhää, katolista ja apostolista Kirkkoa, johon me uskomme. En kuitenkaan käy tämän Kirkon rajoja sen paremmin määrittelemään. Paitsi ortodoksisessa kirkossa, myös muissa kirkoissa on ollut Pyhän Hengen työtä. Esim roomalaiskatolisessa kirkossa on ollut kirkon jakaantumisen jälkeen monia suuria pyhiä (ihmisiä).
Lisäisin karismaluetteloon vielä marttyyriuden karisman, voiman kärsiä Kristuksen tähden. Eräs lännen kirkon suurimpia pyhiä, Fransiskus Assisilainen piti tätä lahjaa suurimpana armolahjana, joka antaa kristitylle täydellisen ilon.
Vanhassa legendakokoelmassa Fioretti di S. Francesco kerrotaan Franciscuksesta seuraavaa:
Kerran talvisaikaan tuli P, Franciscus veli Leon kanssa Perugiasta päin S. Maria degli Angelia kohti ja molempia ahdisti ankarasti pureva kylmyys. Silloin Franciscus huudahti veli Leolle: "Oi veli Leo, vaikka veljet kaikkialla näyttäisivät suuren rakentumisen esimerkkiä, niin kirjoita muistiin, ettei siinä vielä ole täydellistä iloa."
Kun P. Franciscus ja veli Leo olivat taas kulkeneet kappaleen matkaa eteenpäin P. Franciscus huudahti: "Oi veli Leo, jos veljet tekisivät sokeat näkeviksi, rujot suoriksi, karkoittaisivat paholaiset ja antaisivat kuuroille kuulonsa takaisin ja rammoille käyntinsä ja mykille puheenlahjansa takaisin ja vaikka he herättäisivät kuolleita, niin kirjoita, että ei vielä tässäkään ole täydellistä iloa."
Ja Pyhä Franciscus jatkoi:" Oi veli Leo, vaikka veljet taitaisivat kaikkien kansojen kielet ja tuntisivat kaikki kirjoitukset ja osaisivat ennustaa tulevia asioita, niin kirjoita, ettei siinäkään vielä ole täydellistä iloa."
Ja kun he olivat kulkeneet hieman kauemmas huusi P. Fraciscus jälleen korkealla äänellä: "Oi, veli Leo, jos veli osaisi puhua enkelten kieltä ja tuntisi kaikki tähtien radat ja yrttien voiman ja kaikkien eläinten ja ihmisten salaisuudet, niin kirjoita, ettei vielä siinäkään ole täydellinen ilo."
Silloin veli Leo sanoi: "Isä pyydän sinua, Jumalan tähden sanomaan, missä sitten on täydellinen ilo?" Niin P. Franciscus vastasi hänelle: Kun tulemme S. Maria degli Angeliin (heidän oma luostarinsa) ja kun me kylmästä kohmettuneina, tien loan tahrimina ja nälän ankarasti ahdistamina kolkutamme porttia ja portinvartijaveli tulee äkäisenä ulos ja kysyy meiltä: "Keitä te olette", ja me vastaamme "olemme kaksi teidän veljistänne" -hän sanookin: "Te valehtelette! Te olette maankiertäjiä, jotka maailmaa petätte ja ryöstätte köyhiltä heidän almunsa, menkää tiehenne", ja hän jättää meidät seisomaan ulos lumeen ja sateeseen ja pakkaseen ja nälkään yöhön asti, -silloin jos me nurisematta ja vihoittelematta kestämme sellaista vääryyttä ja julmuutta ja kovaa kohtelua ja jos me silloin nöyrästi ja lempeästi harkitsemme, että tuo portinvartija kyllä tuntee meidät, mutta Jumala käskee hänen sanoa niin: -siinä, veli Leo on täydellinen ilo..."
Ja P. Franciscus jatkoi: "Korkeampaa kuin kaikki armolahjat, Pyhän Hengen lahjat, jotka Kristus omilleen suo, on itsensä voittaminen ja Kristuksen tähden halukkaasti piinan, vääryyden ja häväistyksen kärsiminen; sillä muista Jumalan lahjoista me emme voi kerskata, ne ovat Jumalan. Sanoohan apostoli (Paavali): "Mitä sinulla on, mitä et olisi Jumalalta saanut? Miksi kerskaat siitä kuin se olisi sinun omaasi?" Mutta rististä ja ahdingosta ja murheesta me saamme kerskata, sillä apostoli sanoo: "En tahdo itsestäni kerskata, vaan ainoastaan Herramme Jeesuksen Kristuksen rististä." (Olen hiukan lyhentänyt kertomusta.)
tänä päivänä missä on Pyhän Hengen lahjat:
1 Kor.12 luvun mukaiset, vai täytyykö vain tyytyä muistelemaan menneitä eikös Jumala ole sama eilen tämään ja iankaikkisesti.
jonka tarkoituksena on osoittsaa armolahjoilla kerskailemisen mielettömyys. Eikä tuo kertomus ole syntynyt edes meidän kirkkomme piirissä, vaan roomalaiskatolisessa kirkossa.
Voima kärsiä Kristuksen tähden sekä jokapäiväistä kiusaa että myös todellisia suuria kärsimyksiä ja lopulta marttyyrikuolema, on tärkein karisma.
Ortodoksisen kirkossa tämä armolahja on ollut jatkuvassa käytössä, ja on edelleenkin, sillä suuri osa idän kristityistä elää islaminuskoisissa maissa. Suokoon ihmisiärakastava Jumala meille kaikille tämän armolahjan. Autuaat ovat ne, jotka kestävät loppuun asti.
kyllä ne kuuluu elävään seurakuntaan, mutta täällä keskusteltiin siitä, miten ne ilmenee ja onko kaikki se, mitä väitetään PH:stä lähteneeksi, sitä vai jotakin muuta.
Monenlaista kokeneena väitän, vain omana mielipiteenäni, että jotakin muuta.
Toisekseenkin väitän, että oikea, Jumalasta lähtöisin oleva seurakunnan toiminta ei aiheuta pelkoa eikä mielenterveysongelmia.
Esimerkiksi eräs läheiseni on lapsena ollut telttakokouksessa ja saanut koko elämän kestävän pelon nähtyään sekoilua, huutoa ja "kielillä" puhumista, kun tutut kylän ihmiset muuttuivat vieraiksi eikä heihin saanut yhteyttä siinä tilassa ollessaan. Miksi puhua sellaisella kielellä, jota ei maailmassa olekaan ja jota ei kukaan ymmärrä, eli siansaksaa? Apostolit puhuivat vierasta kieltä, jota jonkun toisen kansan ihmiset ymmärsivät. Kielillä puhumiseen oli vissi tarkoitus, ei sekoilu.
ns. vapaissa suunnissa, esim. helluntailaisuudessa on itsetarkoitus se, että pitää pystyä puhumaan kielillä, profetoimaan, todistamaan julkisesti uskostaan jne. Muuten et ole oikea helluntailainen, kansanlähetysläinen jne.
Nyt ei sitten kannata huitaista sillä, että kyllähän omasta uskosta pitää pystyä todistamaan. Ort.kirkossa monet asiat ovat hyvin omakohtaisia, eikä niistä tosiaan huudella julkisesti - korkeintaan keskustellaan rippi-isän kanssa tai todella, todella hyvän ystävän kanssa.
Annan kannanottoni sivusta, vaikka minulla on oma seurakunta josta en luovu.
Ortodoksit vaikuttavat jo ajatuksissaan paljon turvallisemmille, kuin jotkut hellarit. Olen Olgan kanssa tässä vertailussa ihan samaa mieltä.
Itse en haluaisi omistaa noin rauhatonta ja ihmeiden show:ta, mitä helluntaiusko edustaa.
Näky näitä julkkiksia kääntyneen ja kohta pois pompanneen. Minä pidän sitä paheksuttavana asiana.
uskossa vai ei, koetelkaa oletteko uskossa vai ettekö tunne että Pyhä Henki on teissä,jos ei niin ette koetusta kestä.
Sen päättää yksin Jumala!
vaikka puhunkin kielillä, en kyllä puhu kielillä seurakunnassa koska en ole saanut selitystä niin eihän sitä kukaan ymmärtäisi.
tarkoitus vaan seurakunnan rakennukseksihan ne on annettu nehän annetaan toisten palvelemista varten
paitsi kielilläpuhuminen, kysyisinkin sitä että jos on seurakunta missä ei esiinny ollenkaan armolahjoja
niin eikö sekin ole kuivahkoa touhua.
...alamme päästä asian ytimeen:
"...niin eikö sekin ole kuivahkoa touhua."
Jos haluan sirkukseen, menen sirkukseen. Jos taas jumalanpalvelukseen, menen ortodoksiseen kirkkoon. Tuntuu siltä, että kirjoittajalta ovat menneet teltat sekaisin.
Makarios
kuoletaa, tarkoitan että jos on vain kuollut kirjain
ilman henkeä, ja monotoonista höpötystä niin saakosiitä sielu ravintoa.
Jumalanvaltakunta ei ole vain sanoissa vaan voimassa
Paavalin mukaan.
Hauska pyhimysnimi sulla Makarios.
Keskustelua näistä aihepiireistä on käyty noin 80 viestin edestä. Tämän palstan teemana on edelleenkin ortodoksisuus. Emme kaipaa herätyssaarnaajia emmekä protestanttisten liikkeiden esittelyä. Niille on olemassa aivan toiset foorumit.
Keskustelu voi jatkua, mikäli se on luonteeltaan asiallista ja PYSYY ORTODOKSISUUDEN AIHEPIIRISSÄ.
Muut kirjoitukset poistetaan.
t. Moderaattori
nuo 1 Kor.12 luvussa mainitut armolahjat.
Pyhän apostoli Paavalin opetus armolahjoista sisältyy 1. Korinttolaiskirjeen lukuihin 12-14. Jos sitä arvioidaan, ei pidä takertua yksittäisiin jakeisiin vaan tutkia kokonaisuutta.
Lisäksi tulee huomata, että Paavali kirjoitti ensisijaisesti Korinton seurakuntaa varten, taustalla tämän seurakunnan eripuraisuus.
Ortodoksisen opetuksen mukaan Pyhä Henki vaikuttaa Kirkossa ja erityisesti sen seitsemässä sakramentissa, jotka ovat Kirkon tukipylväitä, kullekin sakramentille ominaisella tavalla. Armolahjat, sikäli kuin niitä esiintyy, ovat Pyhän Hengen työtä, mutta niitä ei tarvitse korostaa muun kristillisen julistuksen kustannuksella. Kirkon historia on täynnä kertomuksia pyhistä ihmisistä, joilla on ollut erinäisiä Paavalin luettelemia armolahjoja. Nämä pyhät eivät ole suinkaan kerskuneet lahjoillaan vaan pikemminkin pyrkineet pitämään ne salassa.
Jeesuskaan ei tehnyt ihmetekoja niiden itsensä vuoksi vaan siksi, että hänen opetuksensa menisivät paremmin perille.
Paavali muuten korostaa sitä, että armolahjoista suurin on rakkaus, ei suinkaan esimerkiksi kielillä puhuminen.
no tämä ei kuulu asiaan ja tämän viestin saa poistaa, mutta pakko sanoa, että meinasin tukehtua nauruun tuolle "ovat menneet teltat sekaisin"...
sori, en halua nauraa vakaville asioille, mutta tuo kuulosti niin hyvältä ja olen käynyt molemmissa teltoissa. Sain valtavan elämyksen (ja ainoastaan) sirkusteltassa viime kesänä, kun näin ihania hevosia sun muita hienoja taiteilijoita...toisesta teltasta täällä onkin ollut jo puhetta.
Kiitos piristyksestä, Makarios! :D :D
Me Apostolisen Ortodoksisen Idän Kirkon jäsenet emme tarvitse enää saivartelua siitä, miten armolahjoja pitäisi käyttää. Olemme lukutaitoisia, meillä on Jumalan lahjana järki ja
meille Kirkon perinne on pyhä ja loukkaamaton. Meille on samantekevää uskovatko protestanttiset lahkot Jeesukseen vai puujumalaan.
Joillakin on sitten suoraan sanottuna hiton kova pää. Ilmeisesti ei ole mennyt vieläkään jakeluun, että tämän palstan teemana on ORTODOKSISUUS. SIIS TOISTAN :OR-TO-DOK-SI-SUUS!
Olen lukuisissa yhteyksissä, päälläni seisten ja rautalangasta vääntäen, piirtäen ja laulaen ilmoittanut sen yksinkertaisen asian, että kysyä saa, keskustella voi asiallisesti ja etenkin teologisesti perustellen. Mutta tänne on aivan turha tulla selittämään mikä on ns. oikeaa herätyskristillistä karismaattista uskoa, sillä ei kannettu vesi kaivossa pysy.
KESKUSTELU TÄSTÄ AIHEESTA ON PÄÄTTYNYT. Pyhällä Hengellä tanssijat, menkää kotiin!
pilkaamiset jos olette uskossa.
täältä myös kaikki asiattomat kommentit ja kysymykset, jotka koskevat ortodoksista kirkkoa.
että osallistuin tähän typerään keskusteluun. En ole ortodoksi, mutta nuo alkuosan ortodoksivastaukset olivat vahvistavia.
En halua loukata ketään.