Kerrompa pienen tarinan joka on tosi.
Lähdin tansseihin työkaverini kanssa pari vuotta sitten ilman sen kummempia suuria odotuksia. Minua haettiin pari kertaa ja sitten haki komea tummahiuksinen mies jonka kanssa tuntui olevan todella hauskaa. Jostakin syystä alkoi kuitenkin vaivaamaan kuinka vanha hän on, ja paljastuikin että hän oli 12 vuotta nuorempi. Sanoin naureskellen että sovitaanko niin että hän vie minut takasin "riviin" ja kiitetään tanssista. Ei halunnut viedä ja niimpä tanssahdeltiin koko ilta. Illan mittaan sitten aloin jo ihastumaan häneen, suudeltiinkin ja lopuksi hän lähti viemään minut kotiin autollaan -eli työkaveri sai mennä itsekseen kotiinsa. Yön aikana sitten istuttiin autossa ja kerroin oman elämäntilanteeni:että minulla on lapsia ja olen eronnut vuosi sitten ym. Hän ei pitänyt niitä minään ja uskoin.
Sovimme puhelinsoiton kahden viikon päähän hänen toivomuksestaan. Sen jälkeen tapasimmekin melkein joka viikonloppu, kävimme elokuvissa ja tansseissa ja mellä tuntui olevan ihanaa yhdessä. En vienyt häntä heti kotiini. Kuitenkin jo n. kuukauden päästä hän ykskaks sanoi että haluaa lopettaa tähän. Ilman sen kummempaa syytä. Järkytyin, luulin että meillä tosiaan oli jo niin paljon välillämme. Annoin periksi mutta jo seuraavana viikonloppuna soitin hänelle ja itkin että en kestä ilman häntä. Hän palasikin sitten luokseni.
Mutta tätä ollaan/ei olla -tarinaa sitten riitti, kuukauden verran oli ihanaa ja suloista mutta sitten jompikumpi halusi lopettaa kaiken. Minä sen vuoksi ettei asia edennyt mihinkään, hän ei halunnut sukulaistensa tietävän minusta mitään ja lastenkin takia. Kärsin mutta rakastin. Jatkettiin kuitenkin.
Eilen sitten -kaksi vuotta ja kolme viikkoa kaikesta, hain hänet juna-asemalta, oli ollut työreissulla puolitoista viikkoa ja kova ikävä oli ollut.... tultiin minun kotiini, rakasteltiin, syötiin, "leikittiin kotileikkiä" =pelattiin pleikkaria lasten kanssa ja syötiin popcorneja. Laitoin saunan lämpiämään ja menin tyttären kanssa saunaan. Sillä välin hänen kaverinsa soitti ja pyysi kaupunkiin illanviettoon. Hän huikkasi saunan ovelta että lähtee. Suutuin, olinhan odottanut häntä jo kauan ja vihdoin saanut hänet luokseni! Hän lähti.
Soitin perään että tietääkö ollenkaan miltä tämä tuntuu?? Ei tiennyt, sanoi että hänellä on oikeus lähteä kaverinsa kanssa milloin haluaa ja jos se ei minulle käy, voidaan lopettaa (taas) siihen paikkaan! Kysyin vielä tuleeko hän takaisin sen jälkeen yöksi. Kysyi vain että miksi. MIKSI???
Seuraava tekstiviesti oli että hänellähän on pallit tyhjät ja maha täynnä... Vastasin että pahemmin ei olisi voinut loukata ja että ymmrrän hänen haluavan pitää hauskaa kavereidensa kanssa, mutta en hyväksy tuollaista käytöstä. Lopuksi totesin että huoltopiste on nyt suljettu.
Teinkö väärin? Saako naista kohdella niinkuin käsipyyhettä? Jos kerran tietää varmasti että toinen rakastaa ja pitää hyvänä niin onko oikein käyttää vain hyväksi ja jättää milloin mieleen juolahtaa? Kysymys on kuitenkin elämästä, eikä vain minun vaan myös lasten.
Olinko vain yksinkertaisesti TYHMÄ? Luulin että jos annan hänelle tarpeeksi aikaa, asiat järjestyy..
Rakkaudesta tekee hulluja asioita.....
Kiitän kommenteistanne etukäteen.
Lähdin tansseihin työkaverini kanssa pari vuotta sitten ilman sen kummempia suuria odotuksia. Minua haettiin pari kertaa ja sitten haki komea tummahiuksinen mies jonka kanssa tuntui olevan todella hauskaa. Jostakin syystä alkoi kuitenkin vaivaamaan kuinka vanha hän on, ja paljastuikin että hän oli 12 vuotta nuorempi. Sanoin naureskellen että sovitaanko niin että hän vie minut takasin "riviin" ja kiitetään tanssista. Ei halunnut viedä ja niimpä tanssahdeltiin koko ilta. Illan mittaan sitten aloin jo ihastumaan häneen, suudeltiinkin ja lopuksi hän lähti viemään minut kotiin autollaan -eli työkaveri sai mennä itsekseen kotiinsa. Yön aikana sitten istuttiin autossa ja kerroin oman elämäntilanteeni:että minulla on lapsia ja olen eronnut vuosi sitten ym. Hän ei pitänyt niitä minään ja uskoin.
Sovimme puhelinsoiton kahden viikon päähän hänen toivomuksestaan. Sen jälkeen tapasimmekin melkein joka viikonloppu, kävimme elokuvissa ja tansseissa ja mellä tuntui olevan ihanaa yhdessä. En vienyt häntä heti kotiini. Kuitenkin jo n. kuukauden päästä hän ykskaks sanoi että haluaa lopettaa tähän. Ilman sen kummempaa syytä. Järkytyin, luulin että meillä tosiaan oli jo niin paljon välillämme. Annoin periksi mutta jo seuraavana viikonloppuna soitin hänelle ja itkin että en kestä ilman häntä. Hän palasikin sitten luokseni.
Mutta tätä ollaan/ei olla -tarinaa sitten riitti, kuukauden verran oli ihanaa ja suloista mutta sitten jompikumpi halusi lopettaa kaiken. Minä sen vuoksi ettei asia edennyt mihinkään, hän ei halunnut sukulaistensa tietävän minusta mitään ja lastenkin takia. Kärsin mutta rakastin. Jatkettiin kuitenkin.
Eilen sitten -kaksi vuotta ja kolme viikkoa kaikesta, hain hänet juna-asemalta, oli ollut työreissulla puolitoista viikkoa ja kova ikävä oli ollut.... tultiin minun kotiini, rakasteltiin, syötiin, "leikittiin kotileikkiä" =pelattiin pleikkaria lasten kanssa ja syötiin popcorneja. Laitoin saunan lämpiämään ja menin tyttären kanssa saunaan. Sillä välin hänen kaverinsa soitti ja pyysi kaupunkiin illanviettoon. Hän huikkasi saunan ovelta että lähtee. Suutuin, olinhan odottanut häntä jo kauan ja vihdoin saanut hänet luokseni! Hän lähti.
Soitin perään että tietääkö ollenkaan miltä tämä tuntuu?? Ei tiennyt, sanoi että hänellä on oikeus lähteä kaverinsa kanssa milloin haluaa ja jos se ei minulle käy, voidaan lopettaa (taas) siihen paikkaan! Kysyin vielä tuleeko hän takaisin sen jälkeen yöksi. Kysyi vain että miksi. MIKSI???
Seuraava tekstiviesti oli että hänellähän on pallit tyhjät ja maha täynnä... Vastasin että pahemmin ei olisi voinut loukata ja että ymmrrän hänen haluavan pitää hauskaa kavereidensa kanssa, mutta en hyväksy tuollaista käytöstä. Lopuksi totesin että huoltopiste on nyt suljettu.
Teinkö väärin? Saako naista kohdella niinkuin käsipyyhettä? Jos kerran tietää varmasti että toinen rakastaa ja pitää hyvänä niin onko oikein käyttää vain hyväksi ja jättää milloin mieleen juolahtaa? Kysymys on kuitenkin elämästä, eikä vain minun vaan myös lasten.
Olinko vain yksinkertaisesti TYHMÄ? Luulin että jos annan hänelle tarpeeksi aikaa, asiat järjestyy..
Rakkaudesta tekee hulluja asioita.....
Kiitän kommenteistanne etukäteen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Toista kohdella, mutta älä anna enään. Tuskin hän parantaa tapojaan vaikka kuinka odottaisit. Mies kuullostaa täydeltä SIALTA! Jätä se ja etsi joku toinen joka arvostaa sinua muutenkin kuin pelkkänä pallien tyhjennyspaikkana.
Tsemppiä sinulle!
...ei todellakaan ota selvää,mitä ne haluavat.oon tullut siihen tulokseen, että tuon kaltaisilta tyypeiltä menee vielä kauan ennen kuin kasvavat henkisesti aikuisiksi.kuvaamasi riippuvuussuhde on piinaava,kun itse olisi valmis antamaan kaikkensa suhteen eteen, sen onnistumiseksi.itsellä on myös ollut juuri vähän aikaa sitten samantyyppinen tilanne kuin sinulla,mutta se ei kestänyt kuin 2kk...ja edelleenkään en tiedä missä mennään.suhteen alussa tuntui jo siltä että ei tästä taida tulla mitään,järjellä ajatellen....mutta luulin ja odotin tilanteen muuttuvan.ihmettä ei tapahtunut.pohdiskeltuani tätä kaikkea,syitä ja seurauksia,voin sanoa että mun tapauksessa osaksi oli syynä oma vallitseva luonteenpiirteenikin:hoivaamisvietti,alistautuminen tilanteeseen ja se että luulin voivani muuttaa toista ihmistä...kasvamaan yhdessä mun kanssani.jotkut onnistuu,toiset eivät.syitä on vaikea määritellä: johtuuko se sitten miesten/naisten logiikoiden eroavaisuuksista,kypsymättömyydestä vaiko itsensä "etsimisestä" vääränlaisessa suhteessa.who knows.. mutta toivon että löydät vastauksen ja tulevaisuudessa etsimäsi rakentavan ihmissuhteen. tsemiä!!
Jos olisin sinä, kostaisin tommoselle sialle kyllä pahemman kerran. Loukkaisin ja nöyryyttäisin ehdottomasti samalla mitalla ja mahdollisuuksien mukaan pahemminkin. Itse en rupeaisi tommoseen peliin, vaikka kuinka rakastaisin. Haluan sentään kunnioitustakin rakastamaltani mieheltä...
Joo, kosta, tosiaan! Sä oot justiin niitä ihmisiä, joille tulee tämä kostaminen mieleen. Tekeytyä vaikka raskaaksi ja panna jätkä maksamaan, sillai! Mee ny itsehes, ennenkö annat toisille neuvoja. Minusta "juttu" on niin kuten se halutaan näyttää! Kahden ihmisen välinen, eikä osata erotakaa, suututtamatta muita!
vakaalta kuulostanut. Mieti ihania lapsiasi ja kuinka he kärsivät jos mamin on paha olla. Mies haluaa huidella, huidelkoot. Meitä on tällä planeetalla aika monta kuitenkin. En tiedä kerroitko ihan koko tarinan... En voi sanoa. Jonkun mielestä se on huumoria vaan lähetellä tyhmiä tekstiviestejä, oli ne kuinka kipeitä tahansa. Jos yhtään tunnen ihmistä niin jompikumpi erheytyy vielä "yrittämään" ja sen sitten taas tietää. Itse sinun tulee kokea, onko hän ihana, kamala vaiko jotain siltä väliltä ja haluatko kehityskelpoisen suhteen vai jotain muuta. Joskus ihmiset tekee asioita ilman että niitä on mietitty tai työstetty, se vaan tapahtu...
Onnee sulle tilanteesi vakauttamisessa. Pura huomiotasi lapsiisi ja jos yhtään auttaa niin vaihda vaikka numerosi salaiseen, ettei tarvitse "selvitellä". Mutta kaikelle on aikansa, ja joku kerran sanoi että tuli tehtyä tyhmästi kun tuli oltua liian kiltti, saikin sitten passata koko ikänsä,... Toisaalta, ehkä mieskin on ajatellut asioita ja tullut omiin tuloksiinsa... No, tulipas hyppelehtivää...
Olisit silloin vaan pitänyt pääsi, kun huomasit hänen olevan nuorempi! Kun aloit tykästyä häneen, se oli jo myöhäistä, aloit olla "sokea". Ota tämä kuitenkin opiksi, Sinulle arvokasta tietoa vastaisuuden varalle!
Minäkin kirjoitan, kuin parempikin: "Jälkiviisaus kun ei ole mitään viisautta"!
hah! äijähän vaan pitää sua pellenään. kuulostaa ihan samalle, kun yks tuttu vm. 77 on pelleilly jo puolitoista vuotta yhden yksinhuoltajan vm. 69 kanssa. juoksee nuoremmissa jatkuvasti, ja palaa aina syömään ja pyykkiään pesettämään tän vanhan muijan luokse. kerran jäi jopa kiinni, mut vanhus antoi anteeks. ei vaan tainnu tietää et sitä oli jatkunu koko niitten suhteen ajan. jätkä vielä inhoaa muijan pentua, mutta kestää sitä just ton huollon takia, ja sen takia et tältä vanhalta muijalta saa jos ei muualta satu saamaan. ole vaan säkin pellenä siellä ja venaile!!!
olen tyhmä
mutta tyhmäkin voi yleensä viisastua. ota ihminen opiksesi, äläkä alennu enää kenenkään pelleksi! tuollainen äijä vaan pihalle, kyllä sieltä vielä tulee joku joka ansaitsee sinut!!!
mitä meinaat muuten tehdä?
...voin lakata rakastamasta ja hyljätä ihmisen joka on elämäni sisältö???
Siis oletko taukki? Vielä tahdot olla kyseisen pellen kanssa yhdessä? Mikäli et todellakaan näytä tajuavan asiaa, niin ole sitten hänelle se patja ja talouskone. Kyllä on säälittävän yksinkertaisia muijia näköjään maailma täynnä. Eipä ole elämässä kovin kummoinen sisältö, jos se tollainen "suhde" kerran on. Alistu sitten vaan olemaan se hätävara, mutta älä sitten valita!!! Kyllä se sut vielä nuorempaan vaihtaa, kun haluaa itse perustaa oman perheen, ja silloin sä jäät lopullisesti penskojes kanssa rannalle ruikuttamaan! Mutta pelaahan kundilla ilmaiset palvelut siihen saakka! Onnea hienosta elämänvalinnastasi ja älykkyydestäsi! Nostan hattua!
...ehkä itse ole ollut vastaavassa tilanteessa kun pystyt kommentoimaan noin jyrkästi. Elämä ei ole mustavalkoista vaikka kuinka haluaisi. Minusta se on hänen häpeänsä ellei ymmärrä että häntä rakastetaan ihan oikeasti. Oikeaa vaateetonta rakkautta tämän päivän maailmassa harvoin kokee...
Olen päättänyt jo kauan ennen häntä, että jos minulle tehdään vääryyttä en koskaan lähde kostamaan, minusta ei tehdä ilkeää ihmistä!
Jos hänen päätöksensä on jättää minut lopullisesti niin hyväksyn sen ja toivon että kohdalleni tulee joskus ihminen joka hyväksyy minut sellaisena kun oikeasti olen ja kunnioittaa minua. En ole enään mikään lapsi. "Minä kyllä"- asenne ei sovi minulle, asiat voi jotenkin muutenkin hoitaa.
Taukki tai ei. Itseppä taakkani kannan.
Ehkä sain jo vastaukset kysymyksiini, jään odottelemaan....
Vaikutat todellakin säälittävälle ja alistuvalle tyypille. Jatka vaan samaa rataa, mutta älä valita! Liekkö kotikasvatuksen tuotosta vai mitä, että vielä tänäkin päivänä jotkut muijat näyttävät olevan kaltaisiasi säälittäviä otuksia, jotka eivät edes kunnioitusta ansaitse!!!
Siis haluat olla pelkkä panopuu ja talouskone! Onnea!
PS. Miehenä voin sanoa, että ihailen naisia, joilla on oma tahto ja asennetta, eivätkä jää tuollaiseksi idiootiksi!
..omasta puolestani keskustelu päättyy tähän!
otitko edes näistä opiksesi? mitä sitten avasit keskustelun, säälittävä muija, jos kerran et viisastu edes!!
ja kundilla taas pallit tyhjinä ja vatsa ruokaa täynnä ja eiku baanalle!!!