Olen itse ajatellut ja pohtinut tätä kyseistä asiaa paljon viime aikoina.
Onko niin, että määrätään liian herkästi lääkkeitä masennukseen ja ahdistuneisuuteen?
Itse käytän tällä hetkellä Risperdal 2mg / päivä ja aloittamassa lähiaikoina Efexor Depot 75mg.
Nämä lääkkeet "määrättiin" minulle lääkärin määräyksellä ja pelkäämpä, että en oikein usko niiden tehoavan yhtä hyvin kuin terapian.
Lääkäri diagnosoi minulle masennuksen yksinkertaisen kaavakkeen avulla.
Onko nykyään liian vähän terapeutteja vai onko lääkkeet sittenkin tehokkaita?
Onko niin, että määrätään liian herkästi lääkkeitä masennukseen ja ahdistuneisuuteen?
Itse käytän tällä hetkellä Risperdal 2mg / päivä ja aloittamassa lähiaikoina Efexor Depot 75mg.
Nämä lääkkeet "määrättiin" minulle lääkärin määräyksellä ja pelkäämpä, että en oikein usko niiden tehoavan yhtä hyvin kuin terapian.
Lääkäri diagnosoi minulle masennuksen yksinkertaisen kaavakkeen avulla.
Onko nykyään liian vähän terapeutteja vai onko lääkkeet sittenkin tehokkaita?
Vastaukset 5
Vanhimmat
on kuulemma paras hoitomuoto masennuksessa.
Olen samaa mieltä, mutta kysymyksen ajattelin heittää ilmoille.
Luulen ettei terapiaan ole nykyään resursseja, lääkkeitä on helpompi määrätä, auttavat ne nyt sitten ilman terapiaa tai eivät. Todennäköisesti kuitenkin lievittävät oireita yksinäänkin.
Kun miettii tuolta kannalta, niin kyllähän niitä resursseja olisi, mutta kun niitä ei sais käyttää. Terapeuteista on tosiaan pula ja kokoajan vähennetään henkilökuntaa.
Jos joku viisas vois vastata, mikä tätä yhteiskuntaa vaivaa, kun "ei löydy" resursseja parantaa yhteishenkeä kaupungeilla?
Ja muutenkin lääkäriin ja terapiaan pitää jonottaa monta kuukautta. Ja kun vihdoin pääsee terapiaan, niin lääkkeitä pitää tuputtaa, joita ei ole edes testattu aikaisemmin.
Tänä aamuna [27.3.2006] otin ensimmäisen kerran Efexoria ja huh mikä olo tuli sen jälkeen. Taitaa jäädä lääke käyttämättä loppuun. Ja kun lukee näitä muiden kokemuksi ko. lääkkeestä, niin eipä mieli tee jatkaakkaan.
muistappas että jokainen on oma yksilönsä.. jos jollekulle ei sovi, sulle voi sopiakkin.. vain kokeilemalla tietää..
moni tekee sen virheen että ei malta odottaa sivuvaikutusten ohimenoa, yleensä menevät ohi viikossa-parissa..
minä olen sitä mieltä että hoitajia on liian vähän ja muita alan ammattilaisia; yksilö-tai perheterapeutit, psykiatrit ja psykologit..
terapia eli keskustelut ammatti-ihmisen kanssa asettaisin ykköshoitomuodoksi.. lääkehoidon sitten seuraavaksi jos kyseessä on ahdistus tai lievä masennus.. psykoottisissa sairauksissa ja keskivaikeassa ja vaikeassa masennuksessa lääkehoito on mielestäni lähes aina välttämätön..