Kaveriko vain?

Nyt on surettu koko sunnuntaipäivä. Viime yönä tuli puhetta että olemme tyttöystäväni kanssa vain liian paljon kavereita. Ei mitään muuta. Omasta mielestäni suhde on lähes kaikin puolin hyvässä kuosissa.

Olemme olleet yhdessä lähes 4 vuotta. Tyttöystävälleni olen lähes ensimmäinen ja käytännössä ensimmäinen "kunnon" poikakaveri.

Kannattaako tässä nyt sitten kummankin lähteä havittelemaan vihreämpää ruohoa aidan takaa, oli se sitten mitä oli? Ja eikö kaikki suhteet jollain tasolla muutu vain kaveruudeksi jossain vaiheessa jollain tasolla?

Otettiin yhden päivän lisäaika keskustelun jatkamiselle. Molemmat kertoo rakastavansa toisiaan. Tyttöystävä sanoo olevansa vain ahdistunut suhteessa ja tahtoisi olla yksin.
2717
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 2

Vanhimmat

neiti haluaa vierasta moloa hiukan ja kun muutaman viikon oikein rellestää tulee häntä koipien välissä takaisin pyytämään " ahdistuksenpoisto-yksinolo-ajattelu-vapaaltaan"
Missään tapauksessa ei pidä suostua vaan sitten sanotaan että neiti jatkaa vaan valitsemallaan tiellä...!

Äänestä

Eli te olette kuin vakiintunut pari,
mutta ikää on niin vähän että pitäs olla sinkku?

Ehkä se on se elämätön elämä, joka rassaa.
Keskustelkaa avoimesti, vaikka totuus voi satuttaa.
Kysy häneltä mikä ahdistaa.

Jos oikeasti rakastatte toisianne, niin silloinhan haluatte toiselle vain parasta.

Joku filosofi on sanonut "Set them free"
eli jos "vapautat" jonkun ja hän tulee takaisin niin sitten se on todellista.
Jos hän lähtee eikä palaa, niin oletko menettänyt mitään?

Jotkut jotka ovat pitäneet taukoa, ovat palanneet yhteen, jopa menneet naimisiin.
Joillekin väliaikaisesta tauosta on tullut pysyvä ero.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


matadormix kirjoitti:

Nyt on surettu koko sunnuntaipäivä. Viime yönä tuli puhetta että olemme tyttöystäväni kanssa vain liian paljon kavereita. Ei mitään muuta. Omasta mielestäni suhde on lähes kaikin puolin hyvässä kuosissa.

Olemme olleet yhdessä lähes 4 vuotta. Tyttöystävälleni olen lähes ensimmäinen ja käytännössä ensimmäinen "kunnon" poikakaveri.

Kannattaako tässä nyt sitten kummankin lähteä havittelemaan vihreämpää ruohoa aidan takaa, oli se sitten mitä oli? Ja eikö kaikki suhteet jollain tasolla muutu vain kaveruudeksi jossain vaiheessa jollain tasolla?

Otettiin yhden päivän lisäaika keskustelun jatkamiselle. Molemmat kertoo rakastavansa toisiaan. Tyttöystävä sanoo olevansa vain ahdistunut suhteessa ja tahtoisi olla yksin.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu