Kertokaa hyvät ihmiset..mitä tehdä mieskaverini kanssa.Mies on 30 -vuotias.Olemme tunteneet jo7kk .Hänelle ovat tärkeitä hänen vanhempansa ja siskon perhe.Haluaa viettää viikonloppujakin heidän kanssaan.Miehen sisko puuttuu joka asiaan,jota miesystäväni tekee.Asunnon hankintaan,koirankasvatukseen ja varmaan puuttuu siihenkin,milloin viettää aikaa mun kanssa ja milloin ei;/..Mieskaverini väittää minulle,että olen tärkein hänen elämässään ja rakastaa mua,mutta ei tunnu siltä.Voinko siis puuttua miehen ja suvun tiiviiseen yhteydenpitoon vai mitä ihmettä tekisi?Nytkin vietti 4 päivää mökillä..sieltä sitten soittelee,että olispa kiva jos olisit täällä,mutta ei voinut kutsua minua sinne silloin kun oli menossa..onko tämä enää normaalia.?
suku
susanna
121815
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Olet tuntenut hänet 7 kk. Nyt jo tunnet, että voit korvata omalla persoonallisuudellasi koko suvun, johon mies ilmeisesti on kiintynyt.
Ei sinulta ainakaan itsetunto ole kateissa!
lue aikaisempi keskusteluni otsikolla Anopit&Miniät.
Minä tässä taas vuodatan..Mieheni on siis eronnut ,no kohta tulee vuosi,ero oli ottanut koville ja kohtas mut puoli vuotta eron jälkeen.Hänen siskonsa sanoi kerran minulle, että hänen pitää pitää huolta veljestään..se on ihan hukassa.hohhoijaa, mies on 30-vuotias,erosta on aikaa ja sitäpaitsi olenhan minäkin olemassa.Kaikkeni oon tehnyt,kuunnellut ,auttanut,rakastanut ym.Mä en vain vissiin tunnu kuuluvan heidän "sisäpiiriin".Harmittaa vaan, mies on muuten mukava,mutta suku ja eritoten sisko on kaikki kaikessa.Joo itsetuntoa syö kyllä tämmönen, tuntuu ettei riitä vaikka mitä tekisi.
Nosta se "nynny" seinälle!Eiköhän herää siitä...
Olet tuntenut miehen vasta 7 kuukautta, eli sukulaisten kannalta olet aivan uusi tuttavuus.
Turha kuvitella, että siinä ajassa olsi ehtinyt "sisäpiiriin".
Jokaisella on oma suhtautumisensa suhteen edistymiseen, joillekin 7 kuukautta on jo suhde, joillekin vasta alku.
Terveisin
Mies Hämeestä
viisainta ensin katsoa tuleeko suhteesta edes mitään...Kovin on lyhyt aikainen tuo suhteenne, joten jos silta tuntuu niin olisi paras etsiä uusi mies. Jos mies viihtyy perheensä parissa et sinä sitä muutettua saa. Ehkä jossain vaiheessa hetkeksi kiristämällä, mutta tuskin mies siihen suostuu pysyvästi.
että pitäisi saada kutsu samoihin karkeloihin.
Minusta olisi merkillistä saada kutsu perheeltäni ilman, että seurustelukumppaniani olisi kutsuttu. Tai etten itse ottaisi häntä mukaani.
Vaikka 7 kk:ssa ei vielä tiedä, mihin juttu etenee, olet silti hänen tyttöystävänsä, joka kuuluu mukaan myös perhetapaamisiin.
Kuulostaa kauhealta. Minulla on tilanne se, että mieheni sisko sanoi etten ole tarpeeksi hyvä hänen pikkuveljelleen. Ex-tyttöystävä oli kuulema inhimillisempi ja vähemmän pirttihirmu jne. Hän soittaa miehelleni joka viikko ja silloin pari kertaa kun olen häntä meidän 2 vuotisen suhteemme aikana tavannut, hän on "ominut" mieheni totaalisesti. Pitänyt kädestä kiinni jne. Pikkuveli ja vanhin sisko. Huono yhdistelmä. Sisko luulee voivansa olla hänelle toinen äiti ilmeisesti.
Olen suunnilleen välit poikki pistänyt hänen perheeseensä, koska en oikein tunne heitä ja alusta asti ovat muutenki arvostelleet. Tämä on väistämättä viilentänyt mieheni ja minun suhdetta.
Mutta en aio teeskennellä ja välittää ihmisistä, jotka kirjaimellisesti karsivat kimppuun kun näen heitä.(ainakin humalassa)
Mutta, jos mies on minulle oikea niin kyllä hän toipuu siitä etten halua nähdä hänen sekopäistä sukuaan. Mies on kuitenki sitä mieltä, että meidän suhde ei muille kuulu. Tietysti ymmärrän sen, että hänellä harmittaa etten tule niin hyvin toimeen hänen perheensä kanssa kuin esim. hänen exänsä,ja minua harmittaa ettei hänellä ole sukua joka osaisi käyttäytyä ulkopuolisia ihmisiä kohtaan asiallisesti.
Ex- tuli ilmeisesti siksi hyvin toimeen suvun kanssa, kun hän oli melkoinen "räpätäti" itsekin ja kun aloimme mieheni kanssa seurustelemaan hän kävi haistattamassa minulle pitkät. Joten samaan sekopääporukkaan luen hänetkin.
Muista arvostaa itseäs, ja seurustelemaan pystyy ilman sukuakin. Luulen kuitenkin ettei miehesi tule vähentämään yhteyden pitoaan sukuunsa, joten jollet halua tulla hänen siskonsa bestikseksi, voit unohtaa miehesi. Muuten tiedossa on pelkkää riitelyä. Jos todella haluat heidän elämäänsä mukaan, sano siitä miehellesi, että olisko kohteliasta kutsua MINUTKIN mukaan. Itse en menisi suvun kekkereihin ollenkaan mukaan, koska seurustelen mieheni kanssa enkä hänen sukunsa kanssa.
Ikääkin miehelläsi tuntuu olevan jo sen verta paljon että pitäisi pärjätä ilman äitiä, isää ja siskoa. Tietysti välit pitää pitää ja yhteyttä, mutta miehelläsi pitäisi varmaan olla pian jo ihan oma perhe.
Tilannetta vaikeuttaa vielä se ,että mies asuu vielä kotona ..väliaikaisesi.Eron jälkeen muutti sinne..hakee kyllä omaa asuntoa,mutta tuntuu ettei mitään tapahdu.Kysyin häneltä ,mitä hän haluaa meistä,tuntuu etten ole hänelle se tärkein,niinkuin hän väittää.Vastasi,että rakastaa mua ja haluaa olla mun kanssa,mutta ei halua vielä tehdä ns.suuria muutoksia.sisko soittelee mulle ja kyselee mitä tein viikonloppuna ,kun olin yksin ja he olivat porukalla mökillä..olitko baarissa,tyyliin ja Ahdistaa vähän.
Tarkoittaako miehesi suurilla muutoksilla yhteenmuuttamista kanssasi? Vai sitä, että ei ole valmis muuttamaan kotoaan ihan heti pois?
Aika outoa, että he huolehtivat ja kyselevät kuulumisiasi, mutteivat kuitenkaan pyydä mukaan omiin juttuihinsa. Eikö miehesi ehkä ole valmis vielä laskemaan sinua perheensä piiriin? Jos näin on niin aika kauan hän odottaa, ja osoittaa kyllä sitä, että hän arvostaa/suojelee perhettään niin ettei hevillä ketään ulkopuolista heidän seuraansa laske.
Varmasti miehesi rakastaa sinua jos kerta niin sanookin. Mutta selvästi teette asioita miehesi mielen mukaan, ja hänen tahtiinsa. Muista, että sinullakin on omat tapasi ja miehen täytyy kunnioittaa niitäkin. Suhde on täyttä kompromissien tekemistä. Jos sinusta aika on kypsä liittyä miehesi perheen karkeloihin, sinun täytyy sanoa siitä miehellesi. Kertoa, että se loukkaa sinua, vaikka se ehkä olisikin hänen perheensä tapa toimia.
Ensimmäisenä kuitenkin sinuna miettisin mihin olet valmis. Miehelle hänen perheensä tulee aina olemaan yhtä tärkeä kuin sinäkin. Vaikuttaisi siltä. Jos yrität saada häntä vähentämään kontakteja lapsuuden kotiinsa, siitä seuraa varmasti pahaa mieltä kaikille.
Luulen, että joko sinut lasketaan perheen piiriin ja joudut olemaan usein/tiiviisti heidän kanssaan tekemisissä. Tai, vaihtoehtoisesti miehesi pitää tulevaisuudessakin sinut perheensä ulkopuolella.
Mutta, eikö se jo kerro paljon teidän suhteestanne, että jo näin aikaisessa vaiheessa joudut tuntemaan pahaa mieltä miehesi ja hänen perheensä tapojen/käytöksen vuoksi. Entä sinun perheesi, on miehesi tavannut heitä? Tietääkö miehesi, että maailmassa on muitakin ihmisiä kuin hän ja hänen perheensä?
Me emme mieheni kanssa ole montaa sanaa puhunut minun äidistäni, tai sisaruksistani, mutta hänen perheensä on ollut esillä enemmän kuin laki sallii. Silloin todella joku mättää. Olenkin pannut pisteen tälle hommalle, ja pakottanut itseni katsomaan peiliin. Jään taka-alalle vain jos itse annan sen tapahtua.
Nyt olo on parempi, kun muistan ajatella itseänikin. Olen itsenäinen, enkä millään tavoin altis mieheni perheen tepposille. Minulla on omat tapani, ja jos mies meinaa unohtaa ne, muistutan häntä.
jos on sisar ja se äiti siinä..,
olet siis kilpailutilanteessa - ja jäänyt kakkossijalle, sinuahan pidetään itsestäänselvyytenä, joten paneppa mies koetukselle, näytä ettet olekaan itsestään selvä tapaus, vaan taistelun arvoinen nainen!
Olen seurustellut kymmenisen vuotta miehen kanssa, jolle oma lapsuudenperhe ja suku ovat aina olleet tosi tärkeitä. Kyllä minä jouduin ihmettelemään sitä aluksi, mutta nyt olen jo tottunut siihen. Esim. jos suvussa on jotkut juhlat, niin sinne sitten mennään vaikka jalka paketissa. Toki minä voin jäädä juhlasta pois ilman riitelyä, mutta mies ei jää pois, vaikka makaisin auton edessä esteenä (en ole sitä tietenkään tehnyt, mutta esimerkkinä vaan). Ja tarkkana saan olla, että en arvostele enkä sano mitään liian jyrkkää sisaruksista tai muista sukulaisista. Saattaisin jäädä toiseksi, vaikka rakkautta liitossamme kyllä riittää.