Olemme seurustelleet vuoden verran, ja ihan kivasti mennyt. Iät meillä 40:n molemmin puolin. Nyt sitten juttelimme suhteestamme, niin mies kertoi, että tykkää minusta ja seurastani, mutta ei ole varma olenko se oikea, ja haluaa silti seurustelumme jatkuvan.
Nyt kiinnostaa tietää muiden kokemuksia. Onko edessä vain ero, vai onko yhteistä tulevaisuutta.
Nyt kiinnostaa tietää muiden kokemuksia. Onko edessä vain ero, vai onko yhteistä tulevaisuutta.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Jotain pientä häiriötä energiakentissä, sori vaan, ei oikein näe kunnolla.
Jos mies ei ole varma vuoden seurustelun jälkeen, voiko odottaa sen hänelle kirkastuvan myöhemminkään?
moi sanoisin sulle,että jos miehesi ei vielä tiedä mitä suhteeltanne tahtoo niin luulisi sinun jo siitä jotain aavistavan...
ollaan nyk mieheni kans seurustelleet nyt reilut pari kuukautta ja kumpikin tiedämme mitä haluamme...joten nyt ota miehestäsi selvää,minä ainakaan en haluaisi elää epätietoudessa...tsemppiä sulle!
hitler oli okeassa olisi kannattanut liittyä natseihin ota aseesi ja hyökätään israeiliin ja kostetaan juutalaisille!achtung!achtung!
ettei tiedä, onko toinen se oikea, niin se tarkoittaa, että puolella silmällä vilkuillaan ympärille, josko siellä olisi se vielä oikeampi.
Tyhmää paskaa jauhaa siitä oikeasta, ihan niin kuin se olisi kokonaan kumppanista kiinni, kestääkö suhde vai ei. Sitä voi itse pyrkiä kaikella tavalla olemaan kumppanille se oikea tai sitten ei.
Se on vain hyvä pakoreitti sanoa bänässä, että et ollut se oikea, jotenkin pelkurimaisen hienostuneesti viitataan johonkin olemattomaan kliseeseen.
Siis, se odottaa jotain muuta elämäänsä. Tylsä tilanne sinun kannalta, mut jos oot ite tyytyväinen (mitä et imeisesti ole, kun joudut asiaa edes pohtimaan) niin miksei suhdetta kannata jatkaa, kunnes se sun kumppani kohtaa sen oikean. Ehkei se kohtaa koskaan sitä oikeaa ja tyytyy sinuun. Teillä voi olla vaikka kuinka kivaa yhdessä. Vai mitä itse luulet. Uskon, että vastaus on jo sinulla, mutta toimiakko sen mukaan mitä se "sisäinen ääni siellä kuiskii" on aina hankalaa.
varmasti hauskaa olla "kakkonen" jollekin "se oikea" unelmalle.
Kuka semmoista elämää haluaisi?
Siinä, tuli meinaan yksi vastaus... Mä luulen, et vastaus on aika hyvin kenen tahansa mielessä..
Kukaan ei ansaitse semmoista elämää
Mitä se nyt tolleen menee sanomaan?
Yrittääkse valmistella sua johonkin?
Vai oletko sinä ruvennut elättelemään toiveita sormuksesta nimettömässä?
Jos jatkatte, niin se on tätä samaa jatkossakin.
jotkut ovat taipuvaisia myös miettimään asioita liikaa, niin etteivät itsekään tajua sillä hetkellä, että ovatko oikean kanssa vaiko eivät. Sen tajuaakin ehkä vasta sitten kun on menettänyt toisen.
En mäkään voi sanoa että mieheni olisi mull "se oikea". silti rakastan häntä ja kunnoitan häntä. Teidän, että varmasti löytyisi miehiä, jotka olisivat henkisesti samankaltaisempia kuin minä, arvostaisivat samoja asioita jne...mutta joskus sitä kohtaakin ihmisen, jonka kanssa yhtäkkiä huomaakin viihtyvänsä paremmin kuin hyvin. Sitten suhteen ekassa "kriisivaiheessa" alkaa miettiä, että hei ei tää nyt ollutkaan semmoinen kenestä haaveilin..ei tämä mies ole yhtään sellainen, jonka kanssa kuvittelin aiemmin viettäväni loppuelämän. Näissä yhteyksissä sitä sitten saattaa myös ajatella, ettei toinen ole oikea. Vaikka kuitenkin rakastaa.
Mutta hei..vaikka tiedostaisi jonkun olevan oikea...voi toinen kuitenkin aina rakastua johonkuhun toiseen. Ehkä joku on vielä enemmän oikea. Se on hei se päätös. Päätös olla sen toisen kanssa, rakastaa häntä sellaisena kuin hän on.
Kyllä uskon, että elämänne voi olla onnellista, vaikka mies nyt mietiskeleekin tuollaisia. Jos sinä et lainkaan olisi oikea, sopiva, niin tuskin hän näinkään kauan olisi ollut kanssasi. Tuskin tuossa iässä enää halutaan tuhlata aikaa huonoon parisuhteeseen (? ainakaan itse en haluaisi) kun on jonkinlaista elämänkokemusta kertynyt.
onnea teille, kyllä asiat menee niin kuin ne on tarkoitettu!