Todellakin, 73 dollaria/tunti on eutuisuuksien ja palkan arvo amerikassa autotehtaassa. lähde:kauppalehti 27.3.
On vain käymässä samalla tavalla kuin Voikkaalla suomessa.
Jäykkä ja joustamaton AY-liike USAssa on ajamassa sikäläistä autoteollisuutta nurin, japanilainen pystyy tekemään laatua noin puolella palkkakustannuksesta.
Tilanne on mennyt niin kriittiseksi jenkkien autotehtailla, että he ovat valmiita maksamaan jopa 140 000 dollaria sille joka luopuu eläkepaketista!
Mutta hommassa on se hyvä puoli, että ei se työ mihinkään lopu, joku muu vain tekee sen.
Meidänkin olisi jo aika ruveta katsomaan, halutaanko me tehdä tässä maassa tiettyjä töitä vaan annetaanko sen valua niille jotka haluavat sen tehdä.
Moni varmaan tulisi toimeen pienemmälläkin ansiolla kuin 73 dollaria/tunti, varsinkin maassa jossa ystävällinen verotustaso!
On vain käymässä samalla tavalla kuin Voikkaalla suomessa.
Jäykkä ja joustamaton AY-liike USAssa on ajamassa sikäläistä autoteollisuutta nurin, japanilainen pystyy tekemään laatua noin puolella palkkakustannuksesta.
Tilanne on mennyt niin kriittiseksi jenkkien autotehtailla, että he ovat valmiita maksamaan jopa 140 000 dollaria sille joka luopuu eläkepaketista!
Mutta hommassa on se hyvä puoli, että ei se työ mihinkään lopu, joku muu vain tekee sen.
Meidänkin olisi jo aika ruveta katsomaan, halutaanko me tehdä tässä maassa tiettyjä töitä vaan annetaanko sen valua niille jotka haluavat sen tehdä.
Moni varmaan tulisi toimeen pienemmälläkin ansiolla kuin 73 dollaria/tunti, varsinkin maassa jossa ystävällinen verotustaso!
Vastaukset 12
Vanhimmat
Alle 30 euroa tunnilta. Siis työntekijöiden. Se siitä AY-liikkeen ahneudesta.
Koko Suomessa ollaan pirunmoisessa palkkakuopassa.
Suomessa pienet mutta työn hinta hirvittävän kallis !
Yhteiskunta ja ay-edut vetää välistä.
Tulee rahana käteen! Työn hinta onkin Suomessa kallis ja sitä olenkin ihmetellyt miten yritykset pärjäävät Suomessa.
Ei kai ketään ihmistä kiinnosta muu kuin miten itse tulee toimeen? Mikä tässä mättää?
Demarien näkemyskö on niin perhanan kallis?
ellet pidä tuota palkkatasoa korkeana!
Juuri näinhän kävi Englannin kukoistavalle autoteollisuudelle 70-luvulla, ay-liike ajoi sen lakkoilullaan nurin, seurauksena valtava työttömuus ja sosiaaliset ongelmat. Tehdään siellä tosin autoja edelleen, mutta ei morriksia tai taunuksia, vaan avensiksia. Tosin jos muistaa englantilaisten autojen laatutason tuolta ajalta, niin taisi olla siunaus autojen ostajille että meni japseille se homma.
Ammattiliittojen kehutuksesta englannissa tehtiin tahallaankin huonoa laatua 70-luvulla.
Heillä oli silloin ideana näyttää kuinka tärkeitä työntekijät tehtailijoille on.
Japanilaiset kun tulivat englantiin laittamaan autotehtaita pystyyn, niin ensimmäisiä vaatimuksia työntekijöille oli ettei saanut olla kokemusta autotehtaista.
Saa nähdä miten käy tulevaisuudessa suomessa kun tulee vihdoin se uusi paperikone, onko vaatimuksena ettei saa olla kokemusta paperitehtaista!!??
Jenkeissä (autoteollisuudessa) näkyy hyvin AY-liikkeen ahneus, luulivat varmaan ettei GM voisi ulkoistaa tehtaitaan muihin maihin ja luulivat että kilpailukyky Japania vastaan säilyy ikuisesti.
No vielä on näkemättä mitä sitten tapahtuu kun Korealaist tulevat vauhdilla Jenkkeihin.
"Saa nähdä miten käy tulevaisuudessa suomessa kun tulee vihdoin se uusi paperikone, "
heheehheheheheheheh ehe hheheh, älä naurata, massuun sattuu
Kenenkäs kehoituksesta Venäjällä autojen laatu on sitä sun tätä.Syytätkö siitäkin ammattiliittoja?
Voisit vähän perustella juttujasi.
Brittannian autoteollisuuden laatuongelmat on kirjoitettu lukemattomia kertoja eri instasteihin, liittojen osuus huonoon laatuun on tullut myös monesti esille.
Venäjän autoteollisuuden laadusta en osaa sanoa mitään varmaa, Kalingradissa tietääkseni tehdään ihan laadukkaita BMW henkilöautoja.
Neuvostoliiton laatu oli jo käsite(olihan heillä hyvät lähtökohdat; Ford, BMW, Fiat ja Opel) ja niillä lähtökohdilla varastamalla tai sopimalla he loivat silloisen autoteollisuuden.
Mutta Venäjän autoteollisuuden laatu tulevaisuudessa on mielenkiintoinen kysymysmerkki, enkä syytä nykyistä laatua sen enempää liittojen kuin moraalin ansioksikaan.
Kirjoitin siihen tarkoituksella sanan VIHDOIN, eli varmaankin tulee suomeen uusi paperikone, mutta aikaa siihen voi mennä kyllä pitempikin tovi.
Ja silloin voi vaatimuksena olla hyvinkin, ettei saa olla kokemusta paperimiehenä olosta.
Tarkoitan nimenomaan paperimiehiä, voimalaitos ja huoltohenkilöstö on eriasia.
paikanpäältäkin, näitähän sunniteltiin jo aikaa sitten, täällä EU siellä Nafta..
"Meksikon piispojen Naftaa käsittelevä julkilausuma" tuomitsi sopimuksen ja talouspolitiikan, jonka osa se on, turmiollisten yhteiskunnallisten vaikutusten takia. Piispat toistivat Latinalaisen Amerikan piispojen kokouksessa vuonna 1992 ilmaistun huolen siitä, että "markkinataloudesta tulee jotakin ehdotonta, jolle kaikki muu uhrataan ja jossa korostuvat epätasa-arvo ja väestön suuren osan syrjäytyminen". Nämä siis ovat Naftan ja muiden samanlaisten sijoittajien oikeuksia koskevien sopimusten todennäköisiä vaikutuksia. Meksikon liikemaailman reaktiot olivat sekalaiset: sen vahvimmat osat suosivat sopimusta, kun taas keskikokoiset ja pienet yritykset järjestöineen suhtautuivat siihen epäillen tai vihamielisesti. Johtava meksikolainen aikakauslehti Excelsior ennusti, että Nafta hyödyttäisi vain "niitä 'meksikolaisia', jotka tänään hallitsevat lähes koko maata (15 prosenttia saa yli puolet bruttokansantuotteesta)", "epämeksikolaistunutta vähemmistöä" ja että se olisi taas uusi vaihe "Yhdysvaltain historiaa maassamme", "hillittömiä väärinkäytöksiä ja ryöstelyä". Sopimusta vastustivat myös monet työntekijät (mukaan lukien suurin hallituksesta riippumaton ammattiliitto) ja muut ryhmät, jotka varoittivat sen vaikutuksista palkkoihin, työläisten oikeuksiin ja ympäristöön. Ne toivat myös esiin sopimuksesta seuraavan itsenäisyyden menetyksen, yhtiöiden ja sijoittajien oikeuksien lisääntyvän suojelun ja kestävän kasvun mahdollisuuksien heikkenemisen. Homero Aridjis, Meksikon tärkeimmän ympäristöjärjestön puheenjohtaja, valitti "kolmatta valloitusta, jonka Meksiko on joutunut kärsimään. Ensimmäinen valloitus tapahtui aseilla, toinen oli henkinen, kolmas on taloudellinen".
Ei kestänyt pitkään ennen kuin nämä pelot alkoivat toteutua. Pian kongressin Nafta-äänestyksen jälkeen Honeywellin ja General Electricin tehtailta erotettiin työläisiä, jotka olivat yrittäneet organisoida riippumattomia ammattiyhdistyksiä. Ford Motor Company oli erottanut koko työvoimansa vuonna 1987 ja teki siten tyhjäksi liiton solmimat sopimukset. Yhtiö palkkasi työläiset uudelleen alhaisemmilla palkoilla. Voimakkaat tukahduttamistoimet tekivät lopun vastalauseista. Volkswagen seurasi esimerkkiä vuonna 1992, erotti 14 000 työntekijäänsä ja palkkasi uudestaan vain ne, jotka käänsivät selkänsä riippumattomien ammattiyhdistysten johtajille. Tämän se teki hallituksen tuella. Nämä ovat keskeisiä osatekijöitä "talousihmeessä", johon Meksiko on määrä "lukita" Naftan avulla.
Nafta-keskustelu keskittyi pääasiallisesti työpaikkojen siirtymiseen, josta kuitenkin tiedetään hyvin vähän. Sen sijaan suuremmalla varmuudella voi odottaa sitä, että palkat pidetään alhaisina hyvinkin yleisesti. "Monet taloustieteilijät ajattelevat, että Nafta voisi vetää palkat alas", Steven Pearlstein raportoi Washington Postissa ja odottaa, että "alhaisemmilla meksikolaispalkoilla olisi yleisesti alentava vaikutus amerikkalaisten palkkoihin". Sitä odottavat Naftan puolestapuhujatkin, jotka myöntävät, että vähemmän ammattitaitoiset työntekijät — noin 70 prosenttia työvoimasta — todennäköisesti kärsivät palkanmenetyksistä."
http://www.kaapeli.fi/~pulut/chomsky/artikkelit/zapatista.html
Työpaikkojen pako USA:sta etelään on kiihtynyt entisestäänkin, vaikka verotus on ollut huomattavasti yrittäjäystävällisempää kuin Euroopassa.
mulkvist