Nyt nauran tätä elämäntilannettani! Voiko kaikki sattuakin näin?
Rakastuin mahdottomaan. Tiesin sen, mutta tunteet vei, järki soimasi taustalla. Tiesin, että unohtaa pitäisi, vaan ei. Siinä sitä oltiin, rakkaudessa jumissa. Yritin unohtaa, tein todellakin kaikkeni, että unohtaisin. Yritin kai liikaa, sillä en unohtanut, vaan asia paheni. Liikaa ajatuksia asialle...
Olen jo voiton puolella, päätin antaa tunteiden elää ja kaipuun kukoistaa. Kun kerran on sitkeää laatua, niin sittenpähän ovat. Päätös helpotti huimasti ja luulen, että se unohtaminen alkaakin tästä.
Mikä tekee asiasta surkuhupaisan? No se, että kävin lääkärissä ja sain sydänlääkkeet. Juuri nyt! Itken ja nauran yhtäaikaa, lääkkeet särkyneelle sydämelle! ;-) Miten sen nyt sitten ottaa, joka tapauksessa surkuhupaisaa!
Huoh. Elämä on. -Kunhan halusin vain purkaa sekavaa mielentilaani, iso muutos, sydänlääkkeet. Tulipahan ainakin muuta ajateltavaa... toisella tapaa "rikkonainen" sydän.
Rakastuin mahdottomaan. Tiesin sen, mutta tunteet vei, järki soimasi taustalla. Tiesin, että unohtaa pitäisi, vaan ei. Siinä sitä oltiin, rakkaudessa jumissa. Yritin unohtaa, tein todellakin kaikkeni, että unohtaisin. Yritin kai liikaa, sillä en unohtanut, vaan asia paheni. Liikaa ajatuksia asialle...
Olen jo voiton puolella, päätin antaa tunteiden elää ja kaipuun kukoistaa. Kun kerran on sitkeää laatua, niin sittenpähän ovat. Päätös helpotti huimasti ja luulen, että se unohtaminen alkaakin tästä.
Mikä tekee asiasta surkuhupaisan? No se, että kävin lääkärissä ja sain sydänlääkkeet. Juuri nyt! Itken ja nauran yhtäaikaa, lääkkeet särkyneelle sydämelle! ;-) Miten sen nyt sitten ottaa, joka tapauksessa surkuhupaisaa!
Huoh. Elämä on. -Kunhan halusin vain purkaa sekavaa mielentilaani, iso muutos, sydänlääkkeet. Tulipahan ainakin muuta ajateltavaa... toisella tapaa "rikkonainen" sydän.
Vastaukset 9
Vanhimmat
ja kuka ei ottanut vakavasti??
mies... Hehe! Ikuisuuskysymyksiä. Ei tämä viesti ollut kenellekään henk.koht. tarkoitettu. Kirjoitan kuin mies, en ole mies kuitenkaan. ;-)
Kirjoitin, että saisin oloani helpommaksi. Taakka pienenee, rytmit tasoittuu, rikkinäisellä sydämellä. Joka on kahdella tapaa rikki. =)
-Joko sytytti? Särkynyt sydän, mitä se onkaan? Sitä ei saa ottaa vakavasti, vitsailen omalla terveydelläni. Särkyneitä sydämiä.
olet poissa tolaltasi? Kuka särki sydämesi?
Toivottavasti en minä:(.Minä tunnen myös särkyneeni ja nuo samat hullut tuntemukset läpikäyneenä tiedän miten sattuu.Joo,ja ihan oikeita rytmihäiriöitä on minullakin.Siis ihan oikeesti.En ole eläissäni tuntenut ketään kohtaan näin voimakkaasti ja suorastaan fyysistä tuskaa tunnen,vaikka yritän olla niinkuin ei mitään olisi tapahtunut.
ei, et sinä. Minä itse sen tein. Oikeasti! Rikoin itseni, koska minun oli itseni vuoksi pakko. Älä kysy syytä, ole kiltti.
Hajoan kohta palasiksi, lukiessani juttuasi. Me, samankaltaiset. Tuskinpa törmäsimme sattumalta... uskon. Niin paljon sinulta sain, tosin myös tuota mainitsemaasi fyysistä kipua, henkisestä tuskasta.
Olisipa hauskaa tietää, miten juuri me vaikutimme toisiimme näin vahvasti. Olo on kuin olisin juurtunut sinuun, enkä pääse sinusta irti. Siksi luovutin, annan olla. Jos tunnet sen, olen pahoillani, en minä tahallaan.
Tolaltani olen nyt tästä rikkonaisesta sydämestä, siis rytmihäiriöistä. Tai siis tuosta samperin pilleripurkista, anteeksi kun kiroan. Kun en ole liiemmin antibiootteja kummempaa popsinut.
Nooooniin, siinä se tunne on taas... ;-) Jos ensi kerralla ihan moikattais? Tuskin mulla silloin on sydän kurkussa, kuten viimeksi (ne rytmit...).
miksi sairastut rakkaudesta. Muista ei kaikki ole sinun syytä toinenkin osapuoli on syyllinen, opettele vihaamaan häntä ja etsi uusi onni.
sinäkin ehdottelet hänelle.Vai vihaamaan hänen pitäisi opetella.Sillälaillako sinä hoidat ihmissuhteitasi? Minä en ainakaan edes osaa vihata ketään.Eikä tulis mieleenkään vihata sellaista,josta on hyvin paljon pitänyt joskus.Tuskaa voi tuntea,mut ei sitä vihaamalla korjaa.Joo,ja mä olen hän jolle hän vastasi.Minäkin tunnen tuskaa tällä hetkellä,mut en ikinä voisi häntä vihata ,en ikinä.Päinvastoin,välitän kamalasti.huokaus.
Olet erittäin oikeassa! Tuolle ylempänä kirjoittavalle sanoisin, että no en tietenkään ala vihaamaan! Ja mistä päättely, että minä sairastuin juuri sydänsuruista? Sattuipa hassusti samaan aikaan, näin lähinnä tarkoitin todeta! Että tapahtui yhtä ja tapahtui toista. Voe voe... *naureskelee*
--Huoks... et voisi vihata... juuri sitä, mitä toivoisin! =)
niin työnnä sitte hanuriisi ne pillerit,
ei ne kuule ole edes varsinaisia sydän lääkkeitä,
vaan verenpainelääkkeitä jolla hoidetaan just noita tapauksia.
olet itse metsässä tällä kertaa. ;-) Ei minulla ole mitään vikaa verenpaineessa. Miksi sinä minulle pahaa oloasi vuodatat, en ole tehnyt sinulle mitään. Ei näitä juttuja tarvitse lukeakaan edes, jos ne noin vakaviksi käyvät. Huhhuh...
Vaan jos se sinun oloasi tietty jotenkin helpottaa, niin senkus jäät marmattamaan, mutta minä poistun kuuntelemasta.