Onko maajusseilla minkälainen markkina-arvo naismarkkinoilla nykyään? Lähtisitkö sinä nainen maalle asumaan? Muita kommentteja?
Maajussit
Japa
121224
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
tiedän monia kauniita naisia, jotka on lähtenyt miehen matkaan maalle. esim. siten, että naisen työmatka on jotain 30-50 kilsaa. Tai sitten naisia, jotka tekevät tilalla töitä miehen rinnalla.
siellä rakkauden kukat kukkii, jopa ihan kirjaimellisesti.
Lähtisin.
Olen koko elämäni odottanut "sitä oikeaa maajussia". Olen vieläkin toiveikas.
Yksikään maajussi ei kyllä vain ole ollut minusta kiinnostunut.
Pidän paljon maaseudusta, ihan rakastan sitä. Pidän myös maajusseista, kaikki aito on aina lähempänä sydäntäni kuin tekosellaiset. Me emme edes pärjää ilman maajusseja ja emäntiä tai maaseutua, enkä haluaisi pärjätäkään. Joten, jos minulle ei ole sitä oikeaa maajussia olemassakaan, niin laittakaa vaan jatkossakin sitä maitoa tulemaan! Sekin on rakkautta. :)
Voisin lähteäkin, jos maajussi osaa käytöstavat. Lisäplussaa tulee lehmistä ja terveestä lintukarjasta. Susi ja karhu tulee osata nylkeä paljain käsin.
Kun kertoo olevansa maalta, niin mielenkiinto lopahtaa. Katsokaa vaikka Subilta Emännänetsimissarjaa, nytkin pari naista antoi pakit. Ihan sama toimii Suomessa.
Olen asunut lapsuuteni maalla ja muutin jossakin elämänvaiheessa takaisin pariksi vuodeksi. Elämä kuljetti kaupunkiin, mutta jos mahdollisuus olisi lähtisin saman tien takaisin - vaikka tätä kaupunkielämää on tullut jo vietettyä yli 25 vuotta. Mutta yhä vielä osaan lypsää lehmän ja myös kutun, sekä lapioida p...aa, muutkin työt on tuttuja! ;D
Haaveilen edelleen tulevaisuudesta pellonreunalla, vaikka olen asunut näissä helkutin taajamissa jo 30 vuotta.
Varsinkin näin keväällä kaipaan maalle ihan mahdottomasti. Muuttolinnut ja kevään edistyminen :)
Osaisin minäkin kaikenlaista, keräisin vaikka kiviä pelloilta ennen kylvöä.
Ja kyllä minä sitä lypsyrobottiakin varmaan oppisin vielä käyttämään. Tosin, kyllä maalla on kaikki monimutkaistunut EU:n jälkeen, tiedän - mutta luonto ja ihmiset pysyvät!
Kaupunkilaisnaisilla on vähän väärä kuva maaseudusta. Lehmiä tai muita eläimiä on enää hyvin harvoilla maatiloilla. Käytännössä maajussin vaimoksi ryhtyminen ei merkitse muuta kuin sitä, että koti on maaseudulla. Yleensä vaimot käyvät kaupungissa töissä. Monesti käy myös isäntä itse, ainakin talviaikana.
Minua ärsyttää se, että maajusseja pidetään juntteina joilla ei ole mitään tapoja. Omista naapureistani ja niiden isännistä voin sanoa, että heidän mennessään "ihmisten ilmoille", kukaan ei pysty sanomaan, että onko mies maalta vai ei. Yleinen provoilu on luonut täysin väärän kuvan maaseudun ihmisistä ja maaseudusta. Tervetuloa vaan naiset maalle! Monesta talosta puuttuu vielä vaimo.
Luulisin ainakin, että minulla tuo kuva on säilynyt ja nykyaikaan "päivitetty". Sukulaisistani suurin osa on maanviljelijöitä, osalla vielä karjaa - lehmiä, sikoja, kanoja, lampaita - joten uskoisin tietäväni mikä on tämänhetkinen maanviljelijän tilanne ja silti olisin valmis muuttamaan vaikka heti.
markkina-arvosta en tiedä, mutta itse kaupunkilaistyttönä rakastuin maajussiin ja maalla asunut muutamia vuosia. Naimisissa olaan ja kolme lasta. Ei ne ukot ainakaan huonompia ole maalla kuin kaupungissakaan (kokemuksia on molemmista). Päin vastoin maalaismiehet usein miehekkäämpiä ja rempseämpiä sekä jotenkin sosiaalisempia, en nyt puhu mistään peräkammarin nyhjäkkeistä, niitäkin löytyy. Omakin ukko on hyväkroppainen ja komea, myös koulutettu, kielitaitoinen ja maailmaa nähnyt, vaikka ammattina onkin täyspäiväinen maanviljelijä. kuulostaa varmaan hirveeltä tää kehuminen, mutta totta joka sana. Ja näitä uroksia juoksee täällä maalla kyllä vapaana vielä muillekin... Mutta yksi varoiotuksen sana: kaupunkilaistytöt ei useinkaan ymmärrä, miten sitovaa tää homma on ja miten paljon niitä töitä on oikeesti tehtävä. On aikoja, joilloin ukko paiskii töitä noin 17 tuntia/vrk. ja se kysyy emännältä voimia ja pitkää pinnaa.
Ja vielä lisäisin, että on toki varmaan paljon maatiloja jossakin takahikiällä, missä sosiaalinen elämä on nollassa, kun naapureita ja muiota ihmisiä ei ole. Mutta esim. me asumme muuttovoittoisella alueella, jossa nuorten perheiden osuus on suuri ja naapureita on ja lapsille toimintaa ja kavereita, se parantaa viihtyvyyttä.
Yleensä maasseutu on muuttotappioaluetta, ellei satu asumaan pk-seudulla tai Turun/Tampereen/Oulun lähellä.
seudulla asutaan ja täältä löytyy vireää maaseutua, ja paljon jopa muuttovoittoisia kuntia.
Lähtisin muuttotappioalueellekin - jos vain oikea mies osuisi kohdalle. Haluaisin ihan oikeasti asua maaseudulla ja rakastaa. Voisin käydä töissä muualla - tai tehdä etätyötä.
Kyllä minä osaisin asua maalla, en pelkää pimeää tai susia/karhuja, ja viihdyn harvaanasutullakin alueella. Pidän rauhallisuudesta ja luonnon ehdoilla elämisestä. Luonto tietysti saisi olla mielellään elinvoimaista. En minä suolle lähtisi asumaan, karpaloita ja lakkoja sieltä kyllä keräisin ja ihailisin muuten.