Lakikirjaakaan ei tarvitse omistaa vaan Suomen lakia pääsee lukemaan nettisivuilta www.finlex.fi ja sieltä klikkaa kohtaa -ajantasainen lainsäädäntö-. Vasempaan reunaan avautuu pikahaku, josta voi sanahaulla hakea kaikki lait joissa haettava sana esiintyy.
Toivottavasti ei ollut liian 'rautalangasta väännetyt' ohjeet kuinka lakiin pääsee tutustumaan. ;-)
Kirjoitin tämän nyt ihan näin omaksikin avaukseksi jotta kaikki sen mahdollisesti lukisivat. Sama 'kommentti' löytyy myös erään toisen keskustelun sisältä.
Toivottavasti ei ollut liian 'rautalangasta väännetyt' ohjeet kuinka lakiin pääsee tutustumaan. ;-)
Kirjoitin tämän nyt ihan näin omaksikin avaukseksi jotta kaikki sen mahdollisesti lukisivat. Sama 'kommentti' löytyy myös erään toisen keskustelun sisältä.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Kunpa olisikin noin yksinkertaista. En oikein suosittelisi maallikolle turvautumista itsetoimiseen lakikirjan lukemiseen. Pykälien vaikutukset toisiinsa, lakien soveltamisalat, lakikielen termit ym. eivät taida oikein aueta tai aukeavat väärällä tavalla, joka voi olla kohtalokasta...
Tilasin joskus 1990-luvun puolivälissä Valitut Palat toimittaman Kotilakikirjan. Sarja on kaksiosainen.
Olin kesällä ulkomailla lomalla ehjän perheen kanssa. Mies ryyppäsi koko viikon ja käyttäytyi erittäin ikävästi koko matkan. Reissun jälkeen tutkin tuosta lakikirjasta avioero-osiota ja teksti oli yksinkertaista. Kuka tahansa käsittää rautalangasta väännetyn tekstin.
Kaipa kirja on edelleen myynnissä. Minun kirjat ovat jo auttamattomasti vanhentuneet monelta osin.
En ole tarvinnut kirjan palveluksia. Mies haki avioeron ja hoito kaiken puolestani vuosia myöhemmin.
Netistä löytyy nykyään ihan kaikki. Huomasin tänään, että nettiin on laitettu ex-työpaikkani sivut. Löysin sieltä oman naamani.
Ehkä joskus avioliitotkin laitetaan nettiin. Ihana ajatus. Olisi niin mukava katsella "onnen päiviä".
Minua huvitti eilen erään verkostomarkkinoijan ilmoitus tällä avioeropalstalla. Eronneiden ihmisten kannattaa pitää matalaa profiilia. Kaikenlaiset kauppiaat roikkuvat hihassa erosotkujen aikaan.
Näkyypä nuo juristitkin itseään täällä mainostavan. Ehkä huomenna voitte klikata palkista tuota kirjaa.
Tykkään muuten tuosta netin Pieni hetki kampanjasta. Minäkin rakastan pieniä hetkiä.
Ei elämän tarvitse olla sen ihmeellisempää.
KIITOS ! Meitä ja yksi olen minä , tietyissä tilanteissa on ettei osaa tehdä mitään . Ohje oli hyvä !
mutta minua käy poikkeuksetta ärsyttämään, jos ja kun täällä joku alkaa esiintymään ns. asiantuntijana. Oikeastihan kukaan ammattilainen ei täällä ilmaiseksi jakele neuvojaan, lakinaisetkaan, vaan ovat hinnoitelleet apunsa hyvinkin tarkkaan. Eikä heillä varmaankaan ole mielenkiintoa olla minkään palstan maksuttomana neuvojana.
Tätäkin enemmän ärsyttää ihmiset, jotka eivät osaa kielioppia sen vertaa, etteivät osaa käyttää kaksoiskerakkeita oikein.
Pikkusieluinen olen varmaan, mutta sentään myönnän.
eikö vaan..
Jokainen saa ärsyyntyä ihan mistä asiasta haluaa, sillehän ei voi mitään. Kaikkia on mahdotonta miellyttää. Mutta olen pahoillani jos tyylistäni ei pidetä täällä, tarkoituksenani on ollut vain auttaa jos olen apua kyennyt tarjoamaan.
En ole yrittänyt esiintyä täällä ns. asiantuntijana, vaan olen kertonut asiat niin kuin minä olen ne ymmärtänyt, usein viitaten lakiin. Tässä yhteydessä selvinnee miksi nimimerkkinikin on rouva-laki.
En ole missään keskustelussa itseäni ammattilaiseksi väittänyt enkä tule väittämäänkään. Totta kai jokaisella on mahdollisuus esittää parempaa tietoa, mikäli sitä hänellä on tiedossa. En sanomisillani ole pyrkinyt estämään ketään keskustelemasta täällä asioista ja mielipiteistä.
Tässä keskusteluketjussa olen kehottanut ihmisiä nimenomaan tutustumaan itse lakiin kun se kerran nykyään on kaikille netin käyttäjille mahdollista.
Se on totta että ”ammattilaiset” eivät ilmaiseksi neuvojaan jakele. Mutta ammattilaisen täytyy olla tutkinnon suorittanut, mikäli aikoo saada neuvoistaan maksua, mutta muistettakoon että lakia on voinut opiskella myös ilman että on suorittanut lopullista tutkintoa (vielä).
Se että täällä ihmisiä ärsyttävät toisten kieliopilliset virheet on mielestäni lähinnä naurettavaa. Kyseessähän on keskustelupalsta johon voi kirjoittaa ns. keskustelukielellä, eikös vaan? Tavoitteena on että asiansa saa ymmärretyksi toisille keskustelijoille. Tässä yhteydessä voin esittää pahoitteluni kieliopillisista virheistäni, niitä varmasti esiintyy aika ajoin runsaastikin.
Klikkaan aina suomi24 keskustelupalstoilla palkkia, että näen kaikki vastaukset auki kirjoitettuna.
En siten enää näe, kuka vastaa mihinkin viestiin.
Pilkun kyylääjiä ja palstapoliiseja riittää myös Ellien palstoille. Jotkut kehuvat juttujani ja jotkut vetävät herneen syvälle nenäänsä.
Tarkistin asian eilen kotona. Kirja on Valitut Palat kustantama. Aloin jo epäilemään iteäni. Olen aikoinaan höyrähtänyt moneen kirjakerhoon ja tietosanakirjasarjaan (mikä sanahirviö)lörpön luonteeni takia. Jos myyjä on hyvä, niin sen takia sorrun tilaamaan. Näin kävi taas pitkästä aikaa tänä aamuna. Jatkoin HBL:n tilaamista. Olen ihastunut lehteen ja tarjous oli ihan hyvä.
Muistaakseni kotilakikirjan myyntipuheessa teroitettiin sitä, että kirja on helppolukuinen ja siitä saa ohjeita visaisiin ongelmiin.
Nykyään jankutetaan joka puolella vertaistukea ja vapaaehtoistyötä. Ellien palstoilla kirjoitti takavuosina nimimerkki varatuomari. Hän antoi kultaisia ohjeita täysin ilmaiseksi ja sain monesti vain haukkumiset palkakseen.
Minua on aina kiinnostanut juridiikka. Sattuneesta syystä olemme kotona pohtineet paljon tätäkin asiaa. Kävin aikoinaan muutamilla luennoilla, hain muutamaan asianajotoimistoon töihin ja sitten mielenkiinto suuntautui muualle. Olen oppinut tuntemaan elämäni varrella muutaman naisjuristin.
Kopioin eilen päivätyössäni erään lakikirjan. Lait on kirjoitettu mahdottoman pienellä tekstillä. Juristiksi opiskelu vaatii varmasti hyviä silmiä ja vahvoja takamuksia.
Laki on niin kuin se luetaan ja uusimman Seuran mukaan eduskunta säätää epämääräisiä lakeja, joita tuomarit tulkitsevat.
En jaksa seurata mediaa kovin aktiivisesti. En tilaa enää Hesaria ja junamatka kestää 13 minuuttia. Siinä ajassa suhmuroin päivän uutiset ilmaislehdistä ja jatkan sitten pinnistelyä työn ohessa täällä netissä. Olen aikoinani tehnyt paljon puhtaaksikirjoitustöitä. Siitä kai johtuu, että tykkään kirjoittaa netissä. En koskaan korjaile tekstejäni. Sen puolen hoitavat kaikkitietävät netin kuluttajat.
Toimittajat haravoivat kirjoittamisen aiheita netistä. Olin eilen illalla äärettömän väsynyt.
Syötyäni tyttären valmistamaa taivallista pastaa lueskelin uusinta City-lehteä ja katsoin Lost-sarjaa. City-lehti kirjoitti murrosikäisten kulutuskäyttäytymisestä. Jutussa viitattiin suoraan nettikeskusteluihin. Minäkin olen aikoinani kirjoitellut noissa viestiketjuissa.
Netti on monessa suhteessa lehtiä ja muuta mediaa nopeampi ja aikaansa edellä. Erittäin usein aukaisen lehden ja totean huvittuneena, että minähän kirjoitin joskus tuostakin aiheesta.
Voimia juristit sukupuoleen katsomatta. Työnne on varmasti viheiliäisintä mitä maan päällä löytyy. Minäkin haistatin aikoinaan ex-aviomieheni juristit hornan kuuseen. Pyydän tuhannesti anteeksi ilkeitä kiroituksiani. Kasvotusten emme koskaan tavanneet emmekä puhuneet sanaakaan puhelimessa.
Ei ihmisiä saa opettaa netissä liian hyville tavoille. Pitää itsekin vähän viitsiä. Kirjastot pullistelevat lakikirjoja, jos ei ole varaa omaa ostaa.
Avioero on yksinkertainen juttu. Asia muiden joukossa. Sopimuksia kannattaa tehdä järkevästi molemmissa päissä. Siis avioliittoa solmiessa ja sitä taas purkaessa.
Minulla on jo ikää reippaasti. En aio koskaan opiskella juristiksi. Ehkä jälkikasvuni joskus veivaa tuota sorvia aikanaan. Sydämeni toivoo, että hän pääsee johonkin toiseen paikkaan lukemaan. Minä jo kuvittelin näiden pykälien olevan taaksejäänyttä elämää. Näyttää kuitenkin siltä, että varsinainen pykäläpyykki on vasta edessä.
Kirjanpitohommissa paljon olleena pidän diaarinumeroista. Juridiikka on kiinnostavaa, mutta tuomitseminen on minusta ikävää. Olen sen verran uskovainen hullu, että antaisin kaikille aina kaiken anteeksi. Eihän Jeesuskaan ketään poseen toimittanut.
Voimia kaikille ja oikein rentouttavaa viikonloppua.
Kopioin eilen päivätyössäni erään lakikirjan.
ja mitä sanoo Kopiosto:
Kun teosta kopioidaan yrityksissä, kouluissa tai julkishallinnossa, tarvitaan siihen sekä tekijän että kustantajan lupa. Lupa tarvitaan teoksen osittaiseenkin kopiointiin.