Tilanteeni on nyt se, että ero tulee väistämättä. Takana kahdeksan vuotta yhteiselämää. Meillä on yhteinen asunto ja ennen kaikkea asuntolaina. Laina-asiat saadaan kyllä sovussa järjestymään. Ongelmana on nyt sitten tavarat. Meillä on paljon tavaraa, jota minä olen omilla rahoillani osatanut, ja myöskin paljon, mitä vanhempani ovat ostaneet. Nyt tuntuu pahalta, kun ex olisi vaatimassa kaikesta puolta itselleen (minun ja minun vanhempieni ostamat tavarat). Minulla ei tulisi mieleenikään vaatia hänen ostamia tavaroita itselleni.
Mitä mieltä olette, kuuluuko vanhempieni ostamat tavarat minulle? Mielestäni tässä erotilanteessa kuuluu, vaikka ne onkin tavallaan hankittu meille yhteiseksi.
Entäs sitten koiramme. Se muuttaa minun kanssa pois, mutta pelkäämpä pahoin, että ex on vaatimassa sitä itselleen. Sitä en kestä, koira on minulle todella rakas ja tärkeä. Minä myös olen aina hoitanut ja huolehtinut siitä. Koira ei ole varsinaisesti kummankaan omistuksessa, monirotuinen kun on, niin ei ole papereita. Mielestäni on koirankin etu, että sitä ei riepotella paikasta toiseen!
Mielipiteitä kaipailisin!
Mitä mieltä olette, kuuluuko vanhempieni ostamat tavarat minulle? Mielestäni tässä erotilanteessa kuuluu, vaikka ne onkin tavallaan hankittu meille yhteiseksi.
Entäs sitten koiramme. Se muuttaa minun kanssa pois, mutta pelkäämpä pahoin, että ex on vaatimassa sitä itselleen. Sitä en kestä, koira on minulle todella rakas ja tärkeä. Minä myös olen aina hoitanut ja huolehtinut siitä. Koira ei ole varsinaisesti kummankaan omistuksessa, monirotuinen kun on, niin ei ole papereita. Mielestäni on koirankin etu, että sitä ei riepotella paikasta toiseen!
Mielipiteitä kaipailisin!
Vastaukset 16
Vanhimmat
Jos vanhampasi ova tostaneet ne tavarat sinulle, ne ovat sinun. Samoin itsellesi ostamasi tavarat ovat sinun.
Koirankin on joku maksanut kaiketi, papruja tai ei.
avioero. Kumpikin ottaa omansa, eikä omaisuutta kuulu jakaa puoliksi. Kumpi koiran on ostanut? Kuulunee ostajalle.
menetellään siten, että molemmat pitävät oman omaisuutensa/velkansa ja lähtevät eri teille.
Talolaina on selkeä, siinä on nimet ja kumpikin tietää, paljonko velkaa itsellä on. Talon voi myydä ja maksaa velkansa pois tai toinen voi ostaa toisen osuuden talosta.
Muu irtain omaisuus menee sille, joka sen omistaa tai on ostanut ja jos on epäselviä omistussuhteita, niin olisi hyvä löytää joku todiste, että on itse hankkinut sen. Tuo edellinen siis siinä tapauksessa, että molemmat väittävät jotain omakseen.
Pikkutilipehööri, kuten kynnysmatot, kynttilän jalka tms. niistä ei liiemmin kannata riidellä.
..siitä, että jos on tarpeeksi kauan ollut avopari, niin omaisuus kuuluu jakaa puoliksi.
Kysy joltain oikeusavustajalta tms.
mitään puoliksi jos siis ei osapuolet itse niin sovi sovussa. Kaikki menee niin, että se joka on maksanut, niin tavara on hänen oli sitten oltu avoliitossa vaikka koko ikänsä.
Joo, eli mulla tilanne, jossa talo on puoliksi kummankin nimissä, mutta käytännössä olen maksanut kaiken itse plus kaikki muut isot laskut. Nyt puolisko vaatisi puolet, että lähtisi. Mikä avuksi? Talo on kokonaan jo maksettu.
kuitit ja tositteet tallella joilla voit osoittaa että olet maksut suorittanut. Muuten aika mahdotonta todistaa. Soita johonkin asiajotoimistoon, useilla on maksuton ensi neuvottelu, eli saa maksuttomasti perustietoa sekä arvion siitä kannattaako lähteä "tappelemaan" . Selvitä asia perinpohjin äläkä anne heti periksi.
Tottakai on kuitit, kun joka lyhennys meni omalta tililtäni...kuten myös kaikki muut isot laskut. Mitäpä olette noin periaatteessa mieltä asiasta...pitäisikö exälle kuitenkin jotain antaa? Saattaisin ehkä jopa suostua sellaiseen kompromissiin, jossa ex saisi puolet talon arvonnoususta. Lapsiakin on.
Teet niinkuin katsot parhaaksi. Talo jokatapauksessa on käytännössä katsoen sinun koska sinä sen olet maksanut.Jos talo kuitenkin on molempien nimissä, kannattaisi tuo seikka vielä tarkistaa juristilta. Muistaakseni sivuilla laki.fi voi löytyä myös tietoa näistä asioista.
Niin, en ole löytänyt tähän mitään järkevää mistään. Periaattessa, jos laki sanoo, että omistussuhteen mukaan jaetaan, niin voin sitten esittää puolikkaasta laskun, jota hän ei tietenkään maksaisi. Tästä päästäänkin sitten siihen arvonnousun puolikkaaseen.
soita asiajotsto allianssiin, itse olen kysynyt sieltä ja oli tosi pätevä kaveri. Kertoi heti siinä puhelimessa pääpiirteittäin miten asiat menee. Tämä alkuneuvottelu on maksuton.
sinun vanhempiesi ostamat tavarat kuuluvat luonnollisesti sinulle. :)
Ikävä kyllä yli viisi vuotta avosuhteessa olevat joutuvat jakamaan tavarat tasan tai voi sitten hakea pesän jakajaa. Kuka sen koiran sitten on maksanut niin se on sen.
myös koira on jaettava tasan!
siitä, kumpi saa kummankin osan koiraa, voi heittää puolueettoman
henkilön valvonnassa lanttia.
Kun olette avoliitossa niin se ottaa tavarat kuka sen on ostanut ja siihen ei ole toisella mitään sanomista kun se on ihan selvää. Avoliitossa omaisuus on se kenen nimissä se on tai on ostanut.
Saattaa olla, että ap:lle on tämä asia jo selvinnyt. Sentään viis vuotta, ja eronnut ennen kuin mistään avoliittolaista oli kukaan kuullutkaan.