Elin monta vuotta avoliittossa oman kultani kanssa. Arki sujui hyvin ja sänkykammarin puolella oltiin aktiivisia. Jossain vaiheessa tultiin pisteeseen, jossa täytyi vakavasti punnita yhteistä tulevaisuutta (avioliitto, lapset, oma koti jne.). Vaikka ulkoisesti kaikki olikin kunnossa, niin en vain yksinkertaisesti osannut kuvitella sitä kaikkea tämän toisen ihmisen kanssa. Se "jokin" vain puuttui suhteesta...
Päädyimme siis monien käänteiden kautta omille teillemme. Ero oli helpottava, mutta raskas. Nyt on oma asunto järjestynyt ja muutenkin elämä alkaa hymyilemään. Exän kanssa ollaan tosi hyvissä väleissä ja nähdään suht usein.
Niin, ehkä vähän liiankin hyvissä väleissä, koska aina silloin tällöin nautiskelemme läheisestä ja intiimistä rakastelusta. Se puoli sujuu loistavasti, eikä kummallakaan ole mitään sitä vastaan.
Mitähän tuosta pitäisi ajatella ja mitä siitä mahtaa seurata...? Se on kuitenkin selvää, että yhteen emme palaa.
Oisko kellään kokemuksia vastaavasta tilanteesta / hyviä vinkkejä?
Päädyimme siis monien käänteiden kautta omille teillemme. Ero oli helpottava, mutta raskas. Nyt on oma asunto järjestynyt ja muutenkin elämä alkaa hymyilemään. Exän kanssa ollaan tosi hyvissä väleissä ja nähdään suht usein.
Niin, ehkä vähän liiankin hyvissä väleissä, koska aina silloin tällöin nautiskelemme läheisestä ja intiimistä rakastelusta. Se puoli sujuu loistavasti, eikä kummallakaan ole mitään sitä vastaan.
Mitähän tuosta pitäisi ajatella ja mitä siitä mahtaa seurata...? Se on kuitenkin selvää, että yhteen emme palaa.
Oisko kellään kokemuksia vastaavasta tilanteesta / hyviä vinkkejä?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Et ole ainoa joka noin tekee/on tehnyt. Minäkin eron jälkeen käytin vanhoja luontaisetuja hyväksi siihen asti kunnes löysin sellaisen miehen, jonka kanssa halusin alkaa seurustelemaan.
se on ihan tasan teidän välinen juttu, mitä teette eronne jälkeen,eikä sitä varmaan tarvitse edes täällä pohtia.
Itse heti eron jälkeen muutaman kerran palasin entiseen petiin, mutta pidemmän päälle se ei olisi onnistunut. Nyt en enää voi kuvitellakaan antautuvani exälle, joten mielummin olen vaikka ilman.
Eiköhän tuossa samaan petiin exän kanssa menemisessä ole kyse jostain entiseen takertumisesta, ja kun monellakin välit paranee erottuaan, niin tuntuu ihan luontevalta seksi exän kanssa. Kysyä vaan voi, onko exä silloin oikeastaan edes exä.
kukin tavallaan. Jos teistä tuntuu hyvältä ja luontevalta toimia noin, tehkää niin. Itse en eron jälkeen ole halunnut enää exän petiin tai kainaloon, minulle on ollut luontevampaa, että ero on ero näissäkin asioissa. Eroa seurasi muutama lyhyempi suhde, kunnes tapasin nykyisen elämänkumppanini ja nyt olen hyvin tyytyväinen, että sain asian silloin pois päiväjärjestyksestä eikä se vaikuttanut enää tähän uuteen suhteeseen.
...tuo ex tietää ettei tulevaisuutta ole tai tule. Voi olla pitkä itku edessä siinä vaiheessa molemmilla, kun toinen lopettaa tuonkin mielenkiinnon...
Voimia.
Ei kyllä tulisi mieleenikään.
Moraalini on ehkäpä hiukan liian korkea tuollaiseen.
Seksi ilman rakkautta on liian halpaa.
Jos on erottu niin sitten on erottu.
aina erota sen takia että ei rakasta. Aina suhde ei onnistu, vaikka rakkautta olisikin.