Sitähän nämä keskustelut täällä suurimmaksi osaksi ovat.
Ja nytkö niitä sitten ollaan kieltämässä sen perusteella että yksinäiset, sisäänpäinkääntyneet ja puhumattomat ovat potentiaalista pommittajasakkia?
Kerrassaan nerokasta.
Ja nytkö niitä sitten ollaan kieltämässä sen perusteella että yksinäiset, sisäänpäinkääntyneet ja puhumattomat ovat potentiaalista pommittajasakkia?
Kerrassaan nerokasta.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Itse olen aina hakenut voimaa yksinolosta. Käsittääkseni olen vain syntynyt sellaiseksi, että kaikki vähänkin isommat asiat (niin ongelmat, suunnitelmat kuin ihastumiset ja rakastumisetkin) täytyy esin selvittää omassa pääkopassa ja vasta sitten haluan penkoa niitä läheisten kamujen kanssa.
Ajattelen niinkin radikaalisti, ettei ujous ole sairaus tai selaisen oire. Pari vuotta sitten kuuntelin silloisessa työpaikassani kauhulla ihmisiä, joiden mielestä lapsen rauhallisuus ja omissa oloissa viihtyminen oli osoitus milloin mistäkin insestistä aivosairauteen! Suomi alkaa olla näissäkin asioissa kovin amerikkalainen maa; myös työpaikoilla arvostetaan ällistyttävän paljon "eloisuutta ja iloisuutta", jopa ammattitaidon kustannuksella.
Mielestäni hiljaisella ihmisellä yleensä on jotain sanottavaakin, koska hän todennäköisesti on ajatellut ennen suunsa avaamista. Samaa ei aina voi sanoa "trendikkäistä, ulospäinsuuntautuneista" puheautomaateista.
Toivottavasti hiljaisten parjaaminen ei kestä kauan. Ammattilaiset varmaan pian muistavat muistuttaa, ettei ihmisen tarvitse koko ajan kailottaa ja älämölöttää todistaakseen olevansa henkisesti terve.
se saa puhua kellä rahaa tai voimaa on, muut pitää turpansa kiinni.
Aika harmitontakin:)
http://members.tripod.com/~pommari/