Usein kuulee puhuttavan, ja täälläkin saa lukea "perheenrikkojista". Silloin tarkoitetaan aika usein perheen ulkopuolelta ilmaantuvaa henkilöä, joka "rikkoo perheen" ryhtymällä suhteeseen perheen äidin tai isän kanssa.
Mun mielestä ajatus on hölmö. Ei kukaan ulkopuolinen voi siinä merkityksessä "rikkoa perhettä". Perheen voi kyllä rikkoa vaikkapa väkivallantekijä, sota, sairaus tai onnettomuus, mutta ei rakkautta tai vaikkapa vain hetken hurmaa etsivä ihminen voi rikkoa kenenkään perhettä.
Perheen voi siinä merkityksessä "rikkoa" vain ja ainoastaan perheen äiti ta isä itse. Tosin ei sekään aina ole välttämättä huono tai ainakaan huonoin vaihtoehto. Usein huonoin vaihoehto saattaa olla perhe-elämän jatkaminen samaan malliin...
Mun mielestä ajatus on hölmö. Ei kukaan ulkopuolinen voi siinä merkityksessä "rikkoa perhettä". Perheen voi kyllä rikkoa vaikkapa väkivallantekijä, sota, sairaus tai onnettomuus, mutta ei rakkautta tai vaikkapa vain hetken hurmaa etsivä ihminen voi rikkoa kenenkään perhettä.
Perheen voi siinä merkityksessä "rikkoa" vain ja ainoastaan perheen äiti ta isä itse. Tosin ei sekään aina ole välttämättä huono tai ainakaan huonoin vaihtoehto. Usein huonoin vaihoehto saattaa olla perhe-elämän jatkaminen samaan malliin...
Vastaukset 15
Vanhimmat
Mitä jos kaikilla ihmisillä olisi sellainen asenne, että varattuihin ei kosketa. Silloin perheen rikkominen on oikeasti vain sen isän tai äidin vastuulla kokonaan. Eli ensin erotaan ja sitten vasta haetaan muuta seuraa. Jos alkaa tietoisesti salasuhteeseen varatun kanssa on yhtä syyllinen perheen rikkoutumiseen.
Entä mitä jos kaikki ihmiset maailmassa olisivat sitä mieltä, että:
- toista ei saa tappaa millään verukkeella
- varastaa ei saa
- kukaan ei saa omistaa mitään, vaan kaiken tulee olla yhteistä ja kaikilla yhtä hyvät elinolot
- on vain yksi jumala johon kaikki uskovat varauksetta ilman mielipide-eroja
- jonossa ei saa etuilla
- lihaa ei saa syödä koska eläimet kärsivät
Jne.
Ja sitten vielä, jos kaikki myös eläisivät sen mukaan, eivätkä pelkästään olisi sitä mieltä!
Eikö olisikin kivaa? =)
... kaikki rakastaisivat ja olisivat uskollisia sille omalle kumppanilleen, silloinkaan ei olisi mitään ongelmaa vaikka näitä "toisia" olisikin. Kyllä uskollisuuden ja perheen koossa pitämisen pitää lähteä ihmisestä itsestään!
Itse en huolisi vaimoa joka olisi uskollinen vain siksi että kaikki miehet olis päättäneet että varattuihin ei kosketa. Minä haluan vaimon joka on uskollinen siksi että rakastaa minua ja haluaa olla minun kanssa. Siitä syystä minäkin olen uskollinen. Jos on ongelmia parisuhteessa, ei ne ongelmat sillä parane että lähdetään vieraisiin! Pitää tehdä töitä suhteen eteen SUHTEESSA ei sen ulkopuolella. Nyt ollaan oltu 15 vuotta naimisissa, 19 vuotta ollaan oltu yhdessä.
Niin eihän toisten puolesta voi päättää mitään, mutta jokainen voi itse tehdä periaatepäätöksen esim. siitä että varattuihin en koske, vaikka mikä olisi.
"Itse en huolisi vaimoa joka olisi uskollinen vain siksi että kaikki miehet olis päättäneet että varattuihin ei kosketa. "
Mutta tuossa tilanteessahan se vaimo turhautuisi muutenkin ja haluaisi erota että pääsee sitten muihi n miehiin. Eikö olisi parempi, että se eroaa ensin reilusti sinusta vai haluaisitko että se ensin pettää ja sitten vasta eroatte?
Muttakun ei!
Toistan sulle saman kuin tuolle Aatelmallekin, eli mitä jos kaikki ihmiset maailmassa olisivat sitä mieltä, että:
- toista ei saa tappaa millään verukkeella
- varastaa ei saa
- kukaan ei saa omistaa mitään, vaan kaiken tulee olla yhteistä ja kaikilla yhtä hyvät elinolot
- on vain yksi jumala johon kaikki uskovat varauksetta ilman mielipide-eroja
- jonossa ei saa etuilla
- lihaa ei saa syödä koska eläimet kärsivät
Jne.
Ja sitten vielä, jos kaikki myös eläisivät sen mukaan, eivätkä pelkästään olisi sitä mieltä!
Ongelma on vaan siinä, että silloin ei enää puhuttaisi olennosta nimeltä ihminen, vaan jostakin aivan muusta. Lehmälläkään ei ole siipiä eivätkä kalat juokse maalla. Täytyy kai sentää lähteä siitä miten ON eikä siitä "mitä jos olisi". Kun ei ole niin!
Eikö olisikin kivaa? =)
Aatelmalla tais mennä pointti vähän ohi. Kyllä pitää ihmisellä olla sen verran selkärankaa ettei pidä pettämistä edes vaihtoehtona. Joko rehellisesti eroaa tai yrittää vielä yhdessä uskollisena. Riippumatta "toisten" moraalista olla tai ei olla varattujen kanssa! Moraali pitää olla itsellä, eikä lähtä niistä "toisista miehistä / toisista naisista".
Jos ajatellaan toisin päin. Leikitään että mielestäni meillä menisi huonosti vaimoni kanssa. Minun vaihtoehtoni olisi erota (ilman pettämistä! vaikka toiset naiset huolisivat varatunkin miehen!) tai yrittää parantaa suhdettamme yhdessä vaimoni kanssa (ja suhdettahan ei paranneta ainakaan hankkimalla salarakkaita!!). Pettäminen ei olisi minulla edes vaihtoehtona missään tilanteessa. Samanlaista moraalikäsitystä edellytän myös vaimoltani. Esim. en tiedä sukupuoltasi mutta jos olisit nainen, en ikinä voisi olla yhdessä sinuntyyppisesi naisen kanssa, koska uskollisuutesi lähtee siitä haluaako kukaan suhteen ulkopuolella olla salarakkaasi! Ei siitä että haluatko itse salarakasta itsellesi! Yök!
Samaa mieltä olen kanssasi..pettäminen ei ikinä saa olla mikään vaihtoehto. Minun kommentit on vinkkiä "kakkosten" suuntaan. Ei ne ole niin viattomia varsinkaan jos tietävät toisen olevan varatun. Itse olen tehnyt sen periaatepäätöksen etten varattujen sotkuihin lähde mukaan ja olen ylpeä tästä päätöksestä. Jos joku varattu osoittaisi kiinnostusta sanoisin, että otappa sitten yhteyttä kun sinulla on näyttää eropaperi. Jos ei ota yhteyttä niin siinä se sitten nähtiin mikä oli miehiään.
Ja itse olen niin päättänykin. Mutta toivoisin myös, että ne parisuhteessa olevat voisivat tehdä päätöksen olla pettämättä ja erota ennen kuin aloittavat uuden suhteen. En itse osaisi kuvitella, että kaikkien Suomen sinkkunaisten pitäisi tehdä tälläinen periaatepäätös eikä mieheni, joka minun kanssani parisuhteessa on!
Pitäisikö samalla kieltää myös sinkkunaisten yhden yön jutut? Niin ihanaa kuin se olisikin, mutta valitettavasti en usko sinkkujen periaatteiden vaikuttavan siihen että varattu mies/nainen osaa vieläkin valehdella ja kertoa olevansa vapaa. Eihän sellainen suhde(ei siis vain yhden yön jutut) pitkälle kestäisi mutta olisihan sekin pettämistä. En ole itse ikinä harrastanut yhden yön juttuja, mutta vastoin kuten eräät tällä palstalla, en koe oikeudekseni vaatia sinkkuja, aikuisia ihmisiä, luopumaan niistä. Se kuulostaa todella itsekeskeiseltä ajatusmaailmalta.
Itse kyllä vaadin mielummin ensisijaisesti itseltäni ja mieheltäni uskollisuutta. Ja pidän myös periaatteen olla sotkeutumatta sinkkuna varattuihin.
No johan nyt on. Että oikein paperit pitää olla näyttää ennenkuin puheille pääsee. Siellähän melko täti :)
Mutta edelleen: se on ihan sama mitä toivotaan/vaaditaan yms. yms. toisilta. Jokainen käyttäytyy kuitenkin oman harkintansa perusteella niinkuin parhaaksi näkee - ONNEKSI!
tuliko sulle nyt sitte puhtaampi omatunto kun kirjoitit tuon viestin vai miksi sen teit?
Meni "huti" :)
Tapasin miehen, aivan ihanan sellaisen. Sai minut uskomaan,että on sinkku. kuukausien tapailun jälkeen paljastui raskaana oleva avovaimo... olenko nyt perheenrikkoja kun en tiennyt avovaimosta? olen toisaalta tänne muuttanut ja en tunne täältä ihmisiä.kannan huonoa omaatuntoa taphtuneesta,koska hän oli varattu. mutta rakkauttani en häpeä.rakastan häntä vieläkin.
Ja jos tarkkoja ollaan, ei juri kukaan koskaan oel perheenrikkoja. Sen sihjaan ihmiset ihastuvat, rakastuvat, joskus lakkaavat rakastamasta, ihastuvat ja rakastuvat uusiin, toisiin ihmisiin, pareja eroaa, syntyy uusi pareja - tai toisin päin. Näyttäkää minulle kuka rikkoi perheen? Sitä tapahtuu sodissa ja vastaavissa tilanteissa, joissa ihmisten elämään puututaan ulkopuolelta väkivalloin. Eipä juurikaan muutoin.