Onko merkitystä???

Pähkäilen samojen asioiden kanssa. Ensin minut saatiin uskomaan, että oli tapahtunut vain kerran, paljastui lopulta, että suhde oli kestänytkin puoli vuotta. Ja kaiken lisäksi kun mies jäi ensimmäisen kerran kiinni, jatkoi hän silti pettämistä - saman naisen kanssa! Koen, että olisi helpompi antaa anteeksi kerran humalassa tehty homma, mutta kun sitä tehdään tietoisesti ja selvinpäin! Kaiken aikaa mies näki, miten kärsin ja sairastuin hulluuden partaalle. Oli sairaspoissaoloja, masennusta, unettomuutta... Vasta pelko menettää minut, herätti hänet todellisuuteen. Mutta voinko enää luottaa? Pihtaavasta akasta ei ollut kohdallani kysymys, meillä seksi oli aina hyvää ja täydellistä ja sitä oli usein. Siksi en voi ymmärtää.

Ihmiset erehtyy aina välillä tekemään virhearvion omissa toimissaan. "Vahingoksi" voisi ajatella esim. viunapäissään tehdyn pettämisen, kontrolli kun on päissään monella aika nollilla. Mutta kun puhutaan suhteesta, siis sellaisesta että ollaan saman tapauksen kanssa vällyjen välissä useamminkin eli kuukausia, ei se ole enää mikään vahinko. Se on tietoinen teko mitä suurimmassa määrin.

Tiedä sitten onko kumpikaan noista yhtään helpompi käsitellä, siis petetyn, mutta yksittäisen virheen ja tietoisen valinnan välillä ainakin näissä pettämisasioissa on vissi ero.

Suhde on suhde ja siinä on usein mukana seksin lisäksi tunteita toista kohtaan. Ei kait sitä ketään vain käydä höyläämässä kerta toisensa jälkeen jos ei tunnetasollakin ole jo virinnyt jotain.

Pettäjät aina sitten jälkikäteen selittelee asioita, mm. oma vaimokin totesi ettei tiedä mikä se (suhde) oikein oli. Sitten kehitti syyn, että meillä oli muka "kylmä" vaihe avioliitossa... ja paskat sanon minä, mitään kylmyyttä ei ollut ja jos sitä olikin se oli seurausta hänen touhuistaan, ei minun.

Joku sanoi, että mitä loppuviimeksi merkitsee yksi sivusuhde pitkään jatkuneessa liitossa (meilläkin yli 15-v yhdessä, viime aikoihin asti melko ongelmitta). No, mielestäni se merkitsee erittäin paljon, koska yhteiselämää on ollut niin kauan niin sitä oletti jo luottavansa toiseen ja osaavansa elää tämän kanssa suuremmitta ongelmitta. Mutta romahdus, sitten kun se tulee, on maksimaalisen totaalinen. Väitän että paljon pahempi pitkän liiton takia kuin että jos olisi ollut vain muutaman vuoden yhdessä.

Shit happens. Mutta petosta ei kannata kostaa petoksella, siinä MOLEMMAT on sitten yhtä paskoja, ei vain se ensin pettänyt. Uskon, että pettäjä saa rangaistuksen omantuntonsa kautta enenn pitkää, vaikka petos ei tulisikaan koskaan ilmi. Se jäytää jollain tasolla hamaan hautaan asti, toisilla ehkä pahemmin kuin toisilla. Joten suurin häviäjä petoshommissa on aina se pettäjä, mutta valitettavan usein eli aina petetty tiedon saadessaan kärsii raskaasti. On se niin väärin.

minua on myös petetty ja aluksi uskoteltiin, että seksiä ei ollut, sen jälkeen sitä oli vain kerran ja lopulta paljastui, että sitä olikin jatkunut jonkin aikaa. kaksi ensimmäistä vaihtoehtoa olisin varmaankin voinut antaa anteeksi, mutta nyt se on lähes mahdotonta, vaikka haluaisinkin. uskon, että pettämisen kestää paremmin, jos sen voi ajatella olevan ns. vahinko, vaikka eihän kukaan vahingossa harrasta seksiä. voimia sinulle!