- Olen onnellisesti naimisissa, lapsiakin on.
- Minulla on toiseen miehen suhde, joka ei sisällä seksiä.
- Minua häiritsee, että ajattelen jatkuvasti tätä toista miestä. Miksi? Muutama kuukausi olisi ymmärrettävää, mutta kaksi vuotta...
- Moni sanoo, että eroa ja aloita uusi elämä, ellet rakasta miestäsi. Mutta kun rakastan, ja paljon. Silti rakastan toistakin. Hän on luonteeltaan juuri päinvastainen kuin mieheni. Tunnen hänen hyvät ja etenkin (!) huonot puolensa. Hän ei todellakaan ole täydellinen muuten kuin että olen täydellisen viehättynyt häneen. En tajua.
- Haluaisin rakastellakin tämän toisen kanssa, mutta siihen en ryhdy, koska rakastan miestäni ja haluan olla uskollinen. Sitäpaitsi seksielämämme on loistavaa, neljän lapsen jälkeenkin. Monesti mietin mitä tekisin jos seksielämämme olisi huonoa? Luultavasti lankeasin?
- Tämä ajatus vaivaa minua kaikkein eniten. Onko uskollisuus seksistä kiinni, vaikka olisi kysymys sellaisesta moralistista kuin minä? Olen aina ollut sitä mieltä, ettei seksin puute häiritsi jos suhde muuten olisi hyvä. Mutta minulla ei ole koskaan ollut puutetta seksistä niin kai se on helppo sanoa?
- Onko täällä ketään, jolla olisi edes suunnilleen sama tilanne?
- Minulla on toiseen miehen suhde, joka ei sisällä seksiä.
- Minua häiritsee, että ajattelen jatkuvasti tätä toista miestä. Miksi? Muutama kuukausi olisi ymmärrettävää, mutta kaksi vuotta...
- Moni sanoo, että eroa ja aloita uusi elämä, ellet rakasta miestäsi. Mutta kun rakastan, ja paljon. Silti rakastan toistakin. Hän on luonteeltaan juuri päinvastainen kuin mieheni. Tunnen hänen hyvät ja etenkin (!) huonot puolensa. Hän ei todellakaan ole täydellinen muuten kuin että olen täydellisen viehättynyt häneen. En tajua.
- Haluaisin rakastellakin tämän toisen kanssa, mutta siihen en ryhdy, koska rakastan miestäni ja haluan olla uskollinen. Sitäpaitsi seksielämämme on loistavaa, neljän lapsen jälkeenkin. Monesti mietin mitä tekisin jos seksielämämme olisi huonoa? Luultavasti lankeasin?
- Tämä ajatus vaivaa minua kaikkein eniten. Onko uskollisuus seksistä kiinni, vaikka olisi kysymys sellaisesta moralistista kuin minä? Olen aina ollut sitä mieltä, ettei seksin puute häiritsi jos suhde muuten olisi hyvä. Mutta minulla ei ole koskaan ollut puutetta seksistä niin kai se on helppo sanoa?
- Onko täällä ketään, jolla olisi edes suunnilleen sama tilanne?
Vastaukset 5
Vanhimmat
sama tilanne...ehkä periaate sama, mutta asia eri. Tulipa vain mieleeni...ilmeisesti tässä toisessa miehessä on jokin piirre, jota mieheesi toivoisit? Kaksi vuotta on pitkä aika. Tuleeko itsellesi mieleen millaisesta piirteestä voisi olla kysymys, ja oletko varma ettei miehelläsi sittenkin ole sitä, se vain pitää löytää?
Kysymykseesi uskottomuudesta on yksinkertaisinta vastata näin: se on aina ihmiskohtaista. Toiselle kumppanin fyysinen kontakti vieraan kanssa ei ole uskottomuutta, mutta henkisen tason ihastuminen taas on, ja jollakin muulla taas toisinpäin...toisilla molemmat. Sinun on itseasiassa aika helppo selvittää tuo kysymys ajattelemalla, että mikäli miehelläsi olisi vastaavia tunteita ja ajatuksia jotakin toista naista kohtaan, kokisitko sen pettämiseksi, missä kohtaa itselläsi menee raja, mitä hyväksyt mieheltäsi?
...tulipa tässä mieleen, lueskeltuani noista pettämisjutuista... eikö aina pitäs ajatella sitä toista ihmistä miltä siitä mahtaa tuntua asiat joita hänellä mahdollisesti selkäs takan teet? kaikkea tässä maailmassa ei voi eikä tule voidakkaan saada! itse oon petänny henkisesti ja fyysisesti ja tullut myös petetyksi... itse olen päässyt vasta 27-vuoden ikään, joten hieman vaikeehan mun kyllä on hahmottaa, sellasta parisuhde-elämää, jossa on oltu pitkään ja lapsiakin on vierellä, myönnetään..:) elämähän on valintoja täynnä joka päivä, valitse!
- Olen tästä toisesta miehestä juuri sen takia ymmälläni, että hänessä on kosolti sellaisia, mielestäni jopa renttumaisia, piirteitä, joita ei miehelläni ole! Siis toisen miehen huonot puolet ovat kosolti huonompia kuin oman mieheni. Hyvät puolet taas... On todella vaikeaa, ellei jopa mahdotonta verrata 15 vuoden suhdetta 2 vuoden suhteeseen.
- Jos ajatellaan ihmisten hyviä puolia niin eihän koskaan samassa ihmisessä ole täsmälleen niitä ominaisuuksia, joista itse pitäisi. Tiedänkö sitä edes itse? Vuosien mittaan jopa oppii pitämään toisen huonommista ominaisuuksista ja joskus ennen hyvänä pitämänsä ominaisuudet menettävät hohtonsa. Parisuhde on omituinen asia!
- Jos eroaisin (kaikkea voi kuvitella!) ja perustaisin tämän toisen miehen kanssa uusperheen, luulisin, että sekin toimisi. Ainakin jonkin ajan kuluttua. Mutta eihän sellaisessa ole mitään järkeä!!!! Erota voi, mutta vain siinä tapauksessa, että avioliitossa menee huonosti!
- Välillä ajattelen miten ystävät ja sukulaiset suhtautuisivat eroomme ja olen tullut siihen tulokseen, että mieheni olisi se, joka kestäisi eromme ainakin periaatteesta parhaiten. Välimme säilyisivät varmasti hyvinä ja läheisinä erosta huolimatta. Ystävät ihmettelisivät ja sukulaiset tuomitsisivat. Aika hullunkurista?
- Jos miehelläni olisi vastaava suhde toiseen naiseen en taatusti tämän omani jälkeen menisi sanomaan sitä pettämiseksi. Ymmärtäisin jopa väliaikaisen lipsahduksen seksisuhteeksikin, jota en koskaan aiemmin olisi hyväksynyt missään tapauksessa!
Kovin on tuttu juttu.. joskin jo vuoden takaa. Nyttemmin meillä on enää kuulumisten vaihtoa, mutta jokin ihmeellinen side on edelleen säilynyt, ikään kuin näkisi viestien läpi..
Itse pääsin ajat sitten yli sen, onko platoninen toinen ihmissuhde oikein vai väärin. Lasteni äiti ei tiedä siitä mitään, eikä tule tietämäänkään, mikäli se on minusta kiinni. Itselleni se oli/on erittäin tarpeellinen, tunnen eläväni!
Oikeastaan on aika turhaa pohtia, mitä tapahtuisi, jos... Aina voi jossitella, eikä siitä pääse sen pitemmälle, omaa käyttäytymistään ei pysty ennakoimaan kuin osittain.
Hyvää syksyn jatkoa sinulle, Stina!
- Minäkin tiedän nyt, että on edes turhaa pohtia, onko platoninen suhde oikein vai väärin. Aivan sama jos pohtisi onko ystävyys oikein vai väärin. Miten hyvä ihmissuhde voisi olla väärin?
- Miehelläni on kyllä aavistus suhteestani, mutta hän on fiksu mies: Ei kommentoi, ei kysele turhia tai vaadi selityksiä. Sen sijaan hän panostaa enemmän minun huomioimiseen ja lapsiin!
- Hyvät jatkot sinullekin, Perttuli!