Useampia vuosia oltuani työkkärin ja sossun kiusattavana päätin tiputtautua koko järjestelmän ulkopuolelle. Ensin jätin sossun toimeentulotuen hakemisen koska se oli todella nöyryyttävää. Elelin sitten pelkällä asumistuella ja työmarkkinatuella.
Pian työkkärin pakkotyöllistämisiin ja koulutuksiin kyrpiintyneenä päätin että alle 500 euroa kuussa käteen on aivan liian vähän kestääkseni tuota jatkuvaa kiusaa ja stressiä.
Kun asumistuessa omavastuu on 150 euroa, niin käteen jäi ruokaan ja kaikkeen muuhun vain 350 euroa. Tiesin että työmarkkinatuen verran rahaa saa kuukaudessa hankittua tavalla tai toisella, jolloin pääsen koko systeemin ulkopuolelle omaan rauhaan.
No nyt elän omillani vapaaherrana tienaten itse tavalla tai toisella tuon työkkärin ja sossun jatkuvalla nöyryyttämisellä antaman minimitoimeentulotukisumman (kohtuulliset asumiskulut 360 euroa toimeentulotuen perusosaa).
Ei kukaan kiusaa tai aiheuta jatkuvaa stressiä juoksuttamisellaan.
En tosin koskaan jo pelkän vittuilun takia tule tuomaan penniäkään rahaa tämän kiusasysteemin kassaan ja otankin vain sen asumistuen, joka kaikille pienituloisille annetaan, jopa omistuskämppien omistajille jos rahaa ei enää tule. Moraalini venyy jo aika tavalla, tosin en kenellekään tarkoituksella pahaa tee.
Suosittelen teitäkin miettimään, onko sen muutaman sadan euron takia pakko juosta jatkuvasti nöyristelemässä ja kiusattavana, vai voisitteko saman summan tienata jollakin muulla tapaa.
Tietenkään yhteiskunnallekaan ei kannata tämän jälkeen enää mitään antaa, koska se on kiusallaan evännyt minimitoimeentulon, joka kuuluisi kaikille, ja kuljettanut ihmisen harmaalle vyöhykkeelle. Eihän kädestä suuhun elämisellä nyt veroja makseta, mutta miksi maksettaisiinkaan kun sama summa pitäisi saada tulottomana Suomen lain mukaan.
On stressi poistunut ja mahahaavaoireet samalla.
On ihme miten toivottomuus häviää kun muiden armoilla oleminen poistuu.
Pian työkkärin pakkotyöllistämisiin ja koulutuksiin kyrpiintyneenä päätin että alle 500 euroa kuussa käteen on aivan liian vähän kestääkseni tuota jatkuvaa kiusaa ja stressiä.
Kun asumistuessa omavastuu on 150 euroa, niin käteen jäi ruokaan ja kaikkeen muuhun vain 350 euroa. Tiesin että työmarkkinatuen verran rahaa saa kuukaudessa hankittua tavalla tai toisella, jolloin pääsen koko systeemin ulkopuolelle omaan rauhaan.
No nyt elän omillani vapaaherrana tienaten itse tavalla tai toisella tuon työkkärin ja sossun jatkuvalla nöyryyttämisellä antaman minimitoimeentulotukisumman (kohtuulliset asumiskulut 360 euroa toimeentulotuen perusosaa).
Ei kukaan kiusaa tai aiheuta jatkuvaa stressiä juoksuttamisellaan.
En tosin koskaan jo pelkän vittuilun takia tule tuomaan penniäkään rahaa tämän kiusasysteemin kassaan ja otankin vain sen asumistuen, joka kaikille pienituloisille annetaan, jopa omistuskämppien omistajille jos rahaa ei enää tule. Moraalini venyy jo aika tavalla, tosin en kenellekään tarkoituksella pahaa tee.
Suosittelen teitäkin miettimään, onko sen muutaman sadan euron takia pakko juosta jatkuvasti nöyristelemässä ja kiusattavana, vai voisitteko saman summan tienata jollakin muulla tapaa.
Tietenkään yhteiskunnallekaan ei kannata tämän jälkeen enää mitään antaa, koska se on kiusallaan evännyt minimitoimeentulon, joka kuuluisi kaikille, ja kuljettanut ihmisen harmaalle vyöhykkeelle. Eihän kädestä suuhun elämisellä nyt veroja makseta, mutta miksi maksettaisiinkaan kun sama summa pitäisi saada tulottomana Suomen lain mukaan.
On stressi poistunut ja mahahaavaoireet samalla.
On ihme miten toivottomuus häviää kun muiden armoilla oleminen poistuu.
Vastaukset 3
Vanhimmat
olet asian ytimessä jatkavaan, koska se vaatii sisua jota ei kaikilta löydy,vaikka suurin osa luulee että sitä on siunattu hänellekin. Olet niin sanottu järjestelmän piiki jolta isovelin pitäisi saada nirri pois, koska kykenet jopa käytämään internettiä jota pidetään isveljien sakissa suuremman älyomaavien viestimeksi. Minä muuten kuulen samaan sakiin, en ole hakenut yhteiskunnalta mitään viimiseen viiteen vuoteenenkä hae!
Syksyyn on ansiosidonnaista jäljellä.
Mikäli en kolmesta ammattipätevyydestä ja jokasella työkokemusta omaavana saa palkkatyötä aloitan yhteiskuntavastaisen "kiusanhenkisyyden".
Kaikista yhteiskunnan ja järjestelmän tekemistä typeristä nöyryytystoimista kostan monikertaisesti aiheuttamalla kuluja ja hallaa maan päättäjille virkakoneistolle. Valituskanavat käytän hyödyksi ja teen koko ajan muita harmittavia jippoja täysillä.
Osaamistani ja suhteitani käytän muun mahdollisen ansion saamiseksi, verottaja siinä vaan ihmetelkööt. Omaisuuteni ja varat olen jo siirtänyt ulkomaille turvaan tuottamaan, minulla ei ole täällä mitään menetettävää.
"Etappitie vaihtoehdot" maasta poistumiseen on myöskin aktivoitavissa välittömästi.
... ei saa sitä kaipaamaansa päänsilittelyäkään enää. Aikoinaan, kun oli tarveharkinnassa tuo toimeentulotuki, niin minuakin oikein kehuttiin, kuinka hyvin olin asiani hoitanut kahden lapsen yksinhuoltajana.
Kissanhännän vedoksi on sossun toiminta nykyisin mennyt ja toden totta apua tarvitsevan kiusaamiseksi. Minulla on valtaa vain itseni suhteen - ja olen menemättä.
Työttömänäkin tässä pärjäilee, kun asuu toinen toinen pojista vielä kotona ja maksaa jonkun laskun silloin tällöin. Eipä tosin olisi hänelläkään palkallaan varaa tähän kaikkeen.
Ollaan päästy oravanpyörästä tällä järjestelyllä. Pojan työ (siedettävä joskin pienipalkkainen) tuo hänellekin vapauden olla hyväksymättä ihan mitä tahansa opinto- ja työmarkkinoiden suhteen (pitäisi ympäristön odotusten mukaan olla jotain muuta jossain muualla).