Olen soittanut nyt neljälle eri ihmiselle ja kysynyt näiden lauantai-iltasuunnitelmia: yhdellä töitä, yksi saunoo poikakaverinsa kanssa ja kaksi muuta "ei jaksaisi lähteä minnekään".
minusta olisi mukava lähteä vaikka jonnekin kuppilaan istumaan ja juttelemaan, mutta seurani ei taida kelvata. ei ole enää ketään, kelle soittaa.
Onkohan täällä joku muukin, jota suunnattomasti kiukuttaa viettää lauantai-ilta aivan omassa seurassaan ties kuinka monetta kertaa?
minusta olisi mukava lähteä vaikka jonnekin kuppilaan istumaan ja juttelemaan, mutta seurani ei taida kelvata. ei ole enää ketään, kelle soittaa.
Onkohan täällä joku muukin, jota suunnattomasti kiukuttaa viettää lauantai-ilta aivan omassa seurassaan ties kuinka monetta kertaa?
Vastaukset 13
Vanhimmat
ruikuttaa tollasta. Senkus lähet ulos! Et kai sä tartte ketään kädestä pitämään ;O
täälläkin.,minne ne kaikki kaverit häviää silloin kun niitä kaipais.
nyt tuntuu todella yksinäiseltä...ei muutenkan paljon kavereita ole ja ne harvat ketkä on niin vaa harvenee entisestään..tänään loppu yksi kaverisuhde...paras kaveri joka on tyttö asuu muualla paikkakuntaa ja tavannu jonkun pojan jonka kanssa viettää aikaa...sentään yksi kaveri jäljellä on vaikkakin ei hirveen useasti nähdä nii kaveri kuitenkin on.
näinpä meni la mullakin yksin koti/saunailtaa viettäessä. Vähän teki kyllä mieli lähteä iltaa jonnekin viettämään, vaan se ainoa kaverikin oli sitten reissussa. Yksin kun on aika kurjaa kuitenkin mennä minnekään. Sitä kun kaipaa samanhenkistä ystävää, jonka kanssa hauskutella ja yhdessä aikaa vietellä (edes joskus).
...päin olet? Itsestäni tuntuu joskus samanlaiselta.
Minä tunnen myös itseni yksinäiseksi ja olisi kiva lähteä istumaan iltaa ystävän kanssa.
Olisi kiva kun olisi samanhenkinen ystävä jonka kanssa lähteä vaikka shoppailemaan,lenkille,istumaan kahvioon tai pubiin.
... millainen olet? Minkä ikäinen, Mistä päin olet, Mistä pidät...
lähde liikkeelle vaikka sellaisen henkilön kanssa jonka kanssa juttelet muttet vielä ole hengaillut mitenkään erityisesti, näin voit syventää suhdetta häneen ja saada uuden hyvän ystävän puolitutusta.
tai lähde vaihtoehtoisesti yksin baariin tai muualle johkin mahdollisesti järjestettyyn toimintaan josta voit löytää uusia tuttavuuksia.
vanhojakaan ystäviä ei kuitenkaan sovi unohtaa. tsemppiä!
...noin minäkin tunsin parikymppisenä. Elämä muuttuu koko ajan johonkin suuntaan.
ja itse pystyy kyllä vaikuttamaan siihen edes jonkin verran (ei tietenkään täysin) ja minä en ole parikymppinen mutta kiitos vain :D
..surullista huomata, kuinka ystävät pariutuessaan lopulta jättävät sinkku ystävänsä yksin. Näin on käynyt minulle, jolla ennen oli paljonkin rakkaita ystäviä. Nyt minulla on käytännössä vain yksi todellinen ystävä, toinen sinkku. Onneksi on. Kahdesti avoliitossa olleena tiedän kyllä kuinka parisuhde toimii ja että se rajoittaa oikeutetusti sosiaalista elämää. Muistin kuitenkin hoitaa parisuhteen lisäksi ystävyyssuhteitani, panostaen erityisesti niihin, jotka olivat sinkkuja.
Kas kummaa, miten kävi kun roolit vaihtuivat? Yksin olen omassa elämässäni. Yritin aikani soitella kahville, mutta "me sitä, me tätä"..muistaen kuitenkin kertoa mitä heidän elämäänsä kuuluu. Kysymättä minulta samaa. Yksikään heistä ei tällä hetkellä tiedä mitä minulle oikeasti kuuluu..paitsi ainut sinkkuystäväni.
Puhelin soi ainoastaan silloin, kun ollaan riidelty kumppanin kanssa ja tarvitaan olkapäätä. Mutta aikaa ei ole sittenkään riittävästi minun murheideni purkamiseen, sillä onhan heillä jo omissaankin. Ja jos joskus löytyykin hetki kahville, johtuu se ainoastaan siitä, että "Pekan treenit venyivät ja mennäänkin ostoksille vasta huomenna" aikaa puoli tuntia saapua paikalle, unohtaen että sinkulla voisi olla muita menoja. Ja jos kieltäydyt, he loukkaantuvat.
Niinpä aikani tätä kuviota seuratessani päätin lopulta uudelleen arvioida ystävyyssuhteeni. Kaikkeni antaneena, mitään saamatta, irtisanouduin olkapään roolista. Olo keveni huomattavasti, kun on vähemmän murhetta kannettavana. En haluaisi kääntää selkääni kellekään,ottaisin mielummin ystäväni takaisin. Mutta aito ystävä ei unohda yksinäistä. Tuloksena tästä he ovat loukkaantuneet ja keskenään panettelevat minua selkäni takana.
Aitona ystävänä tein vain palveluksen heille, ehkä jokunen heistä tuntee piston omassatunnossaan tutkiskeltuaan ensin omaa itseään. Pahamieli kaikesta, mutta vanhan tilalle tulee aina uutta. Enkä tuollaisia ihmisiä ympärilleni kaipaakaan, joilta en mitään saa. Hassua miten en kuitenkaan tunne itseäni sen yksinäisemmäksi kuin silloinkaan..Hitusen ylpeämpi vain itsestäni, kun kerrankin pistin itseni etusijalle. Koska olenhan sen arvoinen.
Kertokaa sinkut, oliko minulla vain poikkeuksellisen huono onni ystävien suhteen vai ilmeneekö tämänkaltaista itsekästä ystävyyttä teidänkin piireissänne?
Itse en tuota tilannetta ole kokenut, mutta jäädessäni sinkuksi huomasin että kaveripiiristäni löytyikin vain seurustelevia ihmisiä. Kaverini ovat onneksi "tukeneet" minua ja jaksaneet käydä kanssani riennoissa. Mutta eihän näin jatku ikuisesti. Muutama viikko vielä ja kaverit alkavat varmasti panostamaan taas parisuhteeseensa. Sen tiedän jo omalla parisuhde kokemuksellani. Mutta mitä ihmettä sitten teen? Vaikka jokapaikassa sanotaan että yksin baariin vaan, tilanne on jotenkin vieras. Mitä minä kolmekymppinen nainen teen paikallisen baarin tiskillä yksin? (...varsinkin kun menojalkaa vipattaa joka viikonloppu...) En aikaisemminkaan sinkkuna tarvinnut kädestä pitäjää baarissa, mutta se oli niin helppoa mennä toisen sinkun kanssa baariin ja pörrätä siellä molemmat tahoillan. Molemmat juttelivat tahoillan ja välillä morjesteltiin. Oli aina kuitenkin helppo sanoa että kaverin kanssa olen liikkeellä. Uskon että ikäisiäni ja samassa tilanteessa olevia sinkkunaisia löytyy tästäkin kaupungista mutta mistä heidät löydän?? Ilmoitus on laitettu ja sain siihen tasan yhden vastauksen ja aikaa on kulunut viikko. Pitäisikö ottaa itseään niskasta kiinni, mennä sinne paikalliseen yökerhoon ja etsiä muita yksinäiseltä vaikuttavia naisia? Eikö tähänkin jonkun patentin joku voisi keksiä..
Missäs ystäviä huhuilit? Eipä noihin ilmoituksiin oikein paljon taida vastauksia tulla?!
Ois tullut yksi enemmän jos olisin sen huomannut:) Oon pks-seudulla asuva töissä käyvä naisimmeinen. Muualta muuttaneena olisi kiva saada paikallisiakin ystäviä menoille tai vaikka lenkille. Urheilullinen siis olen, pidän myös ruuanlaitosta ja monenmoisesta puuhasta.
Jos olet täältäpäin niin meilaa [email protected] Ja muutkin katse tännepäin ja näppäimistö käteen...