oli vaa pakko saada jonnekkin purkaa tuntemuksia ku alko vähä masenta tai jotain sinneppäin..nyt tuntuu todella yksinäiseltä...ei muutenkan paljon kavereita ole ja ne harvat ketkä on niin vaa harvenee entisestään..tänään loppu yksi kaverisuhde...paras kaveri joka on tyttö asuu muualla paikkakuntaa ja tavannu jonkun pojan jonka kanssa viettää aikaa...sentään yksi kaveri jäljellä on vaikkakin ei hirveen useasti nähdä nii kaveri kuitenkin on ja ihan hyvä sellainen.
yksinäistä...
m kasikymppinen
2342
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Tervehdys!
Nyt on pari päivää jo mennyt, onko olo yhtään parempi? Ootko saanu taas "elämästä kiinni"?
Tuli vaan mieleen tuosta sun parhaasta kaverista, että se on ihan normaalia, jos ihastutaan niin tahtoo viettää kaiken aikansa sen ihastuksensa kanssa. Ihanko tosiaan teidän kaveruus loppu tähän toiseen jätkään?
Ole itselles nyt rehellinen: oliko teidän ystävyys ihan platonista vai olitko kenties vähän ihastunut siihen kaveriisi? Jos olit, niin ymmärrettävää, että tunnet vähän masennusta.
Voisin sanoa, että piristy. Voisin sanoa, että älä murehdi. Voisin sanoa että hymyile. Kokemuksesta tiedän että se on helpommin sanottu kun tehty =) Yritä nyt kuitenkin, jookosta? =)
Olikohan tästä sulle mitään hyötyä?? Toivottavasti edes jotain...
Itseasiassa on parempi olo nytten kun silloin kun tuon edellisen kirjoitin.Pieni selvennys ehkä hieman sekavast kirjoitin, eli siis ollaan edelleen ystäviä ja hyviä sellaisia ja en ole ihastunut häneen. Jooh niinhän se tahtoo olla että jos jonkun tapaa niin silloin haluaa viettää aikaa sen kanssa ja ohan se ihan normaalia toimintaa. se vaan kun on tottunut olemaan paljon yhteydessä ja tekemisessään hänen kanssa niin sit vähä yksinäiseltä alkaa tuntumaan kun ei enää yhtä paljon yhteydessä olla. Onhan se helpommin sanottu kuin tehty että hymyile, mutta se hymyn on tultava luonnollisesti eikä väkisin väännettynä:)