Miten kertoa pitkäaikasella tyttö\naisystävälle että on häntä pettänyt? Asiasta jo on jonki aikaa mutta en oo asiaa saanu kerrottua kun en halua sitä muuten tehdä kuin kasvotusten. Ja siihen ei nyt mahdollisuutta ole... (hankaloittaa vaan omaa tilannetta ku samat asiat pyörii päässä eikä oikeen mistään tuu mitään) pitäs saada hoidettua asia pois..
Onko kuinka todennäköistä että loppu tulee meidän suhteessa, siis tietysti jokainen asiaan suhtautuu omalla tavallaan mutta sellanen selkeä linja taitaa kuitenkin olla?
Voiko asian kertoa vaikka juovuksissa? vai pitääkö olla selvä? onko väliä, asia on kuiteki sama!
Vai olisiko paras että kyseisen ihanan tytön jättäisin ja asian kertoisin vähä myöhemmin... Se on varmaan tuhoon tuomittu idea... Loppuu vielä ystävyyskin. =\
Vitu*taa että minkälaiseen tilanteeseen itteni oon taas järjestänyt.
Onko kuinka todennäköistä että loppu tulee meidän suhteessa, siis tietysti jokainen asiaan suhtautuu omalla tavallaan mutta sellanen selkeä linja taitaa kuitenkin olla?
Voiko asian kertoa vaikka juovuksissa? vai pitääkö olla selvä? onko väliä, asia on kuiteki sama!
Vai olisiko paras että kyseisen ihanan tytön jättäisin ja asian kertoisin vähä myöhemmin... Se on varmaan tuhoon tuomittu idea... Loppuu vielä ystävyyskin. =\
Vitu*taa että minkälaiseen tilanteeseen itteni oon taas järjestänyt.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Minkä ihmeen takia haluaisit satuttaa ystävääsi "totuuden" kertomalla, mikäli hairahduksesi ei johtanut mihinkään vakavampaan? Älä ole petturuuden lisäksi myös tunteeton idiootti, sillä sitä sinun kevennyksesi on, tuskin siitä mitään muuta hyvää seuraa.
Olen sitä mieltä että hänellä on oikeus tietää!
Vaan ei velvollisuus. Nykypsykologisen käsityksen mukaan tällaisesta on ihan turha tehdä suurempaa numeroa ja enempää vahinkoa mitä se jo (sinulle) on tehnyt. Vaan omapahan on elämäsi, omapahan on virheesi.
Nykypsykologiako on sitä mieltä?
Isompi vahinko tapahtuu jos naisystävä joskus saakin tietää...
Ja jos yleinen mielipide on se että ei pidä kertoa ja aiheuttaa lisää "vahinkoa", niin sehän vaan lisää pettämistä.
On sillä neidillä mun mielestä oikeus valita haluaako jatkaa suhdetta, missä ei ole juuri mitään rehellisyyttä omalta osaltani.
Nii ja olen ottanut kyllä opikseni, mutta pettäminen on liian helppoa ja lopettaminen vaikeampaa vaan jos ei naisystävälle kerro asiasta!
tietää. Jos ap. kärsii niin hiton kovista syyllisyydentunteista kuin kertoi, niin asia on kunnossa. Hyvität tekosi vannomalla itsellesi, ettei tule koskaan toistumaan. Kirjoita tunnustus paperille ja polta se, silloin ehkä sisäinen mielipaha helpottaa sen verran, ettet mene pahoittamaan tyttöystäväsi mieltä.
..kertoisin. Onhan tyttöystävälläsi oikeus tietää vaikka joskus tietämättömyys onkin parempi vaihtoehto. Rehellisyydenhän pitäisi olla yksi suhteen perusta. Jos asia kalvaa sua itseäsi niin paljon, niin kyllä tyttöystäväsi vaistoaa jossain vaiheessa, että jotain on pielessä. Toisaalta jos pystyt elämään asia tunnollasi ja se ei vaikuta käyttäytymiseesi tai tunteisiisi, niin älä suotta loukkaa tyttöystävääsi.
Minua petettiin ja mies panttasi tietoa kuukausia, vaikka vaistosin tapahtuneen jo heti alkuvaiheissa ja tiedustelinkin useasti siitä saamatta vastausta. Se oli musta anteeksiantamatonta!! Ehkä meilläkin olisi ollut mahiksia, jos asia olisi puitu jo alussa. Pettäminen ei ole koskaan hyväksyttävää tietenkään.. eri asia on tietenkin, että antaako tyttöystäväsi anteeksi vai haetko itsellesi vain oikeutusta päästä eroon suhteesta. Rohkeutta sinulle!!
En pysty itelleni sitä lupaamaan ettäkö en samaa tekisi uudestaan.
jokainen haluaa tietää ja jokainen haluaa muka sitä helvettiä itselleen mitä asiasta tietäminen aiheuttaa. Paskan puhumista, melko varma ero siitä tulee. Varsinkin nuoremmat naiset eivät sulata sellaista mitenkään. Vähän vanhemmilla on vähän ympäristöolosuhteiden tuomaa hidastetta, ettei lähde heti litomaan suhteesta. Tosi hienoja neuvoja annatte. Jos jonkun kanssa petäämistä katuu, niin se on oikeasti jo katumista. Useimat kun ei edes kadu.
Jos ajattelet, että vastaava voi todella toistua jossain vaiheessa.. Niin miksi ihmeessä seurustelet "vakavasti"? Ryhdy sinkuksi, niin ei tarvi morkkistella. Saman ohjeen annoin miehellenikin. Tietty jos tyttöystäväsi hyväksyy vapaan suhteen, niin eihän siinä sit mitään..
Ja ikää sulla on 19? Mutta jos tässä nyt oikein hurskastelemaan ruvetaan, niin otapa puhelin käteen. Tee jaetusta paskasta kaksinkertainen paska, ja kerro kaikki likaiset yksityiskohdat. Muistathan, että on reilua kertoa totuudenmukaisesti kaikki lasketun sperman määrästä kielesi sijaintiin eri hetkinä.
Jos et voi luvata itsellesi, ettet pidä varaasi vastaisuudessa, niin miksi roikut enää muijasi kanssa? Miksi kaveruus muijasi kanssa on niin tärkeää? Läheisriippuvaisuutesi naurattaa ja säälittää.
Oikeutusta en hae päästäkseni eroon suhteesta. Tai en tiedä..
Vaihtoehtona oon ajatellu että en asiasta kerro ja lopetan suhteen niin että tyttöystävä ei koskaan saa tietää tekojani.
Mutta jos näin tekisin niin epäilen että vitutus vaan kasvaisi siitä syystä että jo pelkkä teko mitä en kertoisi hänelle johtaisi suhteen loppumiseen ja vielä se että valehtelisin jotain muuta suhteen loppumisen syyksi.
Mutta kannattaako suhdetta jatkaa jos ei pysty edes itelle lupaamaan että toinen voisi minuun enään luottaa?
Ikää on 22v.
En halua tyttöystävässäni roikkuakkaan.. joko suhde pitää lopettaa tai jatkaa niin että kaikki paska jää salaisuudeksi.
Paljon mukavia muistoja ja yhteisiä asioita, selvittämättömiä asioita. kaikenlaista...
"Läheisriippuvaisuutesi naurattaa ja säälittää."
-sitä se ei ole.
olet oikeasti niin nuori, että kannattaa elää vielä sinkkuna. Itselleen pitäisi pystyä ainakin lupaamaan jollakin tasolla, vaikka koskaan ei voi olla itsestäänkään 100%:n varma, mutta jotkut suuntaviivat pitäisi elämälleen valita. Tietysti voi mennä puhumaan asiantuntijalle jos epäilet jotakin seksiaddiktiota itselläsi. Eivät välttämättä ota kyllä tuon ikäistä vakavasti :(
Kuka tässä maailmassa voi luvata itselleen satavarmasti, ettei tule tekemään sitä tai tätä? Jos esimerkiksi joku päivä kolautat pääsi, niin se voi sekoittaa ajattelusi niin pahasti, että tapat äkkiarvaamatta naapurisi. Kun elät vähän kauemmin, huomaat ettei elämä mene suunnitelmien mukaan, vaikka sinulla olisi kuinka hienot periaatteet tahansa. Tämä tuntuu tietysti ahdistavalta ajatukselta noin 22-vuotiaan jäsentyneessä ja ehdottomassa mielessä.
Asiat on hyvä selvittää, mutta toisaalta kaikkea tämän elämäsi aikana et saa ratkaistua. Kaikki ei ala ja pääty kuin satukirjoissa. Ehkä juttusi huvittavat siinäkin mielessä, kun muistan 22-vuotiaan itseni. Kaiken oli oltava järkevää, suunniteltua, perusteltua ja ihanteellista. Mutta elähän kaikessa rauhassa elämääsi, niin näet, että joudut ratkaisemaan vielä isompiakin asioita. Äläkä sinä 22-vuotiaana tyttöasioista murehdi. Vielä ehdit löytää monta naista. Keskity nyt elämiseen ja hae vaikka vaihto-opiskeluihin ulkomaille. Ehtii sitä kotia ja aviokriisiä leikkiä kolmekymppisenäkin!
Näin on.
Niin taidan tehdä, aika vaihtaa maisemia ja ruveta elämään pelkästään omaa elämää!
Pääsiäisenä sitte on pysyttävä kovana ku tulevan exän kanssa ruvetaan asioita selvittelemään =)
Näin se pitää. Eikä se selvittelykään ole aina mikään pakollinen kuvio. Tietysti on reilua kertoa, että suhde on nyt ohi, koska minä tarvitsen aikalisän. Voit sanoa, että haluat aikaa itsellesi jne. Ikävä voi tulla, mutta oman itsensä etsiminen tuossa vaiheessa on sama kuin rahaa panisi pankkiin.
Itse jätin exäni tuossa vaiheessa, kiertelin ulkomailla, elin elämääni ja tapailin ihmisiä. Nyt on avioliitto, lapset ja muu sälä, ja nautin tästä enemmän kuin ikinä. Ja tulet vielä huomaamaan, että surut ne on sen oikeankin kanssa.
Tämä on provo.
Sitä olen jo aikaa itekkin toivonut!
ja tee se selvinpäin, ettei tyttöystäväsi miellä sitä kännimöläytykseksi, koska voi ajatella, että et olisi sitä selvänä tehnyt...
Jos tyttöystäväsi ei anna anteeksi, eikä halua jatkaa kanssasi, sinun pitää tyytyä siihen, mutta valheessa et saa antaa hänen elää! Mitä kauemmin annat valheen jatkua, sitä vihaisempi tyttöystäväsi on, kun kerrot ja sitä katkerammaksi hän tulee! Hänellä pitää olla oikeus valita nyt, jatkuuko suhteenne!!!
Kiitos kaikille kaikista mietteistä, mielipiteistä ja vastauksista!!
Ja Hyvää Kevättä kaikille! =)
Just joo...
Luin läpi nää kommentit jota oot saanu. Ja näyttää että suurin osa on joko "lähde kävelemään" tai "älä kerro mitään"
Ensinnäkin sinun pitää selvittää miksi sinä haluat jatka tässä suhteessa, jos haluat. Jos et, niin miksi et halua.
Sitten miksi petit. Siihen on varmasti syy johon on vaikea saada vastausta. Jos nyt menet sanomaan että "sori kun petin", tulee varma ero. Et saa koskaan tietää jos jotain olisi voitu tehdä toisin. Sitten tas jos et kerro mitään, niin sitten asia jää kaivamaan sun päätä, koska huomaan että sinulla on huono omatunto asian kanssa.
Ennenkuin teet mitään päätöstä kerrotko vai etkö kerro. Eroatko vai etkö eroa. Ota yhteyttä perheneuvontaan, niin tyhmältä kuin se kuulostaakin. Ja vaikka sinulla ei perhettä olisikaan. Ne voivat ainakin auttaa sinua siinä että teet päätöksen niin että sitä ei tarvitse katua myöhemmin. Voi hyvinkin olla että siinä käy niin että saat kerrottua naisystävällesi mitä on tapahtunut, jolloin SINÄ olet päässyt omasta ongelmasta eroon. Jos naisystäväsi ymmärtää tämän, hän antaa anteeksi, ja teillä on paljon parempi tulevaisuus kun jos et tekisi mitään.
Ai niin. Näitten perheasian toimistojen kanssa kannattaa olla kovana että ylipäänsä saa ajan itselleen. Tahtovat nimittäin ottaa lapsiperheet ensin käsittelyyn. Sitten löytyy kirkko, jos haluat mennä heille. Se voi tas olla jollekkin kiusallista. Siihen voin kuitenkin luvata että ne ei uskontoa sulle tuputa jos et halua sitä itse.
Kyllä näinkin pahan virheen saa korjatuksi jos vaan haluaa. Kaikki on ihan sinusta itsestäsi kiinni. Muista vaan että et tee mitään hätiköityjä päätöksiä.
Kokemusta on.
Ota mallia tästä, miten toimii tunne-elämältään terve ja vastuuntuntoinen ihminen, vaikka repussa ei olisi muuta tuliaista kuin paskaa paketissa:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000005&conference=500000000000010&posting=22000000015376457