rakkaus kun tuntuu jo häipyneen jonnekin ja jäljellä on vain talo,lapsetja kaikki normaalit huolet.olisiko karmea teko ehdottaa vaimolle muuttoa edes vähäksi aikaa omaan asuntoon,saisi molemmat miettiä toistensa tarpeellisuutta ja sitä voisiko olla toistensa tukena nyt kun perilliset on teini-iässä.koti on paha paikka olla.kummallekin.
pois kotoa
nimetön
6886
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Vaimon pois ajaisit. Jos sua ahdistaa niin sun se pitää vaihtaa paikkaa...höh.
En ajaisi,vaan antaisin olla omissa oloissa,saisi nauttia yksinäisyydestä tai olla passaamassa teinejä.kotosalla tuntuu ottavan sen verran koville etteikö tämä minuakin houkuttelisi, mutta työ/harrastus ei anna minun lähteä noin vaan huitelemaan.höh vaan.
että jos sinua ahdistaa koti, niin muuta sinä hetkeksi pois kotoa miettimään asioita.
Kun lapset tulevat teini-ikään niin useasti se perheen isä muuttuu ahdistuneeksi ja haluaa pois kotiympyröistä. Yhdessä ne lapset suunnitellaan ja tehdään, joten yhdessä pitäisi kestää myös murrosiän tuomat mahdolliset ongelmat. Ei ne ongelmat pakenemalla katoa minnekään vaan voivat tuoda tullessaan uusia ongelmia. Puhumalla ne asiat selviää.
Meillä homma menee niin päin, että minä haluaisin pois - pois avioliitosta.
Lapsetkaan eivät tule toimeen isänsä kanssa ja toivoisivat hänen lähtevän... Mutta mies ei suostu lähtemään talosta - eikä anna minun lunastaa sitä itselleni ja lapsille! Lapset eivät haluaisi lähteä kotitalostaan mihinkään. Ja onhan se rakennettu ja suunniteltu nimenomaan heidän tarpeitaan vastaavaksi.
Mies haluaisi siis jäädä lasten kanssa taloon, mutta lapset eivät halua missään tapauksessa jäädä isän kanssa!!! Mies ei ole koskaan ottanut minkäänlaista vastuuta lasten asioista eikä heidän pieniä ollessaan ole lainkaan osallistunut hoitamiseen. Hänellä ei ole ollut aikaa, koska työ on vienyt kaiken ajan ja energian. Vähinä vapaa-aikoinaan mies on aina väsynyt ja kiukkuinen. Isä on siksi jäänyt melkoisen vieraaksi lapsille.
Meillä oli ongelmia mieheni kanssa ja hänellä oli ongelmia teini-ikäisien lapsiemme kanssa. Mies riiteli jatkuvasti lasten kanssa. Mietinkin mahdollista pois muuttoa lasten kanssa. Se kuitenkin tuntui mielestäni liian lopulliselta, jos olisimme muuttaneet lasten kanssa pois, kun ajatus oli tosiaan katsoa, että saisimmeko välimme paremmiksi. Lisäksi olisimme tarvinneet ison asunnon. Ehdotinkin miehelleni, että hän muuttaa pois vähäksi aikaa ja katsotaan ajan kanssa, kuinka jatkaa tätä avioliittoa.
Mies muutti pois. Tilanne kotona rauhoittui. Lapset ovat tyytyväisiä. Mutta minä kaipaan miestäni. Haluasin viettää aikaani hänen kanssaan, mutta hän on käärmeissään siitä, että joutui muuttamaan pois meidän yhteisestä omakotitalosta. Ei haluakaan nyt viettää kovin paljon aikaansa kanssani. Väitää kuitenkin, että olen hänelle tärkeä ja ettei hän halua olla koskaan muiden naisten kanssa. En tiedä, haluaako hän kiusata minua, kun näemme vain silloin tällöin pari tuntia. Ei tämäkään järjestely tunnu hyvältä. Nähdessämme toisiamme, minusta tuntuu siltä, että aina hänellä on jotakin huomauttamista minun käytöksestäni tai vaatteistani tai jostakin aikaisemmin tapahtuneesta jne.