Elikkä.. Erottiin avomieheni kanssa muutama kuukaus sitten ja vasta nyt on iskenyt kamala kaipuu... Luulin että elämä yksin olisi ihanaa, ei tarvitsisi ajatella ketään muuta ja pitkästä aikaa sinkkuna tekisi varmasti hyvää..
En kaipaa suhdettamme joten aina kun muistelen meitä, muistelen suhteemme alkuaikoja ja hyviä hetkiä.. Tiedän kuitenkin, ettemme voisi palata yhteen, koska siitä ei kuitenkaan tulisi edelleenkään mitään.. Minulla ei ollut tarpeeksi vahvoja tunteita exääni kóhtaan vuoteen, kun taas nyt tuntuu toiselta.. Joka ilta mieleni valtaa kauhea masennus, ei jaksa innostaa mikään, syön jä mässään vaan suruuni toivoen, että meidän suhde olisi toiminut..
Samaan aikaan haluan olla sinkku ja seurustella... Mikään ei tunnu olevan hyvin, tuntuu vain että on niin vaikea saada otetta eteenpäin jatkamisesta..
Kohtalotoverit, kertokaa miten olette jatkaneet eteenpäin elämäänne ja selvinneet tästä kauheasta masennuksesta...?
En kaipaa suhdettamme joten aina kun muistelen meitä, muistelen suhteemme alkuaikoja ja hyviä hetkiä.. Tiedän kuitenkin, ettemme voisi palata yhteen, koska siitä ei kuitenkaan tulisi edelleenkään mitään.. Minulla ei ollut tarpeeksi vahvoja tunteita exääni kóhtaan vuoteen, kun taas nyt tuntuu toiselta.. Joka ilta mieleni valtaa kauhea masennus, ei jaksa innostaa mikään, syön jä mässään vaan suruuni toivoen, että meidän suhde olisi toiminut..
Samaan aikaan haluan olla sinkku ja seurustella... Mikään ei tunnu olevan hyvin, tuntuu vain että on niin vaikea saada otetta eteenpäin jatkamisesta..
Kohtalotoverit, kertokaa miten olette jatkaneet eteenpäin elämäänne ja selvinneet tästä kauheasta masennuksesta...?
Vastaukset 1
Vanhimmat
Sinulla taitaa olla enemmän toisen ihmisen kaipuu, kuin todellinen ikävä exääsi. Ensinnäkin pois kotoa sohvalta rypemästä itsesäälissä! Ala nauttia siitä, että olet sinkku ja voit tehdä mitä vain. Kukaan ei kyseenalaista tekemisiäsi, toteuta haaveitasi, lähde vaikkapa pienelle matkalle, jos mahdollista.
Itse eron jälkeen minullakin iski ahdistus yksinolemisesta. Ja kun aika kultaa muistot, niin exäkin tuntui taas ihanalta, vaikka totuus olikin toinen. Järki ja tunteet kun eivät aina kulje samoja teitä. Toivon sinulle voimia päästä eron yli ja jatkaa elämää, joka tuo tullessaan kaikkea uutta ja ihanaa. Sen uuden kumppaninkin, ennemmin tai myöhemmin, kun olet itse siihen valmis. Älä kuitenkaan ota ketään vain sen takia, että et halua olla yksin.. Yksineläminen kasvattaa ja vahvistaa ihmistä huimasti.
Erosta ylipääseminen vaatii aikaa, mutta älä eristä itseäsi sen takia muusta maailmasta, itke, jos itkettää. Yksi elämänpolku on kuljettu loppuun, ja toinen alkaa. Hyvää kevättä!