On eronnut siksi ettei puoliso ymmärrä kipupotilasta ja sen mukanaan tuomia muutoksia elämään?Minä olen yksi niistä sairauden takia jätetyistä.
Kuinka moni kipupotilas
Olavi
6741
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Kumppanini hylkäsi minut kestettyään oireitani parikymmentä vuotta. En valitellut tuskiani kuin aivan alussa, mutta kivut ja muut oireet muuttivat minut ilmeisesti niin sietämättömäksi ihmiseksi, ettei puoliso enää jaksanut. Toisaalta ymmärrän hänen ratkaisunsa, mutta onhan se kyllä epäreilua. Mutta niinhän elämä usein on.
Niin, meillä kun sattuu sitten olemaan kumpikin puolisko kipeitä. Erilaiset vaivat meillä on, ja usein olemme asiaa pohtineetkin että onko tämä nyt meidän "onnemme", että kumpikin on kipeä ja tavallaan ymmärtää puolisoa paremmin. Toisaalta, kipu on niin hallitseva tekijä että ei sitä jaksa usein muita ajatella kun sattuu. Että tältä pohjalta meillä....
Ei ymmärtänyt mies. Ei ymmärtänyt anoppi. Eli liito kariutui.
Jotenkin tuollainen ero tuntuu aika erkoiselta ratkaisulta tällaisessa tilanteessa kun toisella ihmisellä on kipuja. Eikös avioliitossa luvata olla toisen tukena niin myötä-, kuin vastamäissäkin. Minulla itselläni ei ole kokemuksia avioliitosta, mutta kivuista on sellainen 15 vuoden kokemus. Mutta elelen kyllä onnellisesti avoliitossa ollaan oltu yhdessä jo vuodesta 1999 ja minun avopuolisoni on ainakin ymmärtänyt minua oikein hyvin. Teiltä, joilta on lähtenyt puoliso niin voisi kysyä, että olisitteko te lähteneet vastaavassa tilanteessa? Eli, jos teidän puolisolla olisi ollut kipuja tai vastaavaa....
Minulla krooniseen kipuun liittyvät univaikeudet, erilaiset vatsaongelmat, jatkuva väsymys jne. Siitä johtuen olen ollut masentunut ja vetämättömissä noin kymmenen vuotta. Masennukseni sai mieheni lmoittamaan, ettei jaksa enää kanssani, että hänkin alkaa masentua minua katsellessaan. Hän hakeutuikin jo avioliiton aikana iloisempaan seuraan ja on nyt erottuamme onnellisesti liitossa terveen, nuoren ja reippaan naisen kanssa. Hyvä niin, sillä ei minullakaan ollut halua elää ihmisen kanssa, joka kärsi seurastani.
Eihän kukaan pysty ymmärtämään kuin sinä itse. Mutta silloin kun sattuu, huomaa että täällä maailamassa ollaan oikeasti ns yksin. Kova kokemus toipumiseni parisuhteelle, mutta siitä selvittiin! Tsemppiä myös muille!!!