viisaat!
Paperimiehistä ja naisista on tehty syntipukkeja ennennäkemättömään lamaan paperiteollisuudessa. Myönnettäköön, että menettelyt viime kesän työtaistelussa osin vaikuttaa TA:n kireään linjaan tämän hetken vähennystoimissa. MUTTA: voisiko olla mahdollista, että myös paperiteollisuuden ylin johto ja heidän kyseenalainen ammattitaitonsa sekä pätevyytensä voisi olla tähän lamaan syyllinen? Esim media ei juurikaan ole tätä mahdollisuutta puntaroinut, vaan kaikki on kaadettu Paperiliiton ja duunareitten niskaan. Nyt haluaisin kommentteja niiltä, jotka ovat asioihin paneutuneet! "Markkinamiehet" älkööt vaivautuko vastaamaan.
Paperimiehistä ja naisista on tehty syntipukkeja ennennäkemättömään lamaan paperiteollisuudessa. Myönnettäköön, että menettelyt viime kesän työtaistelussa osin vaikuttaa TA:n kireään linjaan tämän hetken vähennystoimissa. MUTTA: voisiko olla mahdollista, että myös paperiteollisuuden ylin johto ja heidän kyseenalainen ammattitaitonsa sekä pätevyytensä voisi olla tähän lamaan syyllinen? Esim media ei juurikaan ole tätä mahdollisuutta puntaroinut, vaan kaikki on kaadettu Paperiliiton ja duunareitten niskaan. Nyt haluaisin kommentteja niiltä, jotka ovat asioihin paneutuneet! "Markkinamiehet" älkööt vaivautuko vastaamaan.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Mediatutkimuksen professori Hannu Nieminen Turun yliopistosta sanoo lehtien pääkirjoitusten myötäilevän työmarkkinoiden konfliktitilanteissa pääsääntöisesti työnantajien ja elinkeinoelämän kantoja. Niissä työnantajien linja tuodaan esiin kansallisena etuna ja välttämättömyytenä ja perustellaan taloudellisena realiteettina.
Työntekijöiden kannanotot ja mielipiteet käsitellään pääkirjoituksissa, ja usein myös uutisoinnissa, itsekkäinä intresseinä. Mediassa ammattiyhdistysliikkeelle onkin työmarkkinoiden konfliktitilanteissa varattu selittäjän rooli. Sen tehtävänä on perustella ennakolta itsekkäiksi leimattuja vaatimuksia, jotka ovat mediassa selitetty lisäksi kansallisen edun ja taloudellisten realiteettien vastaisiksi.
Myös paperiteollisuuden viime kesän työsulussa toimi sama logiikka: uutisoinnissa lehdet antoivat molemmille osapuolille tilaa suunnilleen yhtä paljon, mutta pääkirjoituksissa ymmärrystä riitti pääasiassa vain työnantajien linjalle.
— Työnantajien työsulkua pidettiin ylimitoitettuna toimena, mutta syy tapahtuneeseen nähtiin kuitenkin työntekijäpuolella.
Nieminen ihmettelee myös työsulun aikaista terminologiaa.
— Vaikka kyse oli työnantajan julistamasta työsulusta, puhuttiin usein neutraalisti työkiistasta tai selkkauksesta. Yleensä tarvittiin Paperiliiton puheenjohtaja Jouko Ahonen tai joku muu kertomaan, mistä on kyse.
— Yhdeksänkymmenluvulla käynnistyi kehitys, jonka myötä ammattiliittojen äänivalta on tiedonvälityksessä vähentynyt ja työnantajan voimistunut. Vastaavaa kehitystä on tapahtunut myös Englannissa, Saksassa ja muualla Keski-Euroopassa. Samaan aikaan taloudellisten arvojen merkitys on korostunut muiden arvojen kustannuksella, Nieminen sanoo.
UPM:n johdon virheitä ei haluta nähdä
Niemisen mukaan tämä näkyi myös UPM:n irtisanomisten uutisoinnissa.
— Vaikka UPM:n johdon toimia arvosteltiin julkisuudessa, kritiikki kohdistui tehtaan lopettamisen toteuttamistapaan, ei tehtaan sulkemisen tarpeellisuuteen sinänsä. Julkisuudessa ei kiinnitetty huomiota juuri lainkaan siihen, että yrityksen johto oli itse aiheuttanut ongelmat, Nieminen jatkaa.
— Mediassa esiintyy kyllä ymmärtämystä yksittäiselle irtisanotulle työntekijälle, ja Voikkaan tapauksessa kokonaiselle yhteisöllekin, mutta heitä kohdellaan yksittäistapauksina, vääjäämättömän ja välttämättömän kehityksen valitettavina uhreina.
Nieminen olettaa, että aiemmin yrityksen omistajat tuskin olisivat katsoneet, että heillä olisi ollut moraalista oikeutusta sellaisiin toimiin, joihin UPM on ryhtynyt.
— Ja vielä vähemmän media olisi selittänyt sitä kansallisen edun mukaiseksi. Median toiminnan taustalla vaikuttaa se, että journalistiset päätöksentekijät samaistavat itsensä yhteiskunnan eliittiin.
Yleensä, jos yrityksellä menee huonosti, syylliseksi katsotaan toimitusjohtaja ja se vaihdetaan uuteen.
syy johdu vähän kauempaa.
Vahenenvia pieniä tehtaita ei Suomessa kannata laajentaa tai ajanmukaistaa koska:
- kysyntä on muualla.
- tuotantokustannukset muualla edullisemmat.
- täällä kalliit rahtikustannukset.
- tehokkuus muissa maissa paljon parempi.
- Venäjän puutuonti epävarmaa.
- oma puutuotanto ei riitä
- hengissäpysyminen edellyttää investointeja maailmalle.
Vaikka vähätellään paperin palkkaosuutta, ei se suinkaan ole merkityksetön. Myöskään työilmapiirin ja joustavuuden merkitys on suuri.
Monissa maissa uusi tehdas otetaan avosylin vastaan ja sinne töihin pääsevät panevat parastaan koska ovat mielestään olleet tosi onekkaita.
Ehkä meillä seuraava sukupolvi pääsee eroon nykyisesta ay -historian aiheuttamasta vastakkainasettelusta. Silloin saattaa olla helpompaa edistää melko yksituumaisesti niitä toimialoja joita meillä vielä on jäljellä.
Metsäteollisuus ry:llä ja Paperiliitolla on yhteinen työryhmä, joka on valtiosihteeri Raimo Sailaksen johdolla pohtinut paperiteollisuuden tilaa.
– On paljastunut, ettei vertailukelpoisia lukuja ole olemassakaan. Mutta sekin on käynyt selväksi, että työn tuottavuus Suomessa on yhä maailman huippuluokkaa.
olla jos verratan koko maailmaa.
Aikaisemmin on julkaistu vertuksia ainakin Saksaan.
Siisä kisassa ei pärjätty ollenkaan.
sitten on erikseen vielä "halpamaat"
Oletko eri mieltä,W ?
Työnantajan oli tarkoitus ajaa paperiliitto lakkoon jotta jo aiemmin tehdyt pätökset laitosten sulkemisesta ,myynnistä ja koneitten alasajoista olisi voitu perustella paperiliiton lakollaan aiheuttamalla kilpailukyvyn menetyksellä ja vastuuttomuudella.Yritys epäonnistui surkeasti ja alalle julistettiin työsulku.Nyt sitten epätoivoisesti perustellaan laitosten tilaa v.2005 tuloksella joka jostain "kumman" syystä onkin surkea.Uutena elementtinä etenkin UPM:n taholta on tuotu esiin että nykyään yrityksen yhteiskuntavastuu onkin sitä ,että toiminta on kannattavaa.Niin maailma muuttuu eskoseni, kun muistellaan aikoja jolloin paperiteollisuus oli suureen ääneen huutamassa apua devalvatiosta kilpailukykynsä säilyttämiseksi,missäs se yhteiskuntavastuun kanto silloin oli.Koskaan ei pidä antaa unohtua niiden tosiasioiden jotka ovat tehneet esim.UPM:n ja Storaenson sen suuruusluokan metsä-jättiläisiksi kuin ne nyt ovat, valtion tuki(siis veronmaksajat),devalvatiot (siis rahan siirto yksityisten kansalaisten pussista firmojen kirstuun)ja vastaavat energian hinta ym.subventiot vuosikymmenten saatosssa.Joten suomalaisella metsäteollisuudella ei ole oikeutta verrata itseään muihin TERVEISIIN yrityksiin ja niiden toimintatapoihin koska sen toiminta ei alunalkaenkaan ole pohjannut oikeaan markkinatalouteen.
erittäin järkevältä kommentilta!
että päästivät löysällä palkkapolitiikallaan maan usein niin huonoon jamaan että piti devalvaatiolla korjata.
Aiheuttivat sen, että jokainen suomalainen oli maksumiehenä.
Onneksi nyt on kireämpi linja. Seuraa muuta yhteiskuntaa.
Devalvaatioihin ei ajanut palkkapolitiikan löysyys.
Ei Suomessa eikä muissa läntisissä teollisuusmaissa ole suuria tai ratkaisevia eroja palkoissa .Ne maat joissa palkat ovat alhaisemmat on myös elinkustannusten osuus pienempi vastaavasti.Hyvin monissa maissa on tämä suhde ostovoiman suhteen Suomea parempi.
Jopa pahamaineisessa paperinvalmistuksessakin.
Devalvaatiot vaikuttivat kotimaisten raaka-aineiden ja energian kilpailukykyyn niin että näiden avulla nostettiin kilpailukykyämme juuri esim kemiallisessametsäteollisuudessa eniten koska tässä teollisuuden alassa työvoimakustannusten osuus on kaikkein pienin muihin aloihin verrattuna.
Sama vaikutus oli myös kotimaisten elitarvikkeiden hintoihin ja kotimaiseen kilpailukykyyn jos nyt joku ei näe mitä on maataloudellemme tapahtunut nykyään.
Luonnollisesti se myös piristi työvoimavaltaisia aloja esim.metalli ja tekstiiliteollisuutta mutta se miksi metsäteollisuuden vuorineuvokset mielellään halusivat devalvaatiota oli kyllä raaka-aine ja energia.Ehkä jotain poliittista vetoa tähän oli mutta ei vasemmistolla vaan puolue(illa ) (lla)joita maatalousväki yleensä äänesti.
tosiasioiden ympärillä.
Kyllä Suomen palkkakustannus on huippuluokkaa. Varsinkin tuottavuuteen nähden.
Elinkustannukset ovat meillä korkeat pääasiassa korkean verotuksen takia.
Samasta syystä nettoansiot ovat suhteessa pienemmät ja ostovoiman nostaminen nostaa kustannuksia enemmän kuin kilpailijamaissa.
Tähän ei Heinäluoman mukaan ole tulossa enää muutoksia ainakaan alaspäin.
Siis nykymeno jatkuu ja ulosliputuksille ei tule loppua edes niillä aloilla joilla se vielä olisi mahdollista.
Kyllä löysä palkkapolitiikka oli pääsyy devalvaatioihin. Tosin ei ainoa.
Koko kansa maksoi.
Metsäteollisuus ry:llä ja Paperiliitolla on yhteinen työryhmä, joka on valtiosihteeri Raimo Sailaksen johdolla pohtinut paperiteollisuuden tilaa.
– On paljastunut, ettei vertailukelpoisia lukuja ole olemassakaan. Mutta sekin on käynyt selväksi, että työn tuottavuus Suomessa on yhä maailman huippuluokkaa
Tämän lisäksi työn tuottavuus on Suomessa todettu olevan maailman kärkiluokkaa myöskin PUOLUEETTOMASSA eduskunnan globalisaattioraportissa joka kyllä löytyy netistä eli lukuja jotka tämän todistavat on saatavissa.
siihen devalvointiin vaikutti, olis mukava kuulla, tuollainen talousmies kun olet.
Nyt teollisuus työntyy maihin joilla on devalvaatio käytössä ja jotka käyttävät sitä esim.Kiina.
tässä hiljakkoin revalvoineen valuuttaansa muutamalla prosentilla.
Saatan olla väärässä.
Sensijaan en ole kuullut Kiinan viimeaikoina valuuttaansa devalvoineen.
tyhmä räkyttäjä tämä reaalisti, voi jumalauta!!
USA syyttä jatkuvasti Kiinaa valuutan pitämisestä keinotekoisesti liian alhaisella kurssilla tästä johtuen ja kansaivälisen valuuttarahaston painostuksesta kiina joutui revalvoimaan.
Kuitenkin sen valuuttaa pidetään edelleen alhaisella kursilla keinotekoisesti.
Tosin devalvaatiokin toisi siellä talousvaikeuksia koska tuotujen raaka-aineiden hinta tällöin nousisi ja myös vaikuttaisi Kiinalaisten tuotteiden hintaan.
omia ajatuksiasi ja syy/seuraus -suhteita !