Suomessa ei ole, eikä nähtävästi tule vähään aikaan (10-15v)
olemaan minkäänlaista työvoimapulaa sellaisesta työvoimasta,
jolle maksetaan omatoimiseen toimeentulon edellyttämää palkkaa.
Siis sellaista palkaa, joka ei edellytä yhteiskunnan lisätukea.
Pulaa voi olla työvoimasta, jolle yrittäjä maksaa 300eur/kk,
mutta Suomen valtio joutuu ottamaan lisävelkaa tuollaisen
työvoiman elättämiseksi noin 2000 eur/kk/pää. Tämän rahanhan
sitten matti&maija, kenellä vielä on töitä, joutuu
korkeina veroina kustantamaan. Ja - hyödyn pyrkii korjaamaan
ns. yrittäjä.
Työvoimapulaa EI siis ole ammateissa, joissa palkkaus on luokkaa
2300 eur/kk tai suurempi ja jolla palkansaaja nykyisellä
suomalaisella hintatasolla pystyy elämisensä kustantamaan
ilman yhteiskunnan tukiaisia.
Suomalainen, huomattavan korkea hintatasohan johtuu koko
elinkeinoelämän kentän läpikäyneestä KARTELLISOITUMISESTA.
Tätä kutsutaan joskus myös verkottumiseksi. Pientä rakoilua
EU:n myötä kartelleissa on kyllä havaittavissa (vrt autovero
ja Lidl), mutta se on vielä tosi pientä se. Päinvastoin,
kartellit on saatu takajaloilleen.
Ammattitaitoisen työvoiman huomattava ylitarjonta näkyy myös
yrityksissä, missä vielä värvätään työntekijöitä. Jokaista
avointa vakanssia kohti (palkka yli 2000 eur/kk!) tulee
50 -150 työhakemusta. Vastaavasti vakansseihin 300 eur/kk
ei hakemuksia suomalaisesta valtaväestöstä tule lainkaan.
Tämä osoittaa valtaväestön todellista haluttomuutta elää
yhteiskunnan tukiaisilla.
Tähän ei nyt pidä tarkoitushakuisesti yrittää kytkeä sellaista
noin 3 %:n väestönosaa, joka ei töihin kykene tai halua lainkaan.
Tällä marginaaliryhmällä ei ole työvoimapoliittista merkitystä,
koska heidän jälkeensä jää vielä noin 25-30% kokonaistyövoimasta,
jolla ei ole haluamaansa vakituista, itsensä elättämiseen riittävää
työpaikkaa ja palkkausta. Suuri osa avoimia työpaikkoja eivät ole
uusia luotuja vakansseja, vaan ne liittyvät ns. urakiertoon.
Toinen mielenkiintoinen hakuprosessi liitty työvoiman ylitarjontaan:
yritetään hakea suuresta massasta ns. 'yli-ihmistä' eli 'osajaa',
jolla olisi mahdollisesti yliluonnollisia kykyjä, tietoa kilpailevasta
firmasta tai mahdollisimman laaja koulutuspohja ylipäätään.
Näitä omiaisuuksia yritetään seuloa suuresta ylitarjonnan massasta!
Sonera ja Nokia olivat, siis olivat, juuri sellaisia värvääjiä.
Uusi ja mielenkiintoinen tilanne on syntynyt: lyhyen mutta terävän
nousupiikin aikana on palkkoja kuitenkin mm. toimihenkilöpuolella
onnistuttu liu'uttamaan aivan eriluokassa kuin mitä Tupoissa on edes
unta nähty. Suhdannelaskussa nämä liu'utukset ovat taloudellien taakka,
ja siksi voikin käydä niin, että kamppailussa työpaikoista tietyt ryhmät
voivat kärsiä joukkoirtisanomisista työvoimapulan sijaan.
olemaan minkäänlaista työvoimapulaa sellaisesta työvoimasta,
jolle maksetaan omatoimiseen toimeentulon edellyttämää palkkaa.
Siis sellaista palkaa, joka ei edellytä yhteiskunnan lisätukea.
Pulaa voi olla työvoimasta, jolle yrittäjä maksaa 300eur/kk,
mutta Suomen valtio joutuu ottamaan lisävelkaa tuollaisen
työvoiman elättämiseksi noin 2000 eur/kk/pää. Tämän rahanhan
sitten matti&maija, kenellä vielä on töitä, joutuu
korkeina veroina kustantamaan. Ja - hyödyn pyrkii korjaamaan
ns. yrittäjä.
Työvoimapulaa EI siis ole ammateissa, joissa palkkaus on luokkaa
2300 eur/kk tai suurempi ja jolla palkansaaja nykyisellä
suomalaisella hintatasolla pystyy elämisensä kustantamaan
ilman yhteiskunnan tukiaisia.
Suomalainen, huomattavan korkea hintatasohan johtuu koko
elinkeinoelämän kentän läpikäyneestä KARTELLISOITUMISESTA.
Tätä kutsutaan joskus myös verkottumiseksi. Pientä rakoilua
EU:n myötä kartelleissa on kyllä havaittavissa (vrt autovero
ja Lidl), mutta se on vielä tosi pientä se. Päinvastoin,
kartellit on saatu takajaloilleen.
Ammattitaitoisen työvoiman huomattava ylitarjonta näkyy myös
yrityksissä, missä vielä värvätään työntekijöitä. Jokaista
avointa vakanssia kohti (palkka yli 2000 eur/kk!) tulee
50 -150 työhakemusta. Vastaavasti vakansseihin 300 eur/kk
ei hakemuksia suomalaisesta valtaväestöstä tule lainkaan.
Tämä osoittaa valtaväestön todellista haluttomuutta elää
yhteiskunnan tukiaisilla.
Tähän ei nyt pidä tarkoitushakuisesti yrittää kytkeä sellaista
noin 3 %:n väestönosaa, joka ei töihin kykene tai halua lainkaan.
Tällä marginaaliryhmällä ei ole työvoimapoliittista merkitystä,
koska heidän jälkeensä jää vielä noin 25-30% kokonaistyövoimasta,
jolla ei ole haluamaansa vakituista, itsensä elättämiseen riittävää
työpaikkaa ja palkkausta. Suuri osa avoimia työpaikkoja eivät ole
uusia luotuja vakansseja, vaan ne liittyvät ns. urakiertoon.
Toinen mielenkiintoinen hakuprosessi liitty työvoiman ylitarjontaan:
yritetään hakea suuresta massasta ns. 'yli-ihmistä' eli 'osajaa',
jolla olisi mahdollisesti yliluonnollisia kykyjä, tietoa kilpailevasta
firmasta tai mahdollisimman laaja koulutuspohja ylipäätään.
Näitä omiaisuuksia yritetään seuloa suuresta ylitarjonnan massasta!
Sonera ja Nokia olivat, siis olivat, juuri sellaisia värvääjiä.
Uusi ja mielenkiintoinen tilanne on syntynyt: lyhyen mutta terävän
nousupiikin aikana on palkkoja kuitenkin mm. toimihenkilöpuolella
onnistuttu liu'uttamaan aivan eriluokassa kuin mitä Tupoissa on edes
unta nähty. Suhdannelaskussa nämä liu'utukset ovat taloudellien taakka,
ja siksi voikin käydä niin, että kamppailussa työpaikoista tietyt ryhmät
voivat kärsiä joukkoirtisanomisista työvoimapulan sijaan.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Mielestäni valtio voisi hyvin maksaa työttömille muuton työttömän valitsemaan maahan, jossa kohdekaupungissa työttömyys on korkeintaan kolme prosenttia.
Näitä maita ja kaupunkeja löytyy pilvin pimein. Se onnistuisi esim. antamalla vuoden korvaukset kerralla käteen. Tällöin olisi varaa vuokrata asunto ja etsiä töitä pari kuukautta.
Valtio säästäisi ja työttömillä olisi töitä niin halutessaan. Tällä hetkellä oman muuton estää lähinnä se ettei käteen jäävästä satkusta riitä muuhun kuin ruokaan eikä yleensä aivan siihenkään.
Töitä ei tule tässä maassa koskaan olemaan, uskoi poliitikkoja sitten kuka tahansa. Työttömällä ei ole muuta odottamista kuin kuolema.
Näin on nännit kyllä!
Työvoimapulaa on kyllä just tasan tarkkaan niistä, jotka suostuvat menemään puoli-ilmaiseksi töihin. Itse ajauduin puolivahingossa haastatteluun erääseen firmaan, jossa sitten palkasta puheen tullessa selvisi, että palkkapyyntöni (sama palkka jota olen saanut jo monta vuotta) on heistä aivan liian korkea.
Kerroin tämän ohimennen isälleni, ja hän järkyttyi! Kuinka saatan KIELTÄYTYÄ TYÖSTÄ juuri nyt kun edellinen sopimukseni loppuu. Minunhan pitäisi riemusta kiljuen tehdä mitä työtä vain ja millä hinnalla hyvänsä.
Hoh hoijaa.
Ennemmin loikoilen päivärahalla ja etsin sitä hyvää paikkaa. Tuskin sitä löydän mutta ainahan voin yrittää. Ja jos paskaduunia on tehtävä, voin sitä mennä sitten ulkomaillekin tekemään niin pysyypähän kielitaito kondiksessa.
Eiköhän parempi työllisyys ole saavutettu
ainakin USA:ssa sillä, että maksetaan surkeita
palkkoja. Tällöin työpaikkojakin syntyy lisää.
Suomihan on palkkaerojen vähäisyydessä karkipään
maita.
Ettekö muista kun joku poliitikko sanoi muutama
vuosi sitten, että "palkkaeroja on kasvatettava".
Oliko se Zyscowitz vai Niinistö?
Et kai sinäkään halua kurjalla palkalla töitä
tehdä mualla maailmassa.
Et kai sinäkään saa huonolla koulutuksella
paskahommista hyvää palkkaa?
Kai se esim. rakennusalalla on mahdollista.
Ja tekijöistä pulaa.
Ari K.
Aisia on juuri niinkuin sanot! Alipalkatusta työvoimasta on pulaa, ei muusta. Minullekin sanotaan työttömänä työnhakijana töitä etsiessäni, että pyydän liikaa palkkaa kun pyydän 30% alempaa palkkaa kuin sain vuosien ajan. Ihmettelen, että mihin katosi työtaitoni arvostus ja valmius maksaa taidoistani, kun muut vielä töissä olevat saavat korkeampaa palkkaa. ei heillekään varmaan enää maksettaisi, jos palkat voisivat joustaa alaspäin.
Yrittäjät haluavat, että työntekijät elävät yhteiskunnan tuella! Aikamoista! Olen luullut, että yrittäjät olisivat oikeistolaisia ja siihen oppiin ei pitäisi kuulua yhteiskunnan varoilla eläminen.