Olen ollut etäisesti havaitsevinani, että naisten parisuhdehuolto on vähäisempää kuin miesten vai johtuneeko mielikuva siitä, että itse olen mies? Nimittäin, monesti kuulee, huomaa ja saa nähdä, että naisten yrittäminen parisuhteen pelastamiseksi vaikuttaa hyvin ohuelta verrattuna suhteen toiseen osapuoleen. Olen koittanut mieltää tämän siten, että miehellä on suhteessa yleensä enemmän "menetettävää" kuin naisella ja tämä tulee sitä kautta, että miesten on erittäin vaikea nykypäivänä päästä edes parisuhteen alkumaininkeihin, toisin kuin naisten, joilla tilanne on enemmänkin sellainen, että ehdokkaita saa karistella kannoiltaan. Nainen voi siis "korvata" menetetyn parisuhteensa helpommin kuin mies. Naisten taistelutahto on niinikään mielestäni hieman alhaisempi kuin miesten. Ruusu-unelman pirstoutuminen on kamalinta mitä voi tapahtua ja sitä kautta parisuhteen lopettamisen kynnys alenee. Ajatelkaapa tilannetta ennen. Mielestäni silloin taisteltiin asioiden onnistumisen puolesta enemmän kuin nykyään. Ihmisestä on tullut vaihdon väline ja parisuhteet kulutetaan loppuun turhan nopeasti. Kynnys kumppanin vaihtoon on turhauttavan alhainen ja luulenpa, että juuri tämä vie mielenkiinnon epäonnistuneiden tilanteiden korjaamiseen. Ihmiset tyytyvät lakaisemaan parisuhdeongelmansa maton alle ja hankkivat keinotekoisen unohdustilan hankkimalla uuden suhteen. Olenkohan kovinkin pahasti hakoteillä tämän mielipiteeni suhteen?
Kuka pelastaa?
Haapoja
5397
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Mun mielestä sä puhut paljolti asiaa.
mulla on vastaavanlaisia kokemuksia. parisuhde päättyi kun tyttöni ei jaksanut enää yrittää, hän sanoi sen suoraan, ja mä tein kaikkeni pelastaakseni suhteen. ja mikä irnoista, hänellä on uusi, minulla ei.
Minun mielestäni sinun pohdintasi oli hyvä ja etkä ole hakoteillä ajatuksesi suhteen.
Minulla ei ole asiasta kokemusta, mutta ajattelisin että, se kuinka uusi nopeasti uusi suhde löytyy, johtuisi nimen omaan siitä onko, jättäjä vai jätetty!!!
Ehkä mies joka on ns. joutunut jätetyksi edellisessä suhteessaan, on varovaisempi uuden suhteen aloittamisessa.
Mies on minun mielestäni hyvin herkkä tunteinen tällaisissa asioissa. Miksei myös naisetkin, mutta mies vain jotenkin hyvin syvällisesti omalla karulla tavallaan suree menetettyä suhdetta...eikä ole valmis nopeasti uuteen suhteeseen ja luottamaan, avautumaan uudelle ihmiselle.
Minä naisena voin vain sanoa, että jos minun pitäisi aloittaa uusi suhde, olisin hyvin kranttu valitsemaan ja hyväksymään uuden miesystävän.
Voi olla että naisille löytyy uusia "ottajia" nopeasti, mutta kelpaavatko he enään...epäonnistuneen suhteen jälkeen.
Kuitenkin kaikenlaiset lehdet maalailevat jatkuvasti eteemme kauhunäkymiä missä perheen äiti ottaa jatkuvasti turpaansa mieheltään vain jotta "lapsilla on koti".
Ovatko nämä verinaamaiset alistujat eri sukupolvea? Vaikuttaisi siltä että alta 30-v naisista löytyy enemmän itseään arvostavia yksilöitä, jotka eivät suostu mihin tahansa. Toisaalta kun nuorten juttuja lukee niin taas alle 20-vuotiaissa on sellaisia tyttöjä jotka alistuvat mihin tahansa. Varsinkin kierrätyksessä olemiseen...
huomio asiaan, jonka puolesta parisuhteessa pitäisi taistella!
Ennen taisteltiin parisuhteen puolesta ehkä enemmän, mutta kuka voitti? Veikkaisinpa, että mies ja hänen mielipiteensä. Ei voi sanoa, että parisuhde voitti! Jos mies teki väärin vaimoaan kohtaan, missä asiassa tahansa, vaimo ei jättänyt miestään. Kuului senaikaiseen vaimon toimenkuvaan kestää ja kärsiä.
Nykyisin jos nainen yrittää taistella parisuhteen puolesta, siis siitä, jatkaako HÄN ITSE suhteessa, miehet kokevat sen nalkuttamisena ;D.
Menevätkö miehen ruusunpunaiset unelmat silloin pirstaleiksi, kun nainen muistuttaa hänelle todellisesta elämästä; ruuanlaitosta, tiskaamisesta, siivoamisesta, pyykinpesusta, lastenhoidosta...??? Jos nainen esittää toivomuksia, ehdotuksia jopa vaatimuksia ko. asioista, onko monella miehellä silloin paljon taisteluhaluja parantaa keskinäistä kanssakäymistä helpottaen kumppaninsa oloa? Harvalla?
Kyllä nainen varmasti aikansa jaksaa keskustella ym. asioista, jotka hän kokee ongelmaksi, mutta mies tajuaa ne ongelmiksi vasta sillä hetkellä kun kumppani pakkaa laukkunsa ja muuttaa muualle.
Tällaista tuli mieleen tänään...
Naisethan ne yleensä jättävät tai eroavat...miehelle riittää usein vähemmän kuin naiselle - nainen aikansa kateltuaan huomaa, että onpahan hänellä omakin elämänsä elettävänään...miehillä on usein helpompi pitää työn tms. ohessa sivusuhdetta/harrastaa syrjähyppyjä, niin he jaksavat suhteessa ehkä sen takia enemmän...naisilla on nykyisinkin muukin elämä kuin vain se, mikä pyörii miehen ympärillä, joten muitakin vaihtoehoja on, siksi eroaminen on helpompaa..naisten itsetunto lienee parantunut ja vaaditaan mieheltä enemmän, miehet eivät ehkä ole tässä asiassa pysyneet perässä.....seksi taitaa merkitä nykyisin niin paljon: jos se puoli ei ole tarpeeksi kiihkeää, niin halutaan vierasta...eli sen merkitys on korostunut nykyisin...ja miehenkin nykyisin pitäisi pystyä tyydyttämään nainen eikä vain toistepäin - miesparat - heiltä vaaditaan "uusia asioita"...eli tässä vain joitain ajatuksia...