20v liitto rakoilee ja pahasti... Mieheni haluaa kontroloida elämääni.. tai on viimeiset 8v sitä tehnyt... Kaikista tekemisistä on pitänyt selittää että missä ja mihin aikaan.. Mihinkään en ole oikein päässyt ilman ,, itkua ja huutamista.. Lapsia 4 kappaletta.. Monet kerrat ollaan puhuttu, aina luvattu että muutos tulee.. Nyt tammikuun lopussa kaikki repes.. halusin eron.. Mies joutui aivan paniikkiin, lupasin vaihteeks muuttaa tapansa.. on nyt kaksi kuukautta ollut sellainen, ettei mun ole jokaisesta menosta tarvinnut minuutti aikataulua tehdä.. Mutta nyt tajusin, kuinka masentunut olen,, mikään ei huvita ...en saa nukuttua.. kotityöt jää tekemättä.. Minä iloinen elämän myönteinen nainen.. olen muuttunut.. apaattiseksi möllöttäjäksi... tunteet ovat kuolleet ainakin ne mitkä pitivät tätä liittoa pystyssä nämä vuodet..Tapasin ihanan miehen, joka on auttanut mua paljon tai siis häneltä olen saanut voimaa...Mieheni haluaa jatkaa.. ollaan menossa terapiaan, mutta mun sydämestä on jo viety palanen.. pois..
Kaikista pahinta on seurata kuinka pahalta tää tuntuu miehestäni, mutta en kai säälistäkään tätä voi jatkaa.. en tiedä... Uudesta ihastuksestani en kyllä ole valmis myöskään luopumaan...Olen loukussa..
Kaikista pahinta on seurata kuinka pahalta tää tuntuu miehestäni, mutta en kai säälistäkään tätä voi jatkaa.. en tiedä... Uudesta ihastuksestani en kyllä ole valmis myöskään luopumaan...Olen loukussa..
Vastaukset 4
Vanhimmat
Jätä miehesi ja lapsesi ja muuta uuden ihastuksen kanssa, josta et halua luopua. Yksinkertainen ratkaisu vai onko muita?
kun se kerran sinulle on osunut. Eipä ne miehet vakuutteluistaan huolimatta muuttumaan pysty, ehkä vähäksi aikaa että rauhoitut ja elämä palaa normaaliksi. Onko tuossa edes miettimistä kun et kerran halua tästä uudesta miehestä luopua. Aloita uusi onnellisempi elämä. Muista että elämme vain kerran eikä sitä kannata kitumiseen tuhlata.
Niin, kaikki olisi niin helppoa ilman lapsia, mutta niinhän se on että meille äideille lapset ovat kaikki kaikessa ja joskus menevät oman onnen ohi. Mutta toisaalta ajattelen, että asioilla on tapana järjestyä.. Olen miettinyt, että olen kumminkin vahvoilla, mulla on työpaikka ja aina olen hoitanut kaikki asiat elikäs kävi miten kävi ..mä tulen pärjäämään ainakin taloudellisesti..:)
Mutta tietäisiköhän kukaan, onko missä keskustelupalstoja, jossa voisi keskustella samassa tilanteessa olevien kanssa..
www.tukiasema.net/keskustelu