Olen ollut mieheni kanssa jo 14 vuotta yhdessä. Emme ole naimisissa. Rakastan miestäni ja olen kasvanut häneen kiinni. Mieheni tunteet ovat minua kohtaan samanlaiset. Nyt mieheni on ruvennut puhumaan että voisi niitä lapsiakin hankkia.. Minulla on viisi kummilasta ja ovat aivan ihania. Mutta en itse välttämättä halua. Olen sanonut miehelleni että miksi pitäisi hankkia. Vauva kuumetta minulla ei ole. Ja muutenkin synnytys, lapsesta tuleva vastuu pelottaa yms. En usko että olisin sen onnellisempi kuin nytkään. Välillä pää on kyllä sekaisin tästä asiasta. Eikö jokainen saisi olla onnellinen omalla tavallaan??
ei lapsia
fressi
4501
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
En mäkään haluaisi koskaan lapsia, toivon ettei multa kysyttäisi koskaan tota mitä sulta. Minä haluaisin olla onnellinen omalla tavallani, kyllä. Onko pakko synnyttää?? Niitä sattuu maailmassa jos jotain tulee, ei maailma ole mikään paratiisi...
En haluaisi silmäpareja tuijottamaan, itkua, huutoa, vaippoja, kakkaa, (vaikka hymyäkin varmaan saisi), niitä lapsia huollettavaksi, synnytys ei kiinnosta -kipuherkkä ja paikat repeäävenyyvanuu -mies voi valittaa loppuelämän tai ottaa tiukemman, en halua mitään mikä liittyy lapsiin. Anteeksi, on ihania lapsia, mutta minulle ne eivät sovi vaan. Aikuiseksi kasvaneenakin varmaan ihania, mutta pikkukakarat ei vaan kiinosta, en jaksa sellaista. Pitäisi olla esimerkkinä niille vai, auttaa joka asiassa, huoltaa, tehdä ruokaa, vahtia läksyt, mennä hammaslääkäriin, lääkäriin, olla kotona passissa, pestä pyykkiä enemmän, siivota, järjestää juhlia, soitella perään, neuvoa, ostaa tavaraa niille, sponsata, juosta harrastukseen kuljettamassa, matkat, vielä kun olisin 90v soittaa "äiti äiti, annna rahaa" parhaassa tapauksessa -mistä ne rahatkin tekee. Olen jo muutenkin kipeä jos teen liikaa jotain, miksi pitäisi rääkätä itsensä. :) :)
Ei kiitos rautapalloa jalkaan koko elämäksi, jos ei mieskään hoida puolia lasten huollosta. Miksei miehet voi synnyttää? =)
En voisikaan tehdä lapsia, vain rikkaat, rakastavat, voi tehdä lapsia. Mielestäni vähävaraisen ei tarvii edes tehdä lapsia kärsimään. Kiinnostuksensa voi keskittää muualle. Se on vaan tosiasia. Aikuinen lapsikin voi tarvita tukea pitkään, aina ei mene putkeen... Myös henkistäpääomaa pitäisi olla, että osaa olla peruspositiivinen, tukea antava (ei yli-innokas), ja antaa viisaita oikeasti lohduttavia neuvoja ja valoa kun tulee vaikeita kysymyksiä -kuitenkin olla tuputtamatta ja aivopesemättä omalla maailmankatsomuksellaan tyystin. Eli positiivista. Jokainen on vain ihminen, mutta kuitenkin...
Sitten monet menee yhteen ja jos eroaa, lapset äidillä ja se painaa pitkää päivää ja ei näe muuta... yök. Mies panee jo heti seuraavaa ja ottaa ilon irti. Lapsi raukka kärsii ilman isää tai juoksee kylässä isällä heittopussina. Miksi kukaan viitsii kakaroita tehdä. Haluaisin vain toisen ihanan ihmisen vierelleni.
Ei tuu vanhainkotiin vierailijoita. Ehkä...? Jos tulee, mies on ollut kunnioittava ja rakastava minua kohtaan ja oikea... Lapsia on kaksi. Ja ammattini puolesta saan hyvää palkkaa joilla voin auttaa lapsia. Mieleni on tasapainoinen ja siirrän henkistä hyvää lapsille. Joo aprilliä (aika paljonkin myöhässä)! Se oli utopistinen kuva, joka ei ottanut huomioon että "tee itsellesi niin kuin haluaisit muille tehtävän" synnyttämällä lapsia (jossain/kaikissa tapauksessa kärsimään) ei niin voi tehdä.
Älkää kommentoiko kiihkomielisesti, koska ihmiset eivät vain koskaan tule olemaan asioista samaa mieltä. Ellei joku valaistus iske. En tule ehkä lukemaan tänne jos joku vastaisikin. Ja ei tarvii pelästyä näitä mun "kauhukuvia" voi arki olla ihanaa kun on lapsia ja posittivinen pitää olla. Tämä oli mun teksti ja tarkoitukseni ei ole loukata ketään, jos niin kävi yhtään -anteeksi -jo valmiiksi. Saat olla omaa mieltä ja tästä ei tarvi tästä välittää tietenkään.
"Tee muille niinkuin haluaisit itsellesi tehtävän" -oli tarkoitukseni kirjoittaa, yön tunteina kirjoitin vahingossa toisinpäin tietysti. Olen alle kolmekymppinen eli nuori vielä jos se ketään helpottaa :) Voi laittaa epäkypsyyden piikkiin. Halusin tuoda erilaisen tekstin, kun aina ihmisillä ei oo muuta mielessä kuin lapset. Minne se kumppanin tärkeys jäi? Tai muu tekeminen yhdessä? Tarviiko toimia niinkuin esi-isät -lisää lapsia maailmaan -eikö täällä ole jo tarpeeksi? Lapsilla on turhaa yrittää pönkittää mitään statusta ja kulisseja rakentaa... se on turhaa. Jos rakastaa lapsia, niitä on maailma pullollaan, niin että nälkään kuollaan ja ei ole terveydenhuoltoa. Onko itsekästä synnyttää, koska silloin päätät jonkun puolesta että on synnyttävä. Filosofisia kysymyksiä. Jokaisella vastauksia.
herättää kysymyksiä, että mitä jos lapsi syntyisi pahasti vammautuneena, itsehän olisin päättänyt tehdä lapsia... ja jos hänen elämänsä olisi pilalla kivuista (vaikka lääkkeitä on kai) ja liikkumiskyvyn puutteesta ja kumppanin puutteesta ilman että voi edes hakea ym, olisin mielestäni syyllinen -siitä en pääse koskaan minnekään. Voi kaikki mennä hyvin mutta ...
Kyllä vammautuneena voi elää varmaan hyvääkin elämää toiset, mutta toisten suulla ei voi kertoa.
Ei ole pakko olla mielenkiintoa tehdä lapsia vaan suvunjatkamisen vuoksi, että miltä se näyttää, mitä se sanoisi, tuleeko mun "komeat" tai "kauniit" geenit siihen ja voisinko olla ylpeä ja pönkittää koko elämääni sillä. Eih voih. Suvusta voi iskeä vielä sukuvika, joku sairausgeeni niin just siinä ollaan jos ei mikään lievä ole.
Jos maailma olisi hyvä ihan kokonaan, mikäpä olisi lapsia tehdessä ne jotka intoutuu.
Positiivisia ajatuksia! Sillä on älytöntä murehtia sellaista mitä ei tule. Muutama huomio vain tässä tuli.
en tiedä luetko tätä,mutta tekstisi olivat kovin sekavia ja vaikeita ymmärtää. Pointti jäi vähän hakuseen...
Lauseetkin olivat omituisia, ei oikein ymmärtänyt ajatusta.