Millaisia kokemuksia teillä on työpaikkakiusaamisesta pienellä paikkakunnalla? Kuinka paljon sillä on ollut vaikutusta muihin ihmissuhteisiinne?
Itsestäni tuntuu, että olen tullut todella varovaiseksi ihmisten suhteen. Valitettavasti olen joutunut huomaamaan, että ne ihmiset, joihin voi luottaa ovat todella harvassa. Pelko siitä, että kiusaaminen tulee ilmi työpaikan ulkopuolella on todella suuri ja kun pienellä paikkakunnalla asun on se myös todennäköistä. Ihmisethän puhuvat mielellään "yhteisistä tuttavista".
Miten ylipäätänsä jaksatte, kun toivoa uudesta työpaikasta ei pienellä paikkakunnalla ole?
Itsestäni tuntuu, että olen tullut todella varovaiseksi ihmisten suhteen. Valitettavasti olen joutunut huomaamaan, että ne ihmiset, joihin voi luottaa ovat todella harvassa. Pelko siitä, että kiusaaminen tulee ilmi työpaikan ulkopuolella on todella suuri ja kun pienellä paikkakunnalla asun on se myös todennäköistä. Ihmisethän puhuvat mielellään "yhteisistä tuttavista".
Miten ylipäätänsä jaksatte, kun toivoa uudesta työpaikasta ei pienellä paikkakunnalla ole?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Siis tilanteenihan oli tuo kuvaamasi, eli pienellä paikkakunnalla muualta muuttaneena minun maineeni mustattiin . Minusta tehtiin työpaikan syntipukki ja leviteltiin perättömiä juttuja . Ratkasisin tilanteeni niin että aloin kirjoittelemaan työpaikka kiusaamisesta yleisönosastolle ( myöskin koulukiusaamisesta)
Kerroin työpaikalla tapahtuneista jutuista nimiä mainitsematta, mutta kumminkin niin että siellä työpaikalla ja kylillä kyllä tunnistavat tapaukseni. Näin olen saanut puolustautua ja olen saanut muutkin kiusatut vastailemaan viesteihin ja näin olemme tukeneet toinen toisiamme ja samalla olen tuonut esiin ne keinot joita kiusaajat käyttävät uhrinsa lannistamiseki.
Voin näin auttaa muitakin kiusattuja ja ehkäistä myöskin ehkä koulukiusaamista.
Olen käyttänyt reilusti omaa etunimeäni nimimerkkinä.
Minulla ei enää ole mitään menetettävää mutta tiedän että kisaajilleni on kova pala kun eivät voi julkisesti valehdella koska vastaan myös heidän viesteihinsä.
Ainut kommentti joka kiusaajiltani on tullut oli kehoitus katsoa peiliin... mutta tuohan on niin tavanomainen kommentti kiusaajalta ja se jo itsessään on kiusaamista...joten hän sai useamman viestin kommentistaan ; ) ja huomautuksen siitä että itsetutkiskelu myöskin kiusaajalle voisi olla tarpeen..
Tosin on mukavaa huomata, että muutkin uskaltavat kirjoittaa nimellään Henkisestä väkivallasta (kiusaamisesta). :)
Mielestäni kiusaamisen julkituonti on ainoa tapa saada asialle huomiota ja tieto niille tahoille joiden olisi pitänyt puuttua tilanteeseen jo aiemmin.
Kiusaaminen on laissa nimenomaan kiellettyä toimintaa!
Voisin jopa sanoa, että tuo katso peiliin kehoitus on yleisin kiusaajilta tuleva palaute, kun asiaa aletaan käsittelemään, joko firman sisällä tai julkisesti.
Kiusaajan ongelmaksi julkisessa käsittelyssä muodostuu se, että julkinen asian käsittely ei ole puolueellista kiusaajalle, kuten työpaikan käsittelyt monesti ovat.
Nimimerkkini linkistä löytyy lisää aiheesta...
Tai sitten voi käydä täällä:
http://www.tyopaikkakiusatut.net/
Erittäin rohkea veto, mutta kuten sanoit, oletpa saanut kertoa oman versiosi.
Pahinta omassa tapauksessani ovat ne perättömät jutut, joita minusta kerrotaan. On tietenkin ihmisiä, jota eivät usko niitä todeksi, mutta aina on joukko ihmisiä, jotka "haluavat" uskoa muista pahaa, ja juuri se on se joukko, joka ylläpitää tätä kiusaamisilmiötä. En itse voisi kuvitellakaan mässäileväni toisten ihmisten asioilla saati keksiväni juttuja vain vahingoittaakseni jonkun mainetta. Sairasta!!!
On päiviä, jolloin en välitä asiasta ja toisina päivinä en muuta ajattelekaan kuin tilannettani. Olen ollut sairaslomalla vuosi sitten useamman kuukauden, mutta mitä järkeä siinä on, kun olosuhteet eivät muutu. Olen harkinnut paikkakunnan vaihtoa, mutta perheellisenä se ei ole kovin helppoa.