tuskin löytyvä pelkästään pettäjästä.
Jos muuta väitätte niin ette uskalla tunnustaa epäonnistuneenne,ei suhteessanne ,vaan ihmisenä,koska ette ole puolisollenne tarpeeksi kiinnostava fyysiseti,ettekä välttämättä henkisestikään.
Unohtakaa ja hakekaa omantasoistanne seuraa.
Jos ette kuitenkaan pysty eroamaan niin TURPA KIINNI sitten.
Mitä sitä täällä itsesäälissä/puukon selässäkääntämisessä ryvette.
Yksi elämä teilläkin vaan on.
Jos muuta väitätte niin ette uskalla tunnustaa epäonnistuneenne,ei suhteessanne ,vaan ihmisenä,koska ette ole puolisollenne tarpeeksi kiinnostava fyysiseti,ettekä välttämättä henkisestikään.
Unohtakaa ja hakekaa omantasoistanne seuraa.
Jos ette kuitenkaan pysty eroamaan niin TURPA KIINNI sitten.
Mitä sitä täällä itsesäälissä/puukon selässäkääntämisessä ryvette.
Yksi elämä teilläkin vaan on.
Vastaukset 32
Vanhimmat
onpas sulla outo ja pinnallinen maailmankatsomus. noh, meitä on moneen junaan.
kyllä vika on pettäjässä.. jos kerran on niin tyytymnätän omaan kumppaniinsa, niin miksei lähde pois? jos oma kumppani ei miellytä henkisesti/fyysiststi, aina on ovet auki ulkomaailmaan. mutta mielestäni sitten ei enää tulla häntä koipien välissä takaisin.
Ihminen joka pettää ei yleensä tunne omia rajojaa ja yrittää vierittää siitä syytä toiselle ja manipuloidakin toista.
Kyseessä on eräänlainen kypsymättömyys, jonka yli monet ihmiset kykenevät kasvamaan ja oppimaan uusia tapoja toimia, mutta on valitettavasti ihmisiä, jotka eivät edes elämän kolhiessa opi, miten toimia suhteessa toiseen, vaan mennä porskuttavat omalla tavallaan koko elämänsä.
Kyseessä on eräänlainen persoonallisuuden häiriö joka voi olla joko hyvin pieni (käyttäytymiseen liittyvä) tai laaja-alainen, jonka ääripäässä on vakava narsistinen häiriö, johon liittyy mm. täydellinen kyvyttömyys eläytyä toisen ihmisen asemaan, toisen manipulaatio ja osalla ihmisistä ns. patologinen valehtelu.
ehdottaisin että luen Robert Haren kirjan Vailla omaatuntoa..
vit vaikka oppia jotain.
läheisriippuvaisdiagnoosistasi jo kauan kulunut?
pöydälle olisi suhteelle paljon parempi kuin tuollainen "liirumlaarumi" jota levität.
Ei elämä oo niin vaikeaa. myöntäköön petetty ja pettäjä toisilleen ettei löydy kipinää.siitä se kuuleppas on kiinni.
Ei pettämistä harrasteta pettämisen takia.
Olet ilmeisesti suurinpiirtein kasvin tasolla tunne-elämältäsi.
Jos olisit oikea,terve,tunteva ihminen niin et kestäisi elää "kotia leikkimällä" ns. kunnollisessa, intohimottomassa
järkisuhteessa,Pimpin tai pippelin käyttö muuhunkin kuin siittämiseen/synnyttämiseen on terveille ihmisille hyvin tärkeä asia.
Miksei se ,joka sen pettäjän ajaa pettämään,lähde sieltä kodista kasvamaan.Jos ei pysty kypsymään niin avoitukoon sitten vaikka jonkun koomassaolevan kanssa niin seksuaaliset tarpeetkin kohtaisivat.
Ihmiset miettii liikaa ja koittaa keksiä jotain selityksiä pettämiselle! Siitä se on kiinni ettei kotona ole enää intohimoa tai ei saa sellasta seksiä mitä haluaa!!!!! Hetken voi suhde sujua uudestaan, mut tulee aina menemää samaan!!!!!
.. sun mielestä asiallista mielipiteiden vaihtoa?
.. jos mä ilmaisen mielipiteeni, se ei tee musta kasvia. eikä tämä foorumi ole sitä varten?
asiaton arvostelu toisten mielipiteistä ja henkilökohtaisten ominaisuuksien haukkuminen yhden viestin perusteella on mun mielestä keskenkasvuisen, vähän elämänkokemuista omaavan ihmisen tapa toimia. kun ei ole enää mitään viisasta sanottavaa, pitää haukkua. on niin tuttua..
kyllä "päkä" puhuu asia=)lueppas Robert Haren kirjaa ja sit rupee väittele!
Mikä on syy/perustelu sille, että petetty yritetään saada uskomaan sellaista, minkä järkikin tietää olevan väärin?!
Mitä sinä hyödyt petettyjen syyllistämisestä?
Miksi pettäminen on sitten ainoa asia, jossa syy löytyy "uhrista"?
Syytellä voi tietenkin vaikka ketä, mutta voisiko se pettäminen kuitenkin olla oma moka? Ei kukaan voi tehdä asioita sinun puolestasi. Se miten toimit, on sinun vastuullasi.
Jos toinen ei kiinnosta, miksi ihmeessä se on muka hänen vikansa? Entäpä jos sinusta ei olla kiinnostuneita, syytätkö silloinkin muita? Vai otatko sen itseesi? Logiikkasi mukaan ihmisten tulee miellyttää sinua, eikä toisin päin.
Olipas taas asiallinen viestiketjun aloitus: "Jos muuta väitätte niin ette uskalla tunnustaa epäonnistuneenne,ei suhteessanne ,vaan ihmisenä,koska ette ole puolisollenne tarpeeksi kiinnostava fyysiseti,ettekä välttämättä henkisestikään." Vaikuttaa siltä, kuin yrittäisit puolustella kantaasi hyökkämällä heti alkuun. Ettet vain pikkaisen olisi sitä, mieltä, että pettäjästä ne syyt uskottomuuteen löytyy? ;)
joutuu etsimään syitä teoilleen aina muista tai olosuhteista. Pettäjä on ensisijaisesti epäonnistunut suhteessa itseensä. Normaali järjellä varustettu ihminen kun tietää, että millekään omalle teolle ei voi etsiä syitä kuin itsestään.
On myös pelottavaa viljelemäsi ajatus siitä, että voin tehdä ihmiselle mitä tahansa, jos vain tämä henkilö ei minua syystä tai toisesta "innosta". Nurinkurisemmaksi sinun ajattelu kyllä menee siinä, että pettäjä siis hakee TILAPÄISESTI omantasoista seuraa pettämällä, mutta että hän ei sitten kykene KOKONAAN ITSE hakemaan sitä tasoistaan seuraa, eli eroamaan.
Olet siis sitä mieltä, että petetty on se älykkäämpi osapuoli. No, siihen ajatukseen on helppo yhtyä!
Että petetyllä on henkistä kapasiteettia toimia järkevämmin kuin pettäjällä..? Että petetyn olisi kyettävä eroamaan, vaikka se pettäjä on ollut suhteeseensa/kumppaniinsa sinun logiikalla tyytymätön?
Itsesääliä ei käsittääkseni ole se, että uskaltaa sanoa esim. pettämisen koskeneen. Itsesääliä on pettäjän toiminta, joka jollekin kolmannelle osapuolelle vinkuu karmeaa kohtaloaan karmeassa liitossa karmean ihmisen kanssa, mutta ei kertakaikkiaan pysty tekemään muuta kuin pettämään sitä karmeaa puolisoaan ja jatkamaan karmeassa liitossa..
näin "toiselle kuuluvan mun kaikki tietää
toiselle onnen suon sen saatat sietää..
kun saanees salaa minut leikkiin kiellettyyn
oot osa untani mun..."
kopioida noita laulun sanoja oikein ;)
On se hyvä, kun täällä on ihmisiä joille ei ole vielä selvinnyt ihmismielen synkimmät syöverit ja ajatukset. On helppo moralisoida, kunnes kolahtaa.
Itsekkin olin enne tiukkapipo. Moralin esimerkki. Tuomitsin kaiken pettämisen ehdottomasti kaikessa muodossa. En edes tanssinut muiden naisten kanssa.
Seurustelin siis ihanaakin ihanamman naisen kanssa. Suhteemme alkutaipale oli kuin ruusuilla tanssimista. Kuitenkin arki tulee, kaikissa suhteissa. Eikä siinä mitään, tiesin kyllä sen tulevan, eikä se aiheuttanut mitään ongelmia.
Mutta aikaa myöten aloin saada ns. p***aa niskaan mitä ihmeellisimmistä asioista. Vieraista naisista (joita ei vielä tuolloin todellakaan ollut!!! ks. tekstin alkuosa), käytöksestäni, ryyppäämisestä, ryyppäämättömyydestä, välillä jopa ilman aihetta, yhtäkkiä, tikusta asiaa. Tätä tapahtui kesken elokuvan, baarissa, puheluiden aikana. Ajalla ja paikalla ei ollut rajoja.
Anteeksi pyyntöä en saanut koskaan. Jos mikään muu ei auttanut, uhattiin erolla. Kuitenkin rakastin vielä tuolloin naista, enkä halunnut joutua eroon hänestä. Keskustelu oli mahdottomuus, olin jo lähtöasetelmissä hampaaton leijona, aseeton portinvartija. Usein jouduin nöyrtymään pyytämään anteeksi asioita, joita en edes ollut tehnyt tai nähnyt itsessäni vikaa. Kunhan vain ei alkaisi se erolla uhkailu ja ovien paiskominen.
Tarpeeksi tätä kaikkea, ja ihmismielen pimeästä puolesta alkoi tulla todellista. Askel askeleelta kohti sitä suurta. Ja loppujen lopuksi se tapahtui. Heräsin vieraan naisen vierestä. Kaikki tapahtui selvinpäin.
Tuosta tapahtumasta alkoikin pitkä pettämisen sarja. Naisia, viinaa ja rahaa meni. Kotona mikään ei muuttunut. Kaikki oli kuten ennenkin, minulla vain oli pakotie, tunneli, jotain mitä toinen ei tiennyt.
Suhde onneksi päättyi värikkäiden vaiheiden jälkeen. Tietääkseni en koskaan jäänyt kiinni, ja jälkeen päin hyvä niin. Turhaa tuskaa olisi ollut. Nyt elän hyvässä ja tasapainoisessa suhteessä täysin uskollisena.
En syytä ex- kumppaniani teoistani. Päätös oli minulla. Olisi pitänyt jättää. Mutta asiat ei aina ole niin yksinkertaisia, kun ne moralisesti oikein ajateltuna pitäisi mennä. Ihmismieli on täynnä yllätyksiä.
Jos en mitään muuta ole tästä oppinut, niin ainakin sen, että asiat ei aina ole niin mustavalkoisia kun ne joskus esitetään. En aina suoralta kädeltä tuomitse pettäjää. Minä en edes ollut kihloissa. Mitäpä sitten jos on naimisissa, yhteinen velka, talo, lapset...
Tarkoitatko tuolla omaa vai kumppanisi mieltä?
Kuka päättää tai määrittää sen, miten kukin suhteen osapuoli "ottaa suhteen arjen vastaan"? Kuka sanoo, miten siihen arkistuneeseen suhteeseen suhtautuu? Kuka tekee suhteesta arkisen?
Niin, SINLLA oli valitsemasi pakotie. Oliko kumppanisi valitsemassa TEIDÄN SUHTEELLE juuri tuota pakotietä? Koetko, että sinulle oli oikeastikin helpompaa pettäminen kuin eroaminen, ja sitten uuden, onnellisemman suhteen aloittaminen? Miksi et kyennyt vaihtoehdoista puhumaan kumppanisi kanssa? Koetko, että kyvyttömyytesi puhua johtui kumppanistasi?
Saako ajatteluasi käyttää puolisoaan pahoinpitelevä henkilö? Tai saako "ihmismielen yllätyksellisyyttä käyttää puolustuksena työpaikkakiusaaja perustellen kiusatulla toimintaansa?
Onko ajatuksena se, että etsimällä omalle toiminnalleen perusteluja toisista ja olosuhteista, niin ei tarvitse myöntää tehneensä virheitä? Eli petetyn on ymmärrettävä olleensa niin puutteellinen suhteen osapuolena, että se "pakotti" puolison vieraiisin?
Mutta jos sinun tarinan ajatusta käytetään hyväksi ja etsitään syyt omalle toiminnalle toisesta, niin mitä sinä teit, että kumppanisi muuttui kuvailemallasi tavalla? Sinun kanssa eläessä hänestä tuli sellainen. Hänenkin mielen synkimmät syöverit ja ajatukset selvisi kanssasi arkea eläessä. Mitä sinä siis teit väärin? Missä olit epäonnistunut?
....toi selittely sillä ettei asiat ole niin yksinkertaisia on mielestäni aika turhaa ja naiivia. Vaikka kokenut olenkin niin kyllä se vaan niin on, että pettäminen on mitä yksinkertaisin asia. Siinä valitaan eron sijasta pettäminen. Ja siksi koska halutaan enemmän eikä ymmärretä että joskus on päätettävä mitä haluaa eikä leikkiä kahdella ihmisellä samaan aikaan.
"Tarkoitatko tuolla omaa vai kumppanisi mieltä?"
Omaa.
"Kuka päättää tai määrittää sen, miten kukin suhteen osapuoli "ottaa suhteen arjen vastaan"? Kuka sanoo, miten siihen arkistuneeseen suhteeseen suhtautuu? Kuka tekee suhteesta arkisen?"
Molemmat osapuolet. Elän tälläkin hetkellä suhteessa, jossa arki on tullut jo aikoja sitten. Silti olen onnellinen.
Mielestäni arkeen ei kuulu toisen syyttely, haukkuminen ja nöyryyttäminen kavereiden edessä. Jokainen tietysti määrittää oman käsityksensä itse.
"Niin, SINLLA oli valitsemasi pakotie. Oliko kumppanisi valitsemassa TEIDÄN SUHTEELLE juuri tuota pakotietä? Koetko, että sinulle oli oikeastikin helpompaa pettäminen kuin eroaminen, ja sitten uuden, onnellisemman suhteen aloittaminen? Miksi et kyennyt vaihtoehdoista puhumaan kumppanisi kanssa? Koetko, että kyvyttömyytesi puhua johtui kumppanistasi?"
Ei ollut, siksi se onkin pettämistä. Olisiko se muuten ollut moraalitonta ja pettämistä?
Se oli hetkellisesti helpompaa. Se oli hetken hyvän olon tuoja. Pitkällä aikavälillä se oli tyhmää. Eli koin sillä hetkellä pettämisen helpommaksi vaihtoehdoksi, kyllä.
Miksikö en puhunut? Siksi, koska kaikki asiallisetkin keskustelut joita kyllä yritin useasti, usko huviksesi, kääntyi minun syyttelyyn, uhkailuun erolla ja loppuajasta uhkailuun itsetuhosta. Kuten jo sanoin, keskustelu oli mahdotonta, koska olin hampaaton leijona. Ei voi keskustella hyvän suhteen edellytyksistä, jos toinen uhkaa erota, ymmärrätkö?
"Saako ajatteluasi käyttää puolisoaan pahoinpitelevä henkilö? Tai saako "ihmismielen yllätyksellisyyttä käyttää puolustuksena työpaikkakiusaaja perustellen kiusatulla toimintaansa?"
Pahoinpitelevä? Sori, pakko tuottaa pettymys. En näe asiaa pahoinpitelynä. Ennemminkin vertaisin itsepuolustukseen. Eikö kirjoituksestani käy ilmi henkinen väkivalta minua kohtaan?
"Onko ajatuksena se, että etsimällä omalle toiminnalleen perusteluja toisista ja olosuhteista, niin ei tarvitse myöntää tehneensä virheitä? Eli petetyn on ymmärrettävä olleensa niin puutteellinen suhteen osapuolena, että se "pakotti" puolison vieraiisin?"
Ei. En ehkä ilmaissut tarpeeksi selkeästi, mutta minä tein virhen. Ja myönnän sen ihan varmasti. Petetystäni en käyttäisi sanaa puutteellinen. Me emme vain olleet sopivat toisillemme. Minua ei ole kukaan pakottanut pettämään. Edelleen, ratkaisu oli täysin minun, minä tein sen itse. Ja edelleen. Se oli virheellinen ratkaisu.
"Mutta jos sinun tarinan ajatusta käytetään hyväksi ja etsitään syyt omalle toiminnalle toisesta, niin mitä sinä teit, että kumppanisi muuttui kuvailemallasi tavalla? Sinun kanssa eläessä hänestä tuli sellainen. Hänenkin mielen synkimmät syöverit ja ajatukset selvisi kanssasi arkea eläessä. Mitä sinä siis teit väärin? Missä olit epäonnistunut?"
Tiedätkö, että tiedostan asian hyvin. Ihminen on sokea itselleen. Minäkin olen vain ihminen. Tätä minä halusin keskusteluillamme herättää, mutta en koskaan saanut vastausta. En voi muuttaa itsessäni sellaista mitä en itse näe. En voi muuttaa itsessäni sellaista, mitä en ole tehnyt (esim. vieraat naiset suhteen alussa). Mä yritin tehdä töitä suhteen eteen, mutta mulla ei vaan ollut mahdollisuutta.
En etsi, tarvitse tai hae hyväksyntää teoilleni. Kerroin vain taustoja jotka ovat ajaneet minut näihin typeriin toimiin. Ihmiset tekee virheitä, niin minäkin. Olen sortunut hetken helppoon ratkaisuun.
Oletko sinä niin täydellinen, että et ole koskaan, missään tilanteessa tehnyt samoin? Minä tein sen ihmissuhteessa. Jos asia on noin, saat viskata ensimmäisen kiven.
aikamoinen loruilija, tavoitit jo häänänpääsi vaan et huomannut
sappi nouseekin, kun kukaan ei kertonut, että olisi ollut mahdollista hakea omanarvoista seuraa. Petettyhän on se vihon viimeinen, joka asiasta saa tietää.
Voisit nyt sitten kertoa, millaisia vikoja löysit itsestäsi (vai oletko löytänyt niitä vain muista)!
ihmisiä, jotka kiihoittuvat vain naimisissa olevista?!? Meillä oli loistoseksiä ja mieheni pitää minua kauniina, mutta silti hänellä oli suhde "ystäväänsä", kymmenen vuotta nuorempaan yh-horoon joka ilmeisestikkin vain halusi elättäjää ja turvattua toimeentuloa.
Voi pyhä yksinkertasuus! Mitä mahtaa liikkua sun päässäs!
Taidat olla sinä joka kaipaa sitä elättäjää ja turvattua toimeentuloa!!!!!!!!!!!
pettämistä,nimittä tätä kun petät itseäsi.
EI teillä ollut loistoseksiä tai siis Sinulle ei ole tuon taivaallista tietoa seksistä,,,,saatikka loistoseksistä.
Tai jos on niin mitenkähän saisin sen miehesi ystävän yhteystiedot...taitaisi olla aika hyvää kyytiä..
.. sun oma elämätilanteesi on tällä hetkellä, kun täällä niitä petettyjä haukut ja vittuilet ihmisille. Onko tämä vain pelkkä yksinäisen ihmisen provoviesti, jotta hieman saisit huomiota? edes jostain. edes internetin keskustelufoormista?
että kaikilla ihmisillä ei ole tuota Sinun loistavaa älyä ja täydellistä taitoa elää OIKEIN elämäänsä.
Se on kyllä hyvä kun neuvot meitä jotka emme ole kuin maan matosia loistokkuutesi edessä.
Miten laajasieluinen oletkaan kun jaksat ymmärtää petettyjä,yksinäisiä raukkoja jotka todellakin ovat kuin pölyhiukkasia ,niin henkisiltä kuin fyysisiltä ominaisuuksiltaa Sinun "mounteverestimäisen"viisautesi,oikeudentuntosi ja moraalisi puhtauden edessä.
Siunaa meidät kaikkivoipaisuudella viisaudellasi.
mä en jaksa tajuta miks te tuutte tänne haukkuun toinen toisianne niiden omista mielipiteistä?! eikö tällaiset keskustelupalstat ole just sitä varten että voi jakaa mielipiteitä, ei tapella niistä?! kyllä sinäkin voisit vähän miettiä miten ihmisiä arvostelet muutaman lauseen perusteella. ja niin myös moni muu asiaa täällä kommentoinut. kaikki me olemme erilaisia, miksi haukkua lyttyyn tuntemattomia ihmisiä viattomista pienistä mielipiteistä, jotka eivat kenenkään elämään vaikuta?!
Ehkä täällä yritetään saada ihmiset näkemään asioita!Tietääkseni suomessa saa olla jokaisella oma mielipiteensä ja niiden julkituominen ei ole haukkumista!
Joskus ihminen tarvii, et sanotaan kovastikin asioita et tajuaa!!!!!!!!!!!!!!
Ja jos ei kestä arvostelua niin silloin ei kannata tänne tulla valittelemaan!!!!!!!!!!!!!
.. ihmettelin vain... että miksi asioista tehdäänm niin vaikeita. siekii heti kävit miun kimppuun.. kaikki oikein hyökkäävät toisiaan vastaan "minä olen oikeassa" -asenteella! ja kun minun mielestäni (huom MIELESTÄNI! -mielipide, ei välttämättä oikea vastaus)näihin juttuihin ei ole kuin tilannekohtaisia vastauksia! jokaisen oma asia miten toimii.
ja tuo yksikin puhuu jonkun tunne-elämää kasvin tasolle.. mun mielestä se kyllä haukkuu se on haukkumista..
Jokaisen oma asia tottakait ja jos kerran tietää et mitä tekee niin miks tulla tänne sit valittelemaan omaa surkeuttaan!
.. jos suhteessa ylipäätään pettämistä tapahtuu, on suhteessa silloin jokin vialla. Oli se sitten kenen "vika" hyvänsä.. eri asia sitten on pystytäänkö asioita pettämisen jälkeen korjaamaan, ja eiköhän se ole ihan ihmis-/ja suhdekohtaista. minun mielestäni asioita ei pitäisi yleistää niin karkeasti kummankaan kannalta, pettäjän tai petetyn. Nämä ovat mielestäni tilannekohtaisia juttuja, ja jokainen hoitaa omat parisuhteensa juuri niinkuin itse haluaa, ja itsestä tuntuu hyvältä... joskus voi ongelmallisten tilanteiden jälkeen tuntua ihan mahdolliselta jatkaa ja joskus taas ei, joskus joku pettää uudestaan, joskus joku oppii läksynsäkin. ei me ihmiset läpeensä paskoja kaikki olla. tästä keskusteluketjusta saa sen kuvan että kaikki vain etsivät toisistaan vikoja. ja että kaikki ihmiset ovat vain paskoja.. joskus voisi katsoa itsekin peiliin :) kokemuksesta voin sanoa, että on niin tilanteesta kiinni ´pystyykö antamaan anteeksi. yhdessä suhteessa pystyin itse, toisessa taas en..
ja vielä siitä asiasta että kumpi se syyllinen on... niin mielestäni tähänkään ei ole selkeää vastausta/ratkaisua. kannattaisi aina muistaa että parisuhteessa on kuitenkin aina kaksi osapuolta..
kun saa tietää tulleensa petetyksi, sitä etsii syitä mistä tahansa, mutta loppujen lopuksi siinä vaiheessa kun kaikki on jo tapahtunut, on turha mielestäni puntaroida sitä mikä se perimmäinen syy pettämiselle oli. kokemuksen kautta rankasti kantapään kautta oppineena, kannattaa keskityä tulevaan ja miettiä sitä pystyykö ko ihmisen kanssa jatkamaan. samoin pettäjän kannattaa miettiä, miksi elää ko. parisuhteessa ja että haluaako kumppaninsa kanssa oikeasti olla, kuunnella sydäntään. Sillä mielestäni, jos ihminen on rakastunut, ja hänellä on hyvä olla, hän ei petä, hän ei kaipaa muuta. Samoin, jos sillä "toisella osapuolella" on hyvä olla, hän kohtelee kumppaniaan siten että ei haikailailla muualle. ja sitten taas toisinpäin! eli toimivassa parisuhteessa, onnellisessa liitossa molemmat kohtelevat toisiaan samoin kuin haluaisivat itseään kohdeltavan! mun mielestä silloin kaikki toimii.. tämä onkin vain unelmatilanne, tiedä sitten onko sellaista oikeasti olemassakaan :)
hyvää kevättä kaikille, älkää tapelko näistä jutuista, jokainen hoitaa oman elämänsä itse, vai mitä!
jokainen voi olla sitä mieltä, että suhteessa on jotain vialla jos kumppani pettää, tai että syyllinen on se petetty, kunnes osuu omalle kohdalle .
Olen ollu itte kummassakin osassa siis petetun ja petäjän roolissa!
Suhteessa on ja pahasti vikaa jos täytyy lähtee pettämään!
Edellisessä suhteessa mua petetiin mennen tullen, tiesin sisälläni sen kokoajan mut en halunnu katsoa totuuta silmiin! Kun sain kuulla asiasta tuntu et maailma romahtaa, mut en kertaakaan syyttäny sitä tosista naista, vika oli meidän suhteessa ja meissä. Se oli silloiselle miehelleni pakokeino asioista!
Nykyisessä suhteessani joka jo loppu mä olin se joka lähti pettämään, koska ei ollu hyvä olla ja ei osanu tai toinen ei kuunellu et mitä sulla oli sydämellä!
Pettäminen johtuu aina jostain, suhde ei ole sillon kunnossa! Itse koin et on helpompi jatkaa matkaa eteenpäin koska asiat ei muutu!
Jotain olen oppinu eli sen et asioista kannataa ja pitää pystyä puhumaan ja jos puhuminen ei onnistu eikä toinen huomioi tarpeitasi, ei ole olemassa kun yksi asia......lopettaa suhde, ei siis lähteä pettäjän tielle!
et pysty olemaan naimatta varatun kanssa, niin OMPELE SE KIINNI sitten. Tuskin vika löytyy yksistään pettäjästä, 50%- 100%löytyy sinusta, pettäjäkaverista, vaikka et ajattelisi hetkeäkään tehneesi väärin.
Turhaa täällä olet puukkoa tökkimässä petettyjen selkään, sillä useimmat ovat ihan normaaleja sekä fyysisesti ja henkisesti. Harva on kuitenkaan yli-ihminen, arki ei ole juhlaa, eikä juhlat jatku ikuisuuksia. Jos myönnät tosiasiat, niin on on niistä itsellesiskin loppupeleissä hyötyä. Yksi elämä tässä on jokaisella.
mitä aikoihin nähnyt.