Minä matkustan usein pk-seudun lähiliikennejunissa, koska asun Vantaalla. Junissa on usein aivan mahtavaa harrastaa silmäpeliä tyttöjen kanssa. Tosin, silmäpelitkin on taitolaji; taitamattomalla homma menee tuijottamiseksi, mikä ei taasen ole lainkaan hyvä asia.
Eräänä päivänä näköyhteyden päähän penkille istuutui todella jumalaisen kaunis n16-18v tyttö, siis aivan liian nuori minulle, mutta silti hän aivan estoitta katsoi minua suoraan silmiin parin asemanvälin ajan. No, siinä meinasi minulla mennä pasmat sekaisin ja olin lukevinani lehteä mutta olisi tehnyt mieli sanoa hänelle, että hänestä on kasvamassa todellinen kaunotar ja jos ihmisten ulkonäköä parannettaisiin niin hänen kohdallaan vuoro menisi suoraan seuraavalle.
No, enhän minä moista tietenkään mennyt sanomaan. Hölmöksihän sitä olisi itsensä tuntenut. Hiekkaharjussa jäin sitten pois ja tyttö jatkoi matkaa.
Eräänä päivänä näköyhteyden päähän penkille istuutui todella jumalaisen kaunis n16-18v tyttö, siis aivan liian nuori minulle, mutta silti hän aivan estoitta katsoi minua suoraan silmiin parin asemanvälin ajan. No, siinä meinasi minulla mennä pasmat sekaisin ja olin lukevinani lehteä mutta olisi tehnyt mieli sanoa hänelle, että hänestä on kasvamassa todellinen kaunotar ja jos ihmisten ulkonäköä parannettaisiin niin hänen kohdallaan vuoro menisi suoraan seuraavalle.
No, enhän minä moista tietenkään mennyt sanomaan. Hölmöksihän sitä olisi itsensä tuntenut. Hiekkaharjussa jäin sitten pois ja tyttö jatkoi matkaa.
Vastaukset 1
Vanhimmat
..onhan toi vähän kornia..