ns. perimmäisistä kysymyksistä. Ihmisillä olisi tarve keskustella ja puhua tällaisista(kin) asioista mutta uskovan ihmisen kanssa keskustelu on jokseenkin mahdotonta. Nimittäin, heti kun tulee puhe uskonnollisista kysymyksistä, uskova käyttäytyy kuin hänellä napsahtaisi jonkinlainen gammarin levy päälle, josta alkaa tulla solkenaan raamatunlauseita ja/tai - seurakunnasta riippuen - hieman erilaisia oppilauseita. Mitään aitoa keskustelua ei siis synny.
Minkä vuoksi uskovaisen kanssa ei voi
keskustella
3152
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
...haastavin asia uskovilla.Ollaan niin intoma omista asioista ettei tarpeeksi anneta tilaa lähimmäiselle.Ei pitäisi jaella "helmiä" keskustelutilanteessa liikaa.
Keskustelua haluavan tulisi mielestäni olla(voi kun heitä olisi paljon)se joka tekee aloitteita ja kyselee.
Ahnehtimisen leima on ajassamme.Heti kaikki minulle/ tässä tapauksessa toiselle , maallisissakin asioissa-henki vallitsee.Kai ajan puutekin osaltaan siihen vaikuttaa.
Nimimerkki :kiiruhda hitaasti ev lut.
Olen samaa mieltä kanssasi, moneltakin puuttuu kuuntelemisen taito , mitä toinen haluaisi tuoda esille , minä kun aikoinani etsin kysymyksiä uskon elämästä ja kysyin joiltakin uskovaisilta , he puhuivat koko ajan , eivätkä kuunelleet mikä oli minun ajatukseni .Sillä sanoisin että puhuminen on hopeaa , mutta vaiti olo kultaa , enempi meidän pitäisi kuunella toisiamme .
"simsala bim-tyyliin" - ainakaan kaikkien kohdalla - sillä, että herätyskokouksen kiivaan "palopuheen" jälkeen nostat kätesi tai täytät kadulla kouraasi työnnetyn brosyyrin kaavakkeen, jolla ilmoitat antavasi tällä ja tällä päivämäärällä elämäsi Jeesukselle ja postitat lapun jonnekin.