Kertokaapa mielipiteitänne, olenko pettäjän mies.
Tyttöystäväni käyttäytyminen on muuttunut n. 1 kk sitten. Nykyään hänellä on koko ajan menoja, tulee kotiin yleensä vasta 10:n aikoihin. Kotiin tullessa hän ottaa päivän lehden lukeakseen sen ja sitten nukahtaa sohvalle tv:n ääreen. Seksiä ei siis taaskaan harrastettu...
Ja tämä toistuu liki joka päivä. Kotityöt eivät kiinnosta pätkääkään, joskin ei ne koskaan ole hänen vahvoja juttuja olleetkaan. Yhteinen aikamme on todellakin kortilla, mutta kun siitä yritän aloittaa huolestunutta keskustelua, hän suuttuu. Ja sitten alkaa huutaa mulle, että en hyväksy häntä sellaisena kuin hän on.
Olen ollut vain huolissani yhteisen ajan puuttesta. Tähän hän usein vielä lisää, että elämme niin eri elämää. Juuri siitähän minä yritin puhua...
Aiemmin hän toisti jatkuvasti rakastavansa minua, nyt saman kuulen vain jos itse sanon ensin. Eikä sekään kuulemani juuri vakuuta. Ja jotenkin tuntuu, että hän välttelee läheisiä tilanteitamme.
Nämä vielä sulatin, mutta maanantaina riitelimme ja kysyin että rakastaako hän vielä minua. Vastaus "En tiedä", vaikkakin myöhemmin sanoi rakastavansa. Ei vakuuta.
Pahinta tässä on, että tyttöystävä on tällä hetkellä työmatkalla toisen miehen kanssa Ruotsissa (=työkaveri, jota muuten epäilen pettämiskumppaniksi). Tiedän, että ovat ystäviä keskenään niinkuin ovat olleet koko yhdessäolomme ajan. Kuitenkin tuntuvat viihtyvän keskenään tosi hyvin ja vaimo viettää hänen kanssa päivittäin paljon enemmän aikaa kuin mun kanssa. Jotenkin en yllättynyt, kun vaimo soitti että myöhästyvät viimeisestä laivasta ja tulevat aamulaivalla kotiin.
Kaikki nämä yksittäin hyväksyn, mutta alkaa olla aika paljon yhteensattumia samaan aikaan ilmassa...
Miltä kuulostaa ulkopuolisen silmin...
Tyttöystäväni käyttäytyminen on muuttunut n. 1 kk sitten. Nykyään hänellä on koko ajan menoja, tulee kotiin yleensä vasta 10:n aikoihin. Kotiin tullessa hän ottaa päivän lehden lukeakseen sen ja sitten nukahtaa sohvalle tv:n ääreen. Seksiä ei siis taaskaan harrastettu...
Ja tämä toistuu liki joka päivä. Kotityöt eivät kiinnosta pätkääkään, joskin ei ne koskaan ole hänen vahvoja juttuja olleetkaan. Yhteinen aikamme on todellakin kortilla, mutta kun siitä yritän aloittaa huolestunutta keskustelua, hän suuttuu. Ja sitten alkaa huutaa mulle, että en hyväksy häntä sellaisena kuin hän on.
Olen ollut vain huolissani yhteisen ajan puuttesta. Tähän hän usein vielä lisää, että elämme niin eri elämää. Juuri siitähän minä yritin puhua...
Aiemmin hän toisti jatkuvasti rakastavansa minua, nyt saman kuulen vain jos itse sanon ensin. Eikä sekään kuulemani juuri vakuuta. Ja jotenkin tuntuu, että hän välttelee läheisiä tilanteitamme.
Nämä vielä sulatin, mutta maanantaina riitelimme ja kysyin että rakastaako hän vielä minua. Vastaus "En tiedä", vaikkakin myöhemmin sanoi rakastavansa. Ei vakuuta.
Pahinta tässä on, että tyttöystävä on tällä hetkellä työmatkalla toisen miehen kanssa Ruotsissa (=työkaveri, jota muuten epäilen pettämiskumppaniksi). Tiedän, että ovat ystäviä keskenään niinkuin ovat olleet koko yhdessäolomme ajan. Kuitenkin tuntuvat viihtyvän keskenään tosi hyvin ja vaimo viettää hänen kanssa päivittäin paljon enemmän aikaa kuin mun kanssa. Jotenkin en yllättynyt, kun vaimo soitti että myöhästyvät viimeisestä laivasta ja tulevat aamulaivalla kotiin.
Kaikki nämä yksittäin hyväksyn, mutta alkaa olla aika paljon yhteensattumia samaan aikaan ilmassa...
Miltä kuulostaa ulkopuolisen silmin...
Vastaukset 14
Vanhimmat
Onhan se tietty mahdollista. Ootkos harkinnut yksityisetsivän palkkaamista tms.?
Toisaalta jos se teidän suhde on epäkunnioittava herää kysymys kannattaako sitä jatkaa.
No tässä suhteessa on aika paljon pelissä jo pelkästään sen keston ja yhteisen omaisuuden takia.
Itselläni on suhteessamme todella paljon henkisesti pelissä ja kuukausi sitten olimme todella rakastuneita. Ihmetyttää vain kun mitään negatiivista välillämme ei ole sattunut, pois lukien viime aikojen riidat.
Tuon perusteella väittäisin että olet.
Viimeinen silaus oli tuo, ettei tiedä rakastaako sinua enään. Siinä vaiheessa kun noin sanotaan ollaan jo aika pitkällä.
Se vain ihmetyttää, että itsekin tunnen tuon tyypin ja hän ei mitenkään sovi tyttöystäväni miesmakuun. Yhteistähän heille on toki työnsä puolesta ja vähän liikaakin...
Ja toinen juttu mitä en ymmärrä: meille meni tosi hyvin vielää kk sitten. Suunnittelimme jopa lapsen tekoa. Nyt hän on ilmoittanut, ettei taidakaan olla ihan vielä valmis.
Että ei rakasta minua enää... totuus oli seuraava.. hänellä oli suhde yhteisen tutun kanssa ollut jo useita kuukausia ja siinä vaiheessa oli rakastunut jopa kosinut... sittemmin on kaatuneet suhteet molempiin.. eli ole tarkkanaälä anna huijata itseäsi
Olet ihan oikeassa. Mutta pahinta tässä on, että ei pysty olemaan varma asiasta suhteesta. Oli se sitten niin tai näin, parempi olisi totuus.
En vain tiedä, uskallanko kysyä suoraan, kun todisteita ei ole. Jos luuloni onkin harhaa, on epäilyksen ääneen sanominen paha epäluottamuslause naistani kohtaan..
ihan varma juttu.
Haluaa sinulta rahaa ja muuta arvokasta.
Jos et saa pillua niin , mitä tuollasella on tekoa.
Enpä usko että kysyminen tilannetta muuttaa oleellisesti miksikään, paitsi että vaimosi tietää mikä sinua kaihertaa. Kannattaa kiinnittää huomio vastauksen sisällön lisäksi äänensävyyn ja olemukseen, vältteleekö katsetta tms. Varmuutta asiaan tuskin tulee ellei vaimosi tunnusta suoraan. Jonkinlaista psyykkistä selkänojaa tulevaisuutta ajatellen voisi antaa jos laatisit itsellesi sellaisen "exit planin", suunnitelman suhteesta irtautumiseen (hyvä olla olemassa vaikkei sitä koskaan toteutettaisi). Jos epäkunnioittava käytös jatkuu alat itse pyöriä muiden naisten parissa. Ymmärrän että olet investoinut paljon tähän suhteeseen, mutta mieti että talouselämässäkin tulee eteen tilanteita, joissa lisärahan pumppaaminen konkurssikypsään firmaan on järjetöntä, riippumatta siitä paljonko siihen aikaisemmin on investoitu.
Olet oikeassa kyllä tuon suhteen. Aamun keskusteluissa laivalta en huomannut hänen käyttäytymisessä mitään outoa. Voihan se olla, että kuvittelen vain. Yleensä mulla on kuitenkin tosi hyvä arviointikyky ihmisten suhteen. Enkä ole koskaan missään suhteessani ollut aiemmin mustis ja epäileväinen.
Enpä tiedä, kai pitää ottaa asia hyvällä hetkellä ja oikealla tavalla esille. Se nyt on kuitenkin varmaa, että miehinen egoni ei hyväksy naisessa kiinni roikkumista. Jos on petollinen, en siis menettänyt yhtään mitään.
Ihmisen mieli on ailahtelevainen joskus.
Voihan se olla, että tyttöystäväsi vaan ei ole varma haluistaan.
Mutta edelleenkin tämä en tiedä rakastanko kohta särähtää pahasti.
Sinuna kyllä selvittäisin, että missä mennään.
tavallaan..muija on baarissa ja 18 vuotta yhteistä taivalta takana...ei pettämisestä merkkejä muuta kuin vuosien tunteetomuus..itselläni on ollut suhteita ja hyvinkin näkyviä...ja ainut mitä oikeastaan odotan..on se että muija ei tule kotia ja tekee samalla sen virheen mitä olen jo vuosia odottanut..ja saan itse todisteet siitä ettei sitä rakkautta ja luotettavuutta ole..silloin ei ole kuin jäljellä ottaa yhteyttä 3 kk paussin jälkeen siihen naiseen jota rakastan..mutta..tämä valehteli ja jos akka sen tekee niin tavallaan 0 tilanne...paitsi että silloin voin lähteä rakentamaan omaa uutta elämää..voi kun näin kävisi..
No nyt tyttöystävä on kotiutunut ja kaikki on niin kuin ennenkin käytöksen osalta. Ei niin mitään merkkejä mistään oudosta ja kiinni minussa kuin iilimato. Ihan niin kuin vielä muutama vko sitten. Katsoo silmiin vilpittömästi, juttelee mukavia ja pyyteli kauniisti anteeksi viime aikojen kiukutteluaan.
Näin myös heidät yhtä aikaa tänään eikä mitään sähköä heidän välillään havainnut. Enkä mitenkään voi uskoa, että pystyvät näyttelemään. Ei ainakaan tyttöystäväni, tunnen hänet niin hyvin.
Saattaapi siis olla, että meigä vain kuvitteli tän "pettämisen". Ehkä hän kävi sisällään jonkun pikkukriisin. Jos siis on näin, mitä se minusta kertoo. Pitäisikö hommata oma elämä, ettei mene kyttäämiseksi. Huh huh...
No naiset käy näitä tällaisia "pikkukriisejä" aika ajoin. Sekin voi vaikuttaa, se lapsi-juttu, oli ruvennu niinkuin epäilyttämään...se kuitenkin on iso askel, kaikki muuttuu...
Ja tuo "..kiinni minussa kuin iilimato...pyyteli anteeksi.." ei tunnu että jotain olisi menossa.
Mutta kuitenkin..se ettei tiennyt rakastaako sinua..joku "kriisi" oli menossa. Se voi liittyä kyllä myös tuossa yllä mainittuun..mutta korvaan se särähtää...!!! Ja se että "..hän suuttuu. Ja sitten alkaa huutaa mulle, että en hyväksy häntä.." kuullostaa pahalta, enenmän kuin "pikkukriisi".
Voihan myös olla että oli jotain menossa tämän työkaverin kanssa, mutta tämä toinen mies ei sitten ollutkaan niin vakavissaan, ja vaimo "luikki" takaisin kotiin turvaan? Kyllä ne naisetkin sen pelin osaa, jos peitellä pitää...
No oli asia niin tai näin...eikö nyt, kun asiat on hyvin, kannattaisi puhua ne selväksi, ilman syyttelyä yms. Eipä jää mitään "epäselväksi"?
Heippa!
Saat äkkiä kaikki selville, laita yksityisetsivä asialle ja sinulla on faktaa tietoa pettäjästäsi.
Terveisin koeta kestää.