Miksi miehet, iästä riippumatta, eivät halua sitoutua varmasti mihinkään tulevaisuudessa? Vai rakastunko aina vääriin miehiin? En ymmärrä - ero tuli edellisestä vähän yli 30senä kun ei halunnutkaan lapsia vaikka naimisiin asti oli halunnut..oltiin samanikäisiä. nyt on 43-v mies, itse olen 35 - ja sama vaikeus taas edessä. EN haluaisi painostaa koska silloin kaikesta tulee mälsää, mutta olen samalla kauhean ahdistunut siitä että mitään ei voida luvata. EN voi odottaa ikuisesti, ei tästä nuorruta - haluaisin kodin ja perheen, tai ainakin lupauksen siitä että ollaan yhdessä, ja edes suunnitellaan ja harkitaan yhdessä näitä asioita. Pari vuotta on oltu. Miksi miehet haluavat vain roikkua jossain ihmeellisessä elämän välitilassa, mistä voi vapaasti lähteä kun siltä tuntuu?? Nää mun miehet ei ole olleet renttuja vaan muuten ihan kunnon miehiä, hoitavat työnsä ja kunnioittavat naista jne. Missä vika?
MIKSI MIEHET EI HALUA ETEENPÄIN?
suuri turhauma
403065
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 7 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 40
Vanhimmat
MInä voin antaa sulle yhden roikkujan josta et pääse eroon : D tosin se pettää sua kyllä, mutta sitkeesti pysyy sun kanssas...lue ed. keskustelu
Siinä on se vika. Kyllä on myös miehiä joille sitoutuminen ei ole kauhistus.
...mistä sen tietää että kuka on aviomies/isämateriaalia? Ihan mahdoton sanoa. Kuten todettua, nää miehet on periaatteessa pitäneet lapsista ja alussa lupailleet, että kyllä he sitten joskus... mutta sitä JOSKUS ei vain koskaan tule. Vai johtuuko se siitä, että mies voi päättää vaikka 80-v. (niin kauan kuin seisoo!) haluavansa isäksi ja naisen taas on pakko tehdä se ratkaisu ennen vaihdevuosia. Se on niin väärin! VOisin mäkin haluta perhettä vasta sitten kun ura on sillä mallilla jne., mutta en voi valita. Se on nyt (5 v sisällä) tai ei koskaan! AHdistaa että on tehtävä valinta riippumatta siitä missä tilanteessa on yksityiselämässä. Se ei ole tasa-arvoa.
Sitoutuminen ei ole sama asia kuin lapsien tekeminen. Sitoutuminen tarkoittaa sitä että sitoutuu kumppaniiinsa lopun elämän ajan! Eikä se vaadi edes avioliittoa! Sitoutua voi vapaamuotoisemminkin. Lapsien teko taas on kokonaan eri asia eikä sitä pidä sekoittaa sitoutumiseen. Esmes minä haluaisin elää saman naisen kanssa lopunelämäni mutta emme välttämättä tekisi lapsia, toisaalta ei tässä iässä enää kannatakaan kun jos nainen on samassa iässä kuin mä koska naisilla on tietty takaraja synnytyksessä ja toisaalta mun tuottamieni siittiöiden laadustakaan ei ole enää takuuta. Sitoutua siis haluaisin. En välttämättä lapsia.
Mutta sun kohdalla, entä jos olet törmännyt juuri niihin yksilöihin jotka antaa katteettomia lupauksia...toinen vaihtoehto on että ehkä he haluaisi toteuttaa lupauksensa mutta haluavat vielä katsella oletko se oikea...tai ehkä he on tulleet siihen tulokseen että haluaisi sitoutua mutta sinä et olekaan oikea.
Et voi mistään tietää kuka on juuri se josta tulee aviomiehesi. Entä jos olet liian innokas ja malttamaton ja he vaistoaa sen? Ei pidä malttamattomuudella tuhota suhdetta, nimim. kantapään kautta oppinut. Malttia malttia nyt.
hankkiminen ei nyt vaan ole enää muodissa. Nykyään on niin paljon mahdollisuuksia eri ativiteetteihin ettei enää haluta pilata omaa elämäänsä sitomalla itsensä jonnekkin 20 vuoden kasvatusvelvollisuuteen. Katso syntyvyvyystilastoja, tätä vauhtia suomalaiset kuolee kohta sukupuuttoon. No onneks jossain Intiassa syntyy sitäkin enemmän niin tasapaino säilyy
Minkä takia väestömäärän pitäisi pysyä entisellään tai kasvaa?
Kunhan saadaa suuret ikäluoket hautaan niin ikäjakauma on taas normaali ja väestömäärä on toissijaista. Luonnon kannalta tietysti parempi mitä pienempi.
Sinä vain valitset itsellesi miehiä, jotka eivät halua sitoutua. Turhaan sinä meitä muita miehiä syytät omista valinnoistasi.
...muita miehiä! POis se minusta. HEti kun tulee vastaan toisenlainen tapaus niin tarkistan kantaani. Kysyn vain, miksi näin. Missä ne fiksut, mukavannäköiset, henkevät keskustelijat, sitoutumishaluiset miehet lymyää, jotka voisivat rakastua juuri minuun? Siinä pulma. Ei se ole pelkästään valinta jonka minä teen kun ryhdyn suhteeseen jonkun kanssa,. Kyllä se on myös heidän valintansa että ovat juuri mun kanssa. En voi siis valita ketä tahansa haluan koska hän ei välttämättä halua minua. Kysymys onkin, miksi. En ole ruma, lihava enkä hullu, vaan kuulemma seksikäs, hauska ja miellyttävä ihminen.
itse
" Missä ne fiksut, mukavannäköiset, henkevät keskustelijat, sitoutumishaluiset miehet lymyää, jotka voisivat rakastua juuri minuun? Siinä pulma."
Ne on varattuja jo? Samoin kuin fiksut, mukavan näköiset, henkevät keskustelijat, sitoutumishaluiset naisetkin.
tuollaiset naiset ole varattuja, ja tiedät sen itsekin. Hyvistä miehistä on kyllä pulaa...
...loukkaavaa mua kohtaan. Vihjaat siis, etten ole fiksu, mukavannäköinen jne. Et voi tietää koska (onneksi ja oletettavasti) emme ole tavanneet. En lähtisi arvostelemaan toista tuntematta lainkaan, se on suorastaan aika törkeää. Mutta totta on, että ko. miehet on suurimmaksi osaksi jo varattuja. Ja miksi ei minulle? Koska tuhlasin aikaani 9 v yhteen jota luulin sellaiseksi. Varattu olin itsekin silloin. KOska vain voi toinen jättää, se voi käydä myös sinulle. Oletko silloin pudonnut tästä em. luokasta (fiksut, mukavannäköiset jne.)? Onhan aina se toinen kierros. Miehiäkin eroaa koko ajan. Jolleivat kaikki heistä ryhdy homoiksi, niin lienevät available. Mutta missä ne hyvät niistä ovat? kOtisohvalla kai. nIinkuin minäkin.
NIIN.
Katsotko rakkauden puutteeksi sen, että mies ei halua lapsia?
Aika surullista, jos et kunnioita myös miehen valinnanvapautta tuon asian suhteen.
Parisuhde on kompromissi, jossa usein saa paljon mitä haluaa, mutta kovin harva saa kaiken mitä haluaa. Molemmat joutuvat luopumaan jostain, jotta suhde toimisi.
Parisuhteessa tuosta lapsien hankinnasta pitäisi päättää yhdessä, eikä niin, että jos toinen ei haluakaan lapsia niin pätkäistään suhde poikki.
Kun ei se todellakaan ole rakkauden puutetta.
Sitten taas jos seksi ei riitä, kannattaa asiasta keskustella kumppanin kanssa.
Voipi nimittäin olla, että seksi ilman ehkäisyä ei kiinnosta juuri lapsien tulemisen pelon takia.
Eli kaiva kortsut esiin ja ehdota sitten.
".loukkaavaa mua kohtaan. Vihjaat siis, etten ole fiksu, mukavannäköinen jne."
Mistä ton sait päähäsi? Sähän olet varattu, jos oikein luin ekan viestisi?:)
Jäitä hattuun siellä hei.
Joo, heh. Olet oikeassa, mähän olen teoriassa varattu. Siis miksi otin herneen nenään? Hyvä kysymys. Tässähän oppii itsestään kaikenlaista. Esim. sen että ilmeisesti en pidä itseäni oikeasti 'varattuna' (ts. en miellä itseäni niihin naisiin jotka olisivat ns. 'kelvanneet') - koska mun miesystävä ei ole riittävän sitoutunut suhteeseen, pelkään tuleeko tästä koskaan mitään, haluaako se mun kanssa tulevaisuutta (lue:perhettä, avioliittoa, tai 'kotia' josta puhuin yhdessä aikaisemmassa vastauksessa - eli siis hyväksytyksi tulemista, omaa paikkaa, lupausta jatkosta jne.). EI tarkoita että pettäisin, en petä.
Miehen logiikan lyhyt oppimäärä: Jos nainen sanoo olevansa varattu, mies yleensä uskoo näin olevan.
Mutta tuo tilanne: jos se toinen ei ole sinulle "se oikea", niin olet kuitenkin hänen kanssaan; miksi? Kunnes löydät paremman, jonkun jonka uskoisit pystyvän toteuttamaan haaveesi kanssasi? Ehkä noin oli sen aiemman kumppanisi kanssa myös- tosin osat vaihtuneet nyt?
Onko se sitten pettämistä, jos ei sydämestään ole toisen kanssa; ainoastaan odottaakseen jotain parempaa? Ei, minä en tiedä. En myöskään tiedä, mistä löytää kumppanin, joka on valmis jakamaan tulevaisuutensa täydellisesti.
Tehdä puolikas lasta?
Itse tunnun törmäävän
a) suurimmalta osalta örkkeihin
b) (harvoin) kunnon miehiin, jotka HALUAVAT lapsia ja tuovat sen heti ensi vaiheessa esiin, jolloin alkaa tuntua, että mies etsii ensisijaisesti vain sopivaa kohtua...
c) (en oikeasti koskaan) kunnon miehiin, jotka eivät välttämättä halua lapsia
oikein vastata, kuin että ...ne oikeasti sitoutumishaluiset miehet ovat sitoutuneet.
Taitaa olla nykypäivänä verrattain harvassa sellaiset, jotka oikeasti haluavat sitoutua.
..vaan VAIHTOEHDOT:
1) Jos oikeasti muuten tykkäät miehestäsi, niin teet kompromissin siinä, että luovut lapsen hankinnasta hänen kanssaan ja jatkat suhdetta niinkuin tähänkin asti.
TAI
2) Pätkäiset suhteen poikki ja teet lapsen miehen kanssa joka ei ole muuten mieleinen.
Voi olla että joudut luopumaan aika paljosta.
TAI
3) Käytät tuhottomasti aikaa ja vaivaa löytääksesi kivan miehen joka haluaa lapsia juuri SINUN kanssasi. Voi olla että tällaista ei löydy koskaan, tai se voi olla naapurin Jorma.
Tämän valitessasi joudut luopumaan miehestäsi.
TAI
4) Hankkiudut raskaaksi huijjaamalla miestäsi että olet käyttänyt ehkäisyä vaikka et olisikaan.
Mitä luultavimmin joudut tällä tavoin luopumaan miehestäsi.
-----------------------------------------
Mutta pointti on siinä, että sinun on luovuttava jostain ja tehtävä valintoja. Jos meinaat olla ylipäätään missään läheisessä ihmissuhteessa.
Sinkkuelämän säännöillä ei parisuhde toimi, kaksi erilaista ihmistä ei voi elää täysin omien halujensa ja haaveidensa mukaan. Myös toisen tarpeet on otettava huomioon.
Ja niin suuri asia kuin lapsen hankinta on eettisesti sellainen juttu, että jos molemmat eivät halua lasta, on parasta kaikille jättää lapsi tekemättä.
Lue kommenttini uudelleen!
että luopuu lapsen teosta ja jatkaa suhdetta niin kuin aiemmin? Ei se ole mikään kompromissi jos haluaa lasta.
lapsen vaikkei itse halua. Välimuotoa ei ole...
Monelle nykymiehelle (kuten mulle) lapset, perhe, avioliitto jne. ovat sama kun laitettaisiin pallo jalkaan, heitettäisiin selliin ja avain kaivoon. Ne vain vaikeuttavat elämää. Tässä on muutamia hyviä syitä miksi niin moni kaltaiseni nykymies arvostaa vapautta.
1. Kun meet kysyy töitä niin perhellinen mies on aina pitkä miinus jos tarjolla on perheetön vaihtoehto. Perheetön ei ole koskaan poissa töistä perheensä vuoksi ja voi joustaa huomattavasti laajemmin. Luulen että tuo seikka painoi kovasti kun minä työpaikan sain.
2. Voit mennä ja tulla kun haluat. Ei tartte kantaa huolta päivähoitopaikoista ja miljoonasta muusta seikasta joita perhellinen joutuu päivittäin ottamaan huomioon.
3. Elämä on vapaata. Kukaan ei nalkuta siitä että olohuone on prätkän säilytyspaikka. Kukaan ei valita jos olet unohtanut viedä roskat, käydä kaupassa, siivota ym. ym. Kaikki tapahtuu ajallaan ja sun ehdoilla.
4. Voit käydä huoleta vieraissa naisissa ilman syyliisyydentunnetta. Ne ovat sulle vain panoseuraa ja sinä niille.
5. Mikään ei vedä vertoja sille tunteelle kun käännät kaasukahvasta ja tunnet 1,5 litran veetwinin karjaisevan haarojesi välistä samalla kun sen tärinä nousee munista selkärankaa pitkin aivoihin. Kello 4.30 kesäisenä aamuna, aurinko nousee hiljalleen puidentakaa samalla kun aamukasteinen asfaltti jää taakse. Tie on tyhjä ja sä olet yhtä tuon teräksisen kaunottaren kanssa. Se on vähän kun Modern day cowboy.
" Se on vähän kun Modern day cowboy. "
Tai Modern day marriage. Ennen miehet sai samanlaiset kiksit perheestään. Mutta silloin olikin miehet rautaa ja pyörät puuta. Nykyään pyörät rautaa, miehet puuta ja naiset muovia...
JOo, ei siinä mitään, jokainen saa elää elämänsä niinkuin haluaa. Suakin voi jossain vaiheessa alkaa kiinnostaa toisenlaiset asiat ja prätkä ei enää riitä - tai sitten ei. POintti onkin siinä että pitää olla rehellinen asian suhteen, ei pidä uskotella naiselle että haluaa sen kanssa yhteisen elämän, jopa perhettä (miesystäväni on näyttänyt teoriassa vihreää valoa mutta käytös osoittaa toista) - jos oikeasti ajattelee niinkuin sinä. Tunnen nimittäin sellaisiakin tapauksia, joissa mies on nelivitosena saanut jonkin 'mies, prätkä ja maantie'-kohtauksen ja jättänyt vaimon ja kaksi lasta, yhdessä rakennetun kodin (enkä tarkoita vain konkreettista 'rakentamista' vaan kaikkea sitä yhteisen elämän luomista) tosta vaan, ostanut prätkän ja pistänyt elämän mullin mallin. Musta se on vastuutonta paskaa ja pikkaisen säälittävääkin, yritetään metsästää jotain menetettyä nuoruutta kun ei nuorena uskallettu irrotella. EI pidä tehdä lapsia jos ei ole valmis ottamaan vastuuta. Että mieluummin sitten avoimin kortein alusta asti.
Jos miehellä on perhettä ja prätkä niin sen kannattaisi tehdä näin: jos lapsia on vain vähän niin prätkään sivuvaunu(t), lapset niihin ja vaimo istuu miehensä taakse penkille. Näin tekisi perheellinen mies joka kantaa vastuunsa. Ja eikun hanaa auki ja baanalle. :)
No, mulla ei ole perhettä eikä prätkää. Kunhan heittelin. Mutta kyllä mä haluaisin naisen. Kahden aikuisen koti lasketaan sekin muuten perheeksi, se on kahden hengen perhe. Siinä vaan ei ole lapsia. Mutta lemmikkejä kylläkin. Eräs nainen josta haaveilen omistaa lemmikin ja itsekin omistan lemmikin.
kun tuollaisia sivuprojekteja löytyy ja kaikkea paljon muutakin ku perhejutut. ni ihmettelen ketä miestä kiinnostaa hommata pysyvä nainen ja tehä lapsia....ja olla siinä kiinni 18v asti..choose life.
purtavaksi ? Miksi miehet eivät halua jatkaa asioita eteenpäin ? Kuka siihen oikein osaa antaa selventävää vastausta, samaa asiaa itsekkin pohdin jatkuvasti et miksi näin. Itsellänikin toinen puoli haluaa parisuhteeseen kun taas toinen puoli hannaa vastaan. Kummallista ? Eikö sitä vaan yksinkertaisesti ole henkisesti valmis sitoutumaan toiseen vai onko se puhtaasti kiinni uskalluksesta tai eikö vaan sitä oikeata ihmistä ole kohdalle sattunut ?
Onko kyseessä sit sitoutumisenpelko mistä yleensä noissa asioissa syytetään vai onko kaikessa yksinkertaisuudessa juttu vaan niin ettei kohdalle ole sattunut sitä ihmistä joka pistää tennarit sojottaan erisuuntiin ja ajatukset lentämään ihan eri atmosfääreihin ?
Toisen ihmisen ajatuksiahan ei kuitenkaan tiedä et onko hän todella rakastunut vai pelkästään ihastunut, itse jos olet korviasi myöten rakastunut mut toinen antaa pakit ni siinä helposti alkaa kyselemään et eikö hän uskalla sitoutua.
Minä olen kuitenkin aina luottanut siihen että kun tuo oikea ihminen kohdalle sattuu niin moisia asioita ei tarvitse enää puntaroida vaan kaikki tapahtuu suorastaan itsestään. Olenko sit väärässä, sen aika näyttää. :o)
syystä sinun kohdallesi on sattunut tähän asti miehiä, joilla tuntuu olevan erilaiset elämänsuunnitelmat. Se on yksi seikka.
Toinen asia on, että sinulla on takanasi yhdeksän vuoden suhde (olin lukevinani näin), ja kuvioissa on nyt uusi kumppani, joka ei hänkään halua lapsia. Olet 35-vuotias ja kumppanisi 43. Mutta hän ei välttämättä kuulukaan niihin miehiin, joilla on sitoutumispelkoja. Asiaan voi ennemminkin vaikuttaa ikä.
Mitä enemmän lapsetonta elämää miehellä on takana, sitä kaukaisemmalta ajatus lapsista ja perheenperustamisesta tuntua. Tiettyyn elämäntapaan ja -tyyliin tottuu, ja luopuminen joistain asioista voi tuntua vaikealta.
Koska sitähän perheen perustaminen on - luovutaan joistain asioista tietyksi aikaa, ja saadaan tilalle toisia. Mitä nuorempana lapsia saa, sitä vähemmän moisia asioita tulee mietittyä. Ja se on myös hyvä asia (jos ei nyt aivan teininä aleta lapsia tekemään).
Iän myötä harkitsee asioita enemmän, punnitsee niitä mielessään. Toisille miehille (ja naisille) ajatus perheen perustamisesta tulee aina vain tärkeämmäksi, joistakin tulee jopa epätoivoisia jos sopivaa kumppania ei löydy. Ja naisillahan biologinen kellokin tunnetusti tikittää, hedelmällisyyttäkään ei riitä loputtomiin. Miehet taas eivät ole raskaana, eli fyysiset seikat eivät välttämättä nouse niin suureen arvoon kuin naisilla.
Pointti oli siis, että moni "vanha koira" ei enää opi uusia temppuja nimenomaan siitä syystä, että he eivät enää viitsi niitä oppia. Mitä nuorempi ihminen on, sitä joustavampi hän monessa suhteessa usein on. Ja mitä kauemmin lapsetonta elämää on takana, sitä suuremmalta ja ylitsepääsemättömämmältä muutos voi tuntua.
Jos ajattelen omalta kannaltani, niin en jaksaisi enää henk.kohtaisesti alkaa "hankkimaan" lapsia. Silloin kun asia oli ajankohtainen, olin onneksi niin nuori että en edes ajatellut asiaa niin monelta kannalta. Ja sitä parempi. Mutta jos asia olisi nyt ajankohtainen, niin kyllähän sitä tulisi mietittyä monenlaista, osittain myös mukavuudenhalusta. Voisi jäädä vain miettimiseksi.
Eli silmät ja korvat auki. Jos todella haluat lapsia, ei ehkä kannata haaskata niitä muutamia ratkaisevia vuosia olemalla sellaisen miehen kanssa, jolla on erilaiset tulevaisuudensuunnitelmat kuin sinulla.
don't fix it.
Miksi näet tarvetta kehittää suhdetta, joka toimii hyvin? Useinhan ongelmat alkavat juuri siitä, kun suhdetta syvennetään ja kannetaan eka muuttolaatikko kynnyksen yli.
hän haluaa lapsia ja perheen. Siis oikean suhteen, toisin kuin monet täällä palstalla luurailevista miehistä ;)
Mutta ei pidä kuvitella, että miehen pitäisi haluta samaa. Se ei tarkoita, että mies on viallinen.
epäkypsä ;)
No joo, eihän kaikille sovi avioliitto.
vaan erilainen.
vaikuttaa olevan. Niitä normaaleja saisi olla huomattavasti enemmän.
ei kyllä juurikaan ajanut naisten asiaa. Nyt miesten ei tarvi ottaa vastuuta lapsistaan kun yhteiskunta maksaa ruokot eikä mennä naimisiinkaan kun kaikki on saatavilla ihan ilmatteeks ja ilman mitään velvoitteita.
Oma synkeä käsitykseni on, että miehet eivät ikinä halua eivätkä kykene sitoutumaan mihinkään jos ei ole pakko. Naiset jäävät häviäjiksi tässä pelissä.
Sitoutumiskammo kyllä katoaa itsestään, jos nyt sellaista todellisuudessa onkaan. Luonnolla on lakinsa laittaa aikanaan oikutteljatkin järjestykseen tuottamaan panostaan kiertokululle. Tunnepuolen turismia ja makuuhuonematkailuun nuorempana paneutueneena on kypsemmän villytykseni kohteena varmaankin se varsinainen matkailu, joka on jäänyt vähäiselle huomiolle. Siihenkin kuulema kyllääntyy, jos ja kun on jokapaikassa käynyt kuus kertaa ja kiertänyt palloa pariin otteeseen. Mutta minäpäs en ole ;-)
Elämällä on aina uutta kulmaa tarjottavanaan, vaikk särmät paikoin pahastikin raapivat.
Se on helppoa, halutaan pitää se ns. takaovi auki. Nykyaikana kun mikään ei kestä juuri mitään. Lapset ovat hirveä vastuu ja avioliitto on kahlitseva. Yhdessä voi ihan hyvin olla ilman mitään tuollaisia. Eihän noi muuta, kuin vaikeuttaa elämää. Unohda sinäkin ne lapset ja nauti parisuhteesta ilman sen kummempia lisäjuttuja.
käy näin:
uhraat ajatuksen äitiydestä ja jatkat suhdetta miehen kanssa. Asia jää kuitenkin kaivertamaan mieltäsi ja pikkuhiljaa huomaat läheisyyden hiipuvan väliltänne. Jossain vaiheessa tulee hetki, jolloin et enää voi saada lapsia ja se aikaansaa sinussa halveksuntaa miestäsi kohtaan. Suhteenne huononee ja päätyy eroon.
Jonkin ajan kuluttua saat tietää, että exälläsi on uusi nainen, joka on raskaana. Entinen miehesi on nyt tullut viimein siihen päätökseen, että omat geenit on jätettävä tänne maailmaan, ennen kuin lähtöhetki koittaa. Siispä hän ottaa nuoren hedelmällisessä iässä olevan naisen itselleen; hän on viimein löytänyt Sen Oikean!
Kun taas sinä, edelleen lapsettomana ja nyt myös miehettömänä naisena jäät tyhjin käsin.
En nyt halua liikaa provosoida tuolla ikävällä tulevaisuuden mielikuvalla sinua, mutta mieti tarkkaan: sinulla on vielä mahdollisuus löytää itsellesi kunnon mies, joka ajattelee muitakin kuin vain itseään ja haluaa samoja asioita elämässä kuin sinäkin.