Otsikossa se. Itselläni on yksi kokemus ja pelkään että joskus vielä sellaiseen joutuu, missään ei ole kyllä ollut niin hirveää. En ollut ainoa kiusattu, vaan kiusattuja olivat pääsääntöisesti ne, joita asiakkaat kehuivat.
akateemiset naiset
pahimpia?
91101
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Itse olin siis konttorirottana "vain" ja kaikkia meitä toimistolaisia pidettiin alempiarvoisena, mutta kiusattiin siellä muitakin.
mielestäni. Ei siis väliä onko mies vai nainen ja mikä koulutus on. Nämä on sellaisia henkilöitä, jotka ovat valmiita taistelemaan likaisinkin keinoin luodakseen uran. Yhtenä keinonahan on muiden mollaaminen ja itsensä kehuminen. Jos uranluominen ei suju, syy on aina jossakin muussa kuin omassa itsessä ja se täytyy kostaa.
Joo, kostoa vannottiin minullekkin kun kiusausasian esille toin. Lapsellisia ne jotka siihen mukaan lähtivät.
Lopulta teille ehkä nauretaan,enemmän kuin minulle tähän asti.
Minua onneksi myös lohduteltiin sivustakatsojien osalta; että älä välitä, sillä ne jotka sinut tuntevat tietävät millainen oikeasti olet!
Se lohdutti vähän.
Kiusaajani ei ollut kyllä pyrkyri muttei halunnut luopua ei-päivänvaloa-kestävistä-tempauksistaan työpaikalla ja koki minut uhkana tekemisilleen. Vaikka olin eri mieltä osasta asioita, niin en ollut hänelle uhka, ennenkuin lopuksi.
Hän luuli etten väliaikaisena työntekijänä uskalla ottaa asiaa esille, mutta toisin kävi.
Hyvä, että sinäkin uskalsit ottaa asian esille. Minäkin olin heikossa asemassa pahnan pohjimmaisena työpaikallani.
Olin myös saamassa kaksinkertaisen rangaistuksen eli seuraava porras halusi leimata minut myös psyykkisesti sairaaksi, mutta onneksi työterveyshuolto oli puolellani. Siellä on koulutettuja ihmisiä, jotka ovat lukeneet työapaikkakiusauksesta ja tuntevat sen merkit.
Eräät merkit ovat olleet minulla tyypillisiä kiusauksen uhrin oireita kuten rytmihäiriöt, vatsahaava, unettomuus j.n.e.
Tarkoitin sellaisia paikkoja, joissa on useita akateemisia naisia. Jostain syystä naisilla tuntuu olevan kova tarve korostaa koulutusta, enemmän kuin osaamista.
Toisilla on tarve kerskailla koulutuksellaan, osaamisella ei väliä, tiedän senkin kokemuksesta. Mutta minun työpaikalla minä olin koulutetuin, josta en ikinä hiiskunut kellekkään. En ole kerskailija tyyppiä.Kouluttamaton voi joskus olla jopa parempi kuin koulutettu.
Silti he tiesivät koulutuksestani ja olin jatkuvan vinoilun kohteena alusta alkaen.
Koska olin määräaikainen he ilmeisesti luulivat että minua voi kohdella miten vaan, enkä minä viitsi siihen puuttua, mutta toisin kävi, onneksi.
Näin ajattelen nyt kun olen huomannut kuinka yleistä kiusaaminen on ja olen tunnistanut toisten tarinoista monia yhtymäkohtia omiin kiusaamiskokemuksiini.
Akateeminen loppututkinto ei ole tae fiksuudesta. Toiset suorittavat korkeakoulututkintoja hyvällä muistilla ja ulkoa lukemalla.
Kiusaajallani oli (ainakin oman väittämänsä mukaan) oli lukenut yliopistossa 5 vuotta vain pari vuotta kauemmin kuin minä. En ole kuitenkaan aikaisemmin nähnyt ketään niin ovelaa vittuilijaa kuin hän oli. Minulle kostettiin yleensä muitten ihmisten seurassa rivien välissä, joka on paljon pahempaa kuin suora karjuminen tai turpaan lyöminen.
Kannattaa pitää mielessä että kiusaajilla on aina myös henk.koht.käyttäytymiseen liittyviä ongelmia työpaikan ulkopuolellakin.Itse olen joutunut vaihtamaan työpaikkaa pari kertaa em. johtuen koska en viitsi alkaa "hiekkalaatikko"-leikkeihin enää tässä iässä.
Kiusaaja kokee uhrinsa uhkana omalle olemassaololleen ja kaikki jotka asiaa seuraavat sivusta kyllä tiedostavat asiantilan.
juup tosta kiussamisesta. Niin ne ketkä kiusaa on ylensä melko mitättömiä tyypejä. Joiden omaa egoa korostaakseen on etsittävä vikoja toisista. Nuoltava persettä ja oltava niin sanottuja hyviä tyyppejä. Niin onhan se varmaan raskasta ja johonkin tarvitsee purkaa. Sekä se et on kova esittämisen tarve.Että olis ees jotain pätevämpi.